På den här lektionen kommer vi att utforska vad som händer i hjärnan i känslomässiga situationer. Det kan hjälpa eleverna att bättre förstå sina egna känslor och beteenden. Förståelsen stödjer utvecklingen av viktiga självregleringsfärdigheter. Det kan också vara lättande för eleverna att veta att andra också upplever att deras hjärnor fungerar på samma sätt, och att de inte är avvikande i sina reaktioner.
Samtidigt funderar vi på vilka sätt vi själva kan påverka vårt välmående i känslomässiga situationer. Målet är att eleverna ska hitta fungerande regleringsmetoder för sig själva.
>> BEHÖRIGHETER:
• Kort som beskriver lektionens struktur
Lugn musik eller ljud för att sätta sig ner
• Bilder: hjärna, vakthund, ryggsäck och uggla
• Affisch och/eller kort om att påverka sitt mående
• Uppgift om att påverka sitt mående
• Mall för att prova metoder
• Pensel för varje elev/halvklass
Låt klassen lysa -avtal bör vara synligt i varje lektion och påminna om det i början av lektionen.
Lektionsstrukturen kan gås igenom och sättas upp med hjälp av bilder.
>> Sätta sig ner: Trygg plats
Snart kommer du att få gå på en liten mental resa till din trygghetsplats, men innan dess ska vi förbereda oss för att börja Klassens strålande lektion.
Ta en bra position på din stol så att dina fötter vilar stilla på golvet (eller fotstöd). Sätt dina händer på dina knän eller på bordet framför dig. Om du känner dig trygg kan du stänga ögonen en stund eller titta på bordet framför dig för att få lugn och ro. Låt oss lugna andningen och genom det hela kroppen. Andas in och långsamt ut. Upprepa några gånger. Snart kommer du att höra lugn musik/ljud, och du kan fortfarande hålla ögonen stängda eller titta på bänken och börja din resa.
Känslor är kroppens meddelanden som uppstår genom våra sinnen, baserat på inre eller yttre upplevelser och de tolkningar som vi gör av dem. Känslor berättar för oss hur vi upplever en situation och vad vi behöver för att må bra. Känslor leder oss mot trygghet och nöje, bort från fara och obehag. Känslor känns som fysiska sensationer i kroppen, hörs som tankar i huvudet och syns i vårt kroppsspråk, ansiktsuttryck, tonläge och beteende.
Under denna lektion utvidgar vi vårt känslospråk och undersöker hur känslor syns, hörs och känns i oss. Att känna igen och sätta ord på sina egna och andras känslor stödjer kommunikationen i klassrummet.
”Varg”-känslokort (eller andra känslokort med en bild av hela kroppen)
”Var känns känslorna?” uppgift
”Situation-känsla”-kort och frågorna till dem
Mood Tracker uppgift
Hemuppgift
Låt klassen lysa -kontraktet bör alltid vara synligt under lektionerna och påminnas om vid lektion
>> Fingerandning
Behövs: lugn musik eller spelare
Vi börjar lektionen med att gemensamt sätta oss till ro.
Ta en bra sittställning på din stol eller på golvet så att dina fötter kan vila stilla på golvet (eller fotstöd). Lyft ena handen framför dig och öppna fingrarna brett. Börja sedan att röra pekfingret på den andra handen upp och ner längs varje finger på den öppna handen, börja från tummen. När du rör fingret uppåt, andas in. Håll andan ett ögonblick vid fingerets topp. När du går ner med fingret, andas ut och håll andan ett ögonblick innan du fortsätter med nästa finger. Gör alla fingrar i takt med din egen andning.
Nästa steg är att när musiken/spelaren spelas, får du göra fingerandningarna i din egen takt. Om du känner dig trygg kan du stänga ögonen för en stund eller titta på din hand för att få lugn.
Efter att vi har satt oss till ro, kan vi kort prata om hur det kändes. Hur känns det nu? Har något förändrats i ditt mående? Det finns inga rätta eller fel svar, alla upplevelser är egna. Att sätta sig till ro kan vara svårt om man inte har övat på det tidigare.
>> Undervisning: Utforska känsloordlistan
Behövs: Känsloordlista – affisch
Känslor är kroppens meddelanden, och vi kan känna flera av dem samtidigt. Genom att lyssna på dina känslor kan du känna efter vad du behöver och hur du ska agera i en situation. Känslornas uppgift är att skydda oss, eftersom de leder oss bort från fara mot trygghet.
Vissa känslor är lätta och enkla. De säger oss att det vi behöver för stunden har uppfyllts. Tunga och svåra känslor berättar att vi behöver något för att må bra.
Varje känsla har en viktig uppgift. Ilska ger oss mod att försvara oss själva eller andra. Rädsla hjälper oss att vara uppmärksamma i farliga situationer och att ta oss till trygghet. Glädje och nöje uppmuntrar oss att göra saker som är bra för oss själva och andra och hjälper oss att rikta oss mot det som gör oss bra. Därför behövs alla känslor.
Alla har sina egna känslor i olika situationer, så man kan inte säga att någon annans eller ens egna känsla är rätt eller fel. Det är därför viktigt att respektera sina egna och andras känslor. Det är helt okej att känna så här just nu eller att en vän känner på ett annat sätt.
Alla kan påverka sina egna känslor, alltså reglera dem. De färdigheterna kommer vi att öva på under nästa ”Klassen att lysa”-lektion.
På denna affisch ser du många olika känsloord. De är sorterade under rubriker och i vissa fall förstärks känslan ju längre ner du går på listan. Det finns säkert många bekanta känsloord, men också nya ord. Om du inte förstår vad ett känsloord betyder, fråga en vän eller vuxen. Målet är att du ska lära dig nya känsloord och kunna berätta mer om dina känslor.
Nästa steg är att undersöka hur dessa olika känslor syns, hörs och känns i oss. Hos oss alla syns, känns och hörs de på olika sätt. Det finns inget rätt eller fel sätt. Till exempel uttrycks känslor på olika sätt i olika kulturer.
>>I ansiktsuttryck
I olika känslotillstånd ser våra ansikten olika ut.
Vilka tecken på känslor har du observerat i ansikten? (t.ex. leende, grimas, tårar)
Vi testar tillsammans hur glädje/rädsla/skam/sorg/ro ser ut i ansiktet.
>> I tonlägen
Känslotillstånd går att höra i vår tal. Tonläge innebär hur något sägs, inte vad som sägs.
Vi testar tillsammans hur glädje/ilska/sorg låter. Vi säger ett kort ord, t.ex. ”Hej!” med olika känslor. Vad märker du? (T.ex. ändras ljudstyrka och talhastighet).
En vuxen säger: ”Du är jättebra!” med en arg röst. Eleverna röstar om de tror på tonläget (hur det sades) eller orden (vad som sades). Vad tänker du när tonläge och ord är i konflikt?
>> I beteende
Känslor ger oss kraft att agera. De syns även i hur vi agerar i en situation (t.ex. om vi vänder bort oss, går iväg, knuffar eller kramar).
>> I kroppsspråk
Känslor kan även synas i vårt kroppsspråk, det vill säga hur våra händer eller ben är placerade (händerna i kors, knutna eller sträckta utåt), eller om de är spända eller avslappnade.
Har du märkt något i din egen eller någon annans kroppsspråk som kan berätta om känslor?
De elever som vill kan komma och visa känslor genom pantomim. Skådespelaren får ett Susi-kort som visar en grundläggande känsla, och kan använda kortet som inspiration för sin uppvisning. Man kan också visa känslan på sitt eget sätt. Vi fokuserar på att känslan syns inte bara i ansiktet utan också i kroppen (t.ex. händer, ben, hållning). Andra gissar vilken känsla som visas.
Efter att rätt känsla gissats kan alla prova att visa känslan och diskutera observationer. Vi kan också göra så att alla deltagare tar samma position och uttryck som skådespelaren. Sedan gissar vi känslan och pratar om våra upplevelser. (För gissare:)
Hur gissade du känslan/bodyspråket hos den som visade känslan?
(För alla:)
Vad hände i kroppen/ansiktet? Vad spändes/lättade/relaxerades/aktiverades?
>> Tankar i huvudet
Ofta när en känsla dyker upp i vårt medvetande har vi redan känt flera fysiska reaktioner i kroppen. Med våra tankar kan vi förstärka eller dämpa våra känslor. Negativa tankar (t.ex. ”Det här kommer aldrig att gå”, ”Jag är dålig”, ”Det här är läskigt eller nervöst”) får oss att må sämre. Upplyftande tankar (t.ex. ”Inget att oroa sig för, det här klarar vi”, ”Gör ditt bästa”, ”Tänk på den här fina upplevelsen”) kan lugna oss och få oss att må bättre. Vi kommer att prata mer om detta senare på ”Klassen att lysa” -lektionerna.
>> Känslor och fysiologiska förändringar i kroppen
Kroppen är känslornas hem och de kan kännas på många olika sätt. Magkänsla, tryck i halsen, tyngd på bröstet, varma kinder, svettiga händer eller tunga eller skakiga händer och ben.
Hur har känslorna känts i din kropp?
>> Uppgift: Var känslorna känns – arbetsblad
Behövs: Var känslorna känns – arbetsblad + skrivbok, färgpennor och lim
Vi går igenom en känsla åt gången. En vuxen säger en känsla och en färg som eleven ska använda för att färglägga kroppen, där känslan känns. För att hjälpa eleverna att känna igen känslan, kan vi be dem tänka på en situation där de upplevde denna känsla. Avslutningsvis kan de som vill dela sina observationer med resten av klassen.
>> Hemuppgift: Känslopolisen
Behövs: Hemuppgift – arbetsblad
I hemuppgiften är du en känslopolisen under en viss tid (t.ex. en dag, en vecka). Håll koll på känslor hos dig själv eller de runt omkring dig. När du märker en känsla från arbetsbladet, sätt ett kryss vid den. Du kan märka och sätta kryss för samma känsla flera gånger. Du kan också bjuda in andra familjemedlemmar att vara känslopoliser också.
Eleverna arbetar i grupper om fyra. Gruppen får en hög med diskussionskort som beskriver situationer och en känsloordlista. Vid behov kan vi också använda en kortare ordlista med bilder eller en engelskspråkig ordlista. En elev i taget tar ett kort från högen och läser situationen högt för de andra. Vi funderar tillsammans:
Vilken känsla skulle personen i situationen kunna ha och varför?
Finns det andra personer i situationen? Vilka känslor kan de ha?
Hur kan man agera i situationen?
>> Klassutmaning: Mood Tracker- uppgift i klassrummet
Behövs: Mood Tracker – uppgift
Nästa klassutmaning är en uppgift för att observera dina egna känslor, alltså Mood Tracker. Vid ett passande tillfälle under dagen, stanna upp och tänk på vilka känslor du har. Vilken känsla känns starkast? Färglägg en godispusselbit i den färg som motsvarar känslan. Om du känner en annan känsla, färglägg en godispusselbit med den färgen och skriv känslan på godispusselbiten.
>> Asettuminen: Kroppsscanning
Idag har vi pratat om känslor som är kroppens viktiga meddelanden till oss. Känslor berättar vad vi behöver för att må bra. Vissa känslor känns lätta och enkla, andra tunga och lite svårare. Alla känslor har dock sin viktiga uppgift. Nu ska ni få observera era egna känslor i ”Känsloscan”-uppgiften.
Vi tackar klassen för lektionen och lyfter fram något gemensamt som gick bra (t.ex. ”Ni var väldigt entusiastiska i pantomimen. Ni funderade bra på var känslorna känns i kroppen”).
Vi berättar att lektionen avslutas alltid med att vi lugnar ner oss tillsammans.
Idag gör vi en kroppsscanning, där ni får känna efter, en kroppsdel i taget, vilka känslor ni har.
(Justerat från Jemmasens Kroppsscanning för barn):
När vi håller ögonen öppna ser vi vad som händer omkring oss. Om vi vill se vad som händer i vårt inre måste vi stänga ögonen och lugna oss. Vi undersöker vilka känslor och upplevelser vi hittar i kroppen. Alla känslor får vara precis som de är, inget behöver förändras. När ögonen är stängda kan du bättre observera vad som händer inuti.
Först fokuserar vi på våra fötter. Vad känner du i dina fötter? Känns de kanske oroliga? Tunga eller lätta? Kalla eller varma? Märker du något i fötterna som berättar om någon känsla?
Flytta din inre blick och andning till magen och bröstet. Vad känner du i magen? Och i bröstet? Är det avslappnat eller spända? Märker du något där som berättar om en känsla?
Flytta sedan din inre blick och andning till dina händer, ända ut till fingertopparna. Hur känns de? Är de kalla eller varma? Känner du spänning i händerna eller är de avslappnade? Känns fingrarna kalla eller varma? Märker du något i händerna som berättar om en känsla?
Flytta din inre blick och andning till huvudet. Hur känns det i huvudet? Märker du något där som berättar om en känsla?
Nu har vi gått igenom hela kroppen från tår till topp. Andas några gånger i din egen takt. Sedan ta din uppmärksamhet tillbaka till den plats du är på och gör små rörelser med fingrarna och tårna. När du känner att det känns bra kan du öppna ögonen.
Atmosfären i klassrummet skapas genom möten och interaktioner. Individens känslomässiga tillstånd och beteende påverkar den gemensamma atmosfären, och å andra sidan påverkar den gemensamma atmosfären individen. Klassrummets atmosfär är en viktig faktor för elevens välmående, trivsel och lärande. En positiv atmosfär får klassen att lysa.
Under denna lektion undersöker vi den egna sinnesstämningen och den gemensamma klassrumsatmosfären med hjälp av väderkort. Samtidigt funderar vi på vilka handlingar varje elev kan vidta för att skapa en positiv atmosfär i klassrummet och samtidigt stödja sitt eget välmående.
Jag som en del av gruppen, gruppens påverkan på mig. Vad bidrar jag med till gruppen?
>> BEHÖVLIGA MATERIAL:
Låt klassen lysa –avtal
Kort som beskriver lektionens struktur
Lugn musik eller en ljudkälla för att komma i rätt stämning
Väderkort
Blå tejp
Vad du tar med dig in i klassrummet – lekskorts
Mitt eget solblad + tom anteckningsbok
Hur får vi klassrummet att lysa – affisch
För uppföljningsuppgiften: sol och solstrålar
Pensel för avslutande sättning
Låt klassen lysa –avtalet är bra att gå igenom innan första lektionen. Avtalet bör finnas synligt på varje lektion.
Lektionsstrukturen kan gås igenom och sättas upp med hjälp av bilder.
>> Sätta sig till rätta: Fantasiresa till sommaren
Behövs: Lugn musik eller ljudkälla (Koshi)
Förklara att lektionerna alltid börjar med en gemensam sättning. Förklara varför detta görs:
Det snurrar mycket tankar och känslor i huvudet, särskilt när man kommer från en rast eller en annan lektion för att börja en ny. Ibland är sinnet lugnare, men ofta kan det vara som en virvelvind av alla möjliga tankar. Det är viktigt att lugna ner sig inför en ny uppgift. Att sätta sig till rätta är en förmåga som man kan öva på, och det finns olika tekniker som kan användas för att lugna ner sig.
Vi provar tillsammans.
Sätt dig bekvämt på din stol så att dina fötter kan slappna av mot golvet (eller fotstöd). Sätt händerna på dina knän eller på bordet framför dig. Om du känner dig trygg, kan du blunda en stund eller titta på ditt bords lock för att få en stund av lugn. Låt andningen bli lugn och hela kroppen följa med. Andas in och ut långsamt. Upprepa några gånger. Snart kommer du att höra lugn musik/ljud, och du kan fortfarande hålla ögonen stängda eller titta på ditt bord.
Vi gör en liten fantasiresa.
Tänk på en solig sommardag. Vad ser du?
Tänk på hur solen känns på ditt ansikte.
Känner du värmen på kinderna? Kittlar solens strålar på din näsa?
Ta ett par djupa andetag och njut av den soliga känslan. När musiken/ljudet slutar kan du öppna ögonen och vi är redo att börja tillsammans.
Efter sättningen kan vi kort prata om det. Hur kändes det? Hur mår du nu? Har något förändrats? Det finns inga rätt eller fel svar, varje upplevelse är individuell. Att sätta sig till rätta är inte alltid lätt om man inte har övat på det.
>> Aktivitet: Väderkort och gruppuppgift
Behövs: Väderkort
Väderkort visas på tavlan eller på något annat sätt så att alla kan se dem.
För många är det redan bekant att observera vädret utanför och beskriva det med vädertecken. Med hjälp av vädertecknen kan man också beskriva hur man själv känner sig. Tänk på vilket väder du har just nu i ditt sinne.
Vi kan nu börja jobba tillsammans i en cirkel eller i mindre grupper.
Det finns många väderkort. Varje elev väljer ett kort som passar dem. Sedan presenterar varje elev sitt kort genom att visa det eller kort förklara varför de valde just det vädret och vilken känsla det beskriver. Påminn om att lyssna respektfullt.
När alla har presenterat sina kort, lägger eleverna sina väderkort på golvet eller tavlan och går tillbaka till sina platser. Vi grupperar de kort som har samma väder nära varandra. Tillsammans undersöker vi vilket väderklassrummet har idag.
>> Undervisning: Klassrummets klimat
För grupper som skolklasser bildas alltid ett gemensamt väder eller klimat. Varje individs sinnesstämning påverkar klassrummets känslomässiga klimat. Å andra sidan påverkar klassrummets känslomässiga klimat varje individs sinnesstämning.
Exempel: Om någon går in i klassrummet och ler och hälsar på andra, blir de andra glada och svarar på hälsningen. Om alla är ivriga över en gemensam rastaktivitet, smittar entusiasmen lätt av sig på de andra.
>> Har ni några exempel på när någon har tagit med en bra atmosfär till klassen?
Eleverna kan dela med sig av sina egna exempel. Påminn om att endast dela egna upplevelser utan att nämna andra vid namn (Klassrummet ska lysa –avtalet).
Olika sinnesstämningar är naturliga och hör till människolivet, även regnväder är viktigt. Med sinnesstäming talar vi om hurdant humör man är på. Om någon i klassen är på dåligt humör , så blir snabbt någon anna kanske också arg eller ledsen. Likaså om någon är på väligt bra humör, så kan det göra någon anna glad och pigg. På så sätt kan vi påverka vår egen, andras och den gemensamma sinnesstämningen. Vi kan också lära oss att skydda oss från oönskade effekter av andras sinnesstämningar.
Under ”Låt klassen lysa” -lektionerna är målet att lära sig metoder för detta. Ju fler metoder vi lär oss, desto mer kommer klassrummets ”sol” att lysa, och den gemensamma atmosfären blir mer positiv. Även om alla väder är viktiga och har sin plats, kan vi lära oss bättre när vi kan reglera vår egen känsla och få sol i både vårt eget sinne och klassrummets klimat.
>> Gruppuppgift: Vad tar du med dig in i klassrummet när du går in? – lek
Behövs: Vad tar du med dig in i klassrummet – lekskorts
Eleverna delas in i grupper och får ett kort. På kortet står en metod för att förbättra klassrummets atmosfär, som kan bidra till mer sol i rummet. Gruppen turas om att komma in genom klassrummets dörr och visa den handling som står på deras kort (t.ex. ett leende, ett beröm). De andra gissar vilken metod som står på kortet.
>> Uppgift: Mitt eget solblad
Behövs: Mitt eget solblad + anteckningsbok, skrivverktyg och lim
Eleverna gör ett solblad där de skriver ner de metoder de kan använda för att förbättra gruppens atmosfär (som de har använt själva eller skulle kunna använda). Till slut kan de som vill eller alla eleverna dela med sig av någon metod till hela klassen/gruppen/kompisen. För solbladen kan anteckningsböcker användas för materialet ”Låt klassen lysa”.
>> Hemuppgift/:
Nedre delen av solbladet innehåller en hemuppgift.
Hemuppgift: Tänk på ett sätt att ta med solens strålar hem. Skriv ner vad du gjorde och hur du märkte att det påverkade dina familjemedlemmar.
>> Klassutmaning: Solstråle – uppgift
Behövs: Klippt sol, Solstråle – strimlor, Hur får vi klassrummet att lysa – affisch
En stor sol sätts upp på klassdörren eller väggen. I klassrummet finns strimlor där det står metoder för att förbättra gruppens atmosfär. När en elev ser någon i klassrummet som utför en sådan handling, får hen sätta fast strimlan på solen. Några av strimlorna är tomma så att andra kan skriva ner ytterligare observerade metoder.
>> Avslappning: Solstrålens beröring
Behövs: Lugn musik eller ljudkälla, sjal eller pensel
Idag har vi pratat om klassrummets atmosfär och hur var och en av oss kan påverka den och hur klassrummets atmosfär påverkar oss. Vi har också funderat på metoder för att förbättra atmosfären. Nu har ni också en uppgift som hjälper till att få in fler solstrålar i klassrummet.
Tacka klassen för lektionen och lyft fram någon gemensam framgång (t.ex. Ni var ivriga att delta i leken. Ni visade modigt era väderkort).
Förklara att lektionen alltid avslutas med en gemensam avslappningsövning.
Sätt dig i en avslappnad position och luta huvudet mot bordet. Om du vill kan du blunda eller rikta din blick mot ett specifikt ställe. Lyssna på musiken/ljudet. När du känner solstrålens lätta beröring på din axel, får du tyst lämna rummet eller öppna ögonen och sitta stilla på din plats.
En vuxen går runt och vidrör barnens axlar med en sjal, pensel eller liknande.
Tällä tunnilla tutustumme siihen, mitä aivoissa tapahtuu tunnetilanteissa. Se voi auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin omia tunteitaan ja käyttäytymistään. Ymmärrys tukee tärkeiden itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilasta voi myös helpottaa tietää, että muillakin aivot toimivat näin, eikä lapsi ole poikkeava omien reaktioidensa kanssa.
Samalla pohditaan, millaisilla keinoilla voimme itse vaikuttaa omaan oloomme tunnetilanteissa. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät itselleen toimivia säätelykeinoja.
>>Tarvikeet
Tuntirakennetta kuvaavat kortit
Luokka loistamaan –sopimus
Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
Kuvat: aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö
Omaan oloon vaikuttaminen –juliste ja/tai kortit
Omaan oloon vaikuttaminen –tehtävä
Keinot kokeiluun -pohja
Sivellin jokaiselle oppilaalle/puolikkaalle ryhmälle
Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä.
Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla.
>> Asettuminen: Turvapaikka
Asettuminen: Turvapaikka
Kohta pääset pienelle mielikuvamatkalle turvapaikkaasi, mutta ennen sitä asettaudutaan taas aloittamaan Luokka loistamaan –tuntia.
Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja pitkästi ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia/äänen, voit edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa ja lähteä mielikuvamatkalle.
Ohjaaja lukee rauhallisella äänellä, hitaasti ja tauottaen:
”Istu mukavasti ja sulje silmäsi, jos haluat. Hengitä rauhallisesti. Kuvittele itsesi sellaiseen paikkaan, jossa sinun on turvallista ja hyvä olla. Siinä paikassa tunnet olosi oikein rauhalliseksi ja hyväksi.
Tällainen turvallinen paikka voi olla kotona tai jossain muualla. Se voi olla sisällä tai ulkona luonnossa. Se voi olla oikeasti jossakin olemassa, ehkä olet käynyt siellä. Se paikka voi olla myös kuviteltu, vaikka jostain tarinasta.
Viivy turvallisessa paikassasi hetki. Katsele ympärillesi. Miltä siellä näyttää?
Kuuluuko joitakin rauhoittavia ääniä?
Onkohan siellä joku turvallisuutta lisäävä ihminen, lemmikkieläin tai jokin esine?
Tunnet olosi oikein hyväksi ja turvalliseksi. Tähän paikkaan voit mielessäsi aina mennä, kun haluat rauhoittaa itseäsi. Hengitä muutaman kerran syvään ja rauhallisesti, ja samalla tunnet hyvää oloa ja turvaa. Tämä on sinun paikkasi, johon voit palata mielessäsi, kun haluat.
Vähitellen voit tulla turvapaikastasi tähän hetkeen ja paikkaan. Silmäsi aukeavat, ja hyvä olo ja turvan tunne jatkuu. Hyvä. Kiitos!”
Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä kehossasi tuntuu, kun on turvallinen olo? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. Jatkotyöskentelyideana on piirtää/maalata oma turvapaikka tai kirjoittaa siitä teksti.
>> Opetus: Aivot
Tarvitaan: aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö
Seuraavaksi tutustumme aivojen toimintaan tunnetilanteissa. Mitä aivoissamme tapahtuu, kun saamme aistiemme kautta tietoa ja reagoimme tilanteissa näiden pohjalta alitajuisesti tai tiedostaen. Tarkastelemme erityisesti mantelitumakkeen, hippokampuksen ja etuotsalohkon toimintaan. Niitä kuvataan vahtikoirana, reppuna ja viisaana pöllönä. Käytetään opetustuokion tukena kuvaa aivoista ja eri osia kuvaavia merkkejä (koira, reppu, pöllö).
Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, mitä meidän aivoissamme tapahtuu, kun tunne herää. Meidän kaikkien aivot toimivat näin, vaikka ulospäin tunnereaktiomme näyttävät erilaisilta. Aivot koostuvat todella monesta eri osasta, mutta tänään tutkimme niistä tarkemmin kolmea, jotka ovat mukana tunnesäätelyssä.
Mantelitumake(Vahtikoira)
Mantelitumake on aivojemme tunnealueen keskus eli vahtikoira. Havainnoimme aisteillamme (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) koko ajan ympäristöstämme turvan ja uhan merkkejä. Nyt puhumme arjen tilanteissa olevista turvan ja uhan merkeistä, emme isoista uhka-asioista kuten vaikka pyörremyrsky.Turvan merkkejä voivat olla esimerkiksi hymy, silmiin katsominen, nyökkäileminen ja ystävälliset sanat. Uhan merkkejä voivat olla kulmien kurtistaminen, katsominen toisaalle, epämiellyttävä haju tai maku. Vahtikoira toimii hyvin innokkaasti ja reagoi nopeasti. Se on niin innokas suojelemaan meitä ja havaitsemaan uhkia, että tilanne ja siihen liittyvät muistot saavat sen toimimaan ja haukkumaan joskus vähän turhissakin tilanteissa tai liian nopeasti. Kun aivomme joutuvat hälytystilaan taistelemme, pakenemme tai jähmetymme.
Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Muistatko tilannetta, jossa olisit taistellut (esim. töniminen, ikävät sanat), paennut (esim. juossut tilanteesta pois, piiloutunut, vetäytynyt omaan kuplaan hupun alle) tai jähmettynyt (esim. et saa sanottua mitään tai toimittua tilanteessa)? Mikä näistä kolmesta toimintatavasta on sinulle tyypillisin?
Hippokampus (Tunnereppu)
Hippokampus on aivojemme muistipankki, jossa ovat tallessa muistot ja toimintatavat aiemmista tilanteista eli se on tunnereppumme. Kun toimimme tilanteissa, aiemmat kokemuksemme samanlaisista tilanteista nousevat mieleemme ja vaikuttavat siihen, miten toimimme tässä hetkessä. Esimerkiksi, jos näet koiran, niin tapaasi toimia vaikuttaa se, onko aiemmin koira nuolaissut sinua, jättänyt sinut huomiotta, hypännyt sinua vasten tai purrut sinua.
Etuotsalohko (Viisas pöllö)
Etuotsalohko on aivojemme viisas pöllö eli ohjauskeskus. Viisasta pöllöä tarvitaan harkitsemiseen, itsesäätelyyn, oppimiseen, päätösten tekemiseen ja toisten huomioimiseen. Etuotsalohko kehittyy melkein 30-vuotiaaksi saakka, joten sinun etuotsalohkosi on vielä kasvuvaiheessa ja siksi tarvitset harjoittelua ja tukea tunnetilanteissa toimimisessa ja itsesi säätelyssä.
Jos vahtikoira alkaa kovasti haukkumaan, voi viisas pöllö lentää karkuteille eli etuotsalohkosi ei pysty toimimaan. Tällöin ajattelu- ja säätelytaitomme eivät ole käytössä vaan toimimme voimakkaan tunteen varassa. Silloin saatamme toimia harkitsemattomasti ja sanoilla tai teoilla satuttaa itseämme tai toisia.
Voimme saada pöllön takaisin ja etuotsalohkomme käyttöömme rauhoittamalla itseämme, esimerkiksi hengityksen avulla. Olemmekin jo harjoitelleet liukumäki ja sormihengitystä. Niitä voi käyttää tilanteissa, joissa tarvitsemme kehon ja mielen rauhoittumista. Myös kosketus (esim. silittäminen tai kehon ravistelu), liikkuminen tai toisen tuki voi auttaa rauhoittamaan omaa oloa ja saamaan ajattelu- ja säätelytaidot taas käyttöön, jotta tilanteessa voi toimia kaikkien hyvinvointia lisäävällä tavalla. Itsensä rauhoittamisen keinot ovat taitoja, joita voi oppia. Myöhemmin tällä tunnilla jokainen pääsee pohtimaan itselleen sopivia keinoja, joilla voi vaikuttaa omaan oloon.
Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Millaisissa tilanteissa vahtikoira alkaa helposti räksyttää ja viisas pöllö lentää pois? Millaisia tunteita näissä tilanteissa voi olla herännyt? Onko sinulle käynyt niin, että olet tehnyt jotakin ennen kuin ajattelit?
Siegelin käsimalli
(Englanninkielinen video aiheesta aikuiselle vinkiksi)
Dr. Dan Siegel’s Hand Model of the Brain:
Aivojen osia ja niiden välisiä yhteyksiä voidaan havainnollistaa psykiatri Dan Siegelin käsimallin avulla. Oppilaat muodostavat omalla kädellään aivomallin opettajan ohjeen mukaan.
Kokeillaan yhdessä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. (Nosta kätesi sormet ylhäällä ja taita ensin peukalo kämmenen sisään.) Peukalo on mantelitumake eli aivojemme vahtikoira, joka tekee hälytyksen, kun havaitsee aistien avulla jotakin uhkaavaa ympäristöstämme. (Laske muut sormesi peukalon päälle). Sormemme ovat etuotsalohko eli viisas pöllö. Se on aivojemme keskus, jossa tapahtuu ajattelu, harkitseminen ja itsesäätely. Aivojen osat ovat nyt yhteydessä toisiinsa ja välittävät toisilleen tietoa.
Kun aistit havaitsevat jotakin, joka uhkaa tekee vahtikoira hälytyksen. (Aletaan liikuttaa peukaloa sormien alla). Samalla aiemmat kokemuksemme tunnerepustamme vaikuttavat siihen, miten tässä tilanteessa toimimme. Vahtikoiran haukkuessa kovaa, viisas pöllö lähtee karkuteille (Nostetaan sormet ylöspäin). Nyt huomaamme, että aivojen osat eivät ole enää yhteydessä toisiinsa ja tieto ei kulje. Tällöin mielessämme on sekamelska, emmekä pysty ajattelemaan selkeästi ja tekemään järkeviä ratkaisuja.
Tällaisessa tilanteessa voimme esimerkiksi hengityksen avulla rauhoittaa omaa oloamme ja palauttaa koiran ja pöllön paikoilleen ja sekä yhteyteen toistensa kanssa. Hengitetään muutaman rauhallinen hengitys ja vähitellen koira ja pöllö palaavat yhteyteen. (Palautetaan peukalo kiinni kämmeneen ja sormet vähitellen peukalon päälle). Näin meillä on taas ajattelu ja itsesäätely käytössä, joten voimme toimia tilanteissa harkiten, itsemme ja toiset huomioiden.
>> Toiminta: Liike muuttuu –leikki
Teemme jatkuvasti havaintoja ja aivomme käsittelevät niitä. Seuraavassa leikissä havainnoimme näköaistilla tarkasti muutoksia ympärillämme ja muutamme toimintaamme havaintojemme mukaan.
Leikkiä varten asetutaan rinkiin seisomaan. Leikissä kuka tahansa saa aloittaa paikallaan pysyen jonkin havaittavan ja toistuvan liikkeen, esim. heiluttaa kättään. Muut aloittavat saman liikkeen heti sen huomattuaan. Uuden liikkeen saa aloittaa kuka tahansa, mutta vasta kun kaikki tekevät edellistä liikettä.
tai
Sähkötys-leikki
Viestit kulkevat meissä ihmisissä salamannopeasti, esimerkiksi, kun silmä havaitsee jotain, reagoimme jo ehkä jollain liikkeellä ennen kuin aivot ennättävät varsinaisesti harkita ja ajatella asiaa. Seuraavassa leikissä havainnoimme tuntoaistin kautta tulevia viestejä ja pyrimme nopeasti välittämään viestin eteenpäin.
Leikkijät menevät istumaan piiriin ja ottavat toisiaan kädestä kiinni. Sähkötysviesti kulkee eteenpäin puristamalla seuraavan kättä kerran. Kun viesti kulkee sujuvasti, voidaan leikkiä muuttaa haasteellisemmaksi käden puristuksen määriä muuttamalla. Kaksi käden puristusta tarkoittaa sähkötysviestin suunnan vaihtamista.
>> Opetus + tehtävä: Omaan oloon vaikuttaminen
Tarvitaan: Omaan oloon vaikuttaminen –juliste tai kortit, Omaan oloon vaikuttaminen –tehtävä, liima, kirjoitusvälineet
Tunnin alussa tutkimme sitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. Nyt lähdemme selvittämään, miten voimme itse vaikuttaa omaan oloomme näissä tilanteissa. Jokainen voi oppia säätelytaitoja, joilla säädämme tunnetta suuremmalle tai pienemmälle tunteesta tai tilanteesta riippuen. Meille kaikille tulee tilanteita, jossa oman tai muiden hyvinvoinnin varmistamiseksi säätely on tärkeää. Esimerkiksi, jos jokin asia harmittaa, on hyvä saada harmitusta pienemmälle, ettei tule sanottua tai tehtyä sellaista, mikä satuttaa itseä tai muita. Kun itse tai yhdessä muiden kanssa onnistuu, voi sitä tunnetta lähteä kasvattamaan, vaikka yhdessä tuulettamalla tai kehumalla.
Omaan oloomme voimme vaikuttaa erilaisilla keinoilla kehon, ajatusten tai toiminnan kautta. Tässä julisteessa on näitä keinoja, joilla voimme rauhoittaa vahtikoiraa ja kutsua viisasta pöllö takaisin.
Käydään läpi jokainen kolmesta osiosta yksitellen ja keskustellaan oppilaiden kokemuksista. Oletko käyttänyt jotakin näistä keinoista? Mitä ja millaisessa tilanteessa? Miten se vaikutti oloosi?
Oppilaat tekevät Oman oloon vaikuttaminen- monisteen, josta valitsevat itselle sopivia keinoja vaikuttaa omaan oloon. Lopuksi halukkaat tai jokainen oppilas voi kertoa jonkin merkkaamansa keinon koko luokalle/pienryhmälle/parille.
Keinoja vaikuttaa omaan oloon on paljon erilaisia näiden esimerkkien lisäksi. Tärkeintä on, että löydät juuri sinulle sopivat keinot. Monistetehtävässä merkitse rastilla sinulle sopivat keinot.
>> Kotitehtävä: Omien keinojen miettiminen
Tarvitaan: Omaan oloon vaikuttaminen –tehtävä
Omaan oloon vaikuttaminen -tehtävän alalaidassa on kotitehtävä, jossa oppilaat miettivät lisää keinoja, joita voisi käyttää kotona (esim. trampoliinilla hyppiminen, helmi- tai muu askartelu, luonnossa liikkuminen). Voidaan keksiä muutamia keinoja yhdessä.
>> Luokkahaaste: Keinolaskuri
Tarvitaan: Keinot kokeiluun -pohja
Opettaja valitsee tai valitkaa yhdessä luokkaan kolme omaan oloon vaikuttamisen keinoa. Kiinnittäkää keinokortti, piirtäkää tai kirjoittakaa ruutujen ylälaitaan valitsemanne keinot. Sen alle jokainen saa käydä merkitsemässä rastin tms. keinolaskuriin, kun on käyttänyt keinoa.
Keinoja kannattaa ohjata ja mallintaa käyttämään myös yhdessä luokan arjessa (esim. ennen koetta tehdään yhdessä sormihengitys, pidetään rauhoittava piirtely- tai lukuhetki ruokailun jälkeen, tehdään lyhyt välijumppa tai ravistelu). Yhdessä kokeiltu keino voidaan haluttaessa merkitä omalla merkillään, esim. sydämellä, keinolaskuriin.
Sopivan ajan kuluttua voidaan valita uudet keinot kokeiltavaksi ja tarkkailtavaksi.
>> Asettuminen: Maalaus selkään
Tänään olemme puhuneet siitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa ja kuinka voimme säädellä tunteitamme. Olet myös saanut miettiä itsellesi sopivia keinoja tunteittesi säätelyyn. Luokkahaasteeksi saitte keinolaskurin, jolla pääsette seuraamaan niiden käyttöä.
Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. (Esim. Asettumisharjoitus lähti käyntiin hyvin. Pohditte hyvin itsellenne sopivia keinoja tunnesäätelyyn.)
Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen. Tehdään asettumisharjoitus, jossa siveltimellä (tai sormella) kevyesti koskettamalla maalataan edellä istuvan selkään kerrotun mukaan. Tehtävää varten mennään istumaan rinkiin siten, että jokainen on kohti seuraavan selkää. Sivellin helpottaa monelle koskettamista. Harjoituksen aluksi voidaan kokeilla omaan käsivarteen, millainen on kevyt siveltimen kosketus. Mikäli oppilas kokee, ettei halua tai pysty osallistumaan harjoitukseen, voi hän tehdä sen itselleen omaan kämmenselkään. Harjoituksen voi tehdä myös pareittain vuorotellen, jolloin ohjeet luetaan kahdesti ja maalattavana oleva saa vain tunnustella. Tarvittaessa aikuinen voi näyttää edestä mallia “maalaamiselle”.
Alussa sait kuvitella oman mielipaikkasi. Nyt kerron sinulle eräästä mielipaikasta. Kun kerron, “maalaa” siveltimen kärjellä (tai sormella) kertomani asiat edessä istuvan/parin selkään. Voit maalata asiat juuri niin kuin ne sinun mieleesi tulevat (tai ottaa mallia aikuiselta).
Tässä lempipaikassa aurinko paistaa taivaalla. Sen lämpöiset säteet levittäytyvät koko mielipaikan päälle.
Muutamia pilviä leijailee myös taivaalla.
Alhaalla meri aaltoilee rauhallisesti.
Rannalla on pehmeää, lämmintä hiekkaa. Auringonvalossa näyttää, kuin hiekan lomassa kimmeltäisi kimaltavia hippusia siellä täällä.
Rannalla kasvaa myös palmupuu. Sillä on vahva, pitkä runko. Latvasta lähtee palmunlehviä eri suuntiin.
Palmu huojuu kevyesti lempeässä tuulessa.
Tuuli kuiskaa sinulle: Kiitos tästä harjoituksesta!
Lopuksi voit kuiskata itse kiitoksen sille, joka maalasi selkääsi.
Tunteet ovat kehon viestejä, jotka syntyvät aistien tekemistä sisäisistä tai ulkoisista havainnoista sekä niistä syntyvistä tulkinnoista. Tunteet kertovat, miltä tilanne meistä tuntuu ja mitä tarvitsisimme voidaksemme hyvin. Tunteet ohjaavat meitä kohti turvaa ja mielihyvää, pois vaarasta ja mielipahasta. Tunteet tuntuvat aistimuksina kehossa, kuuluvat ajatuksina mielessä ja näkyvät ulospäin kehonkielessä, ilmeissä, äänensävyssä ja käyttäytymisessä.
Tällä tunnilla laajennetaan tunnesanavarastoa ja tutkitaan, miten tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat meissä. Omien ja toisten tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen tukee vuorovaikutusta luokassa.
>> TARVIKKEET
Tuntirakennetta kuvaavat kortit
Luokka loistamaan –sopimus
Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
Liukumäki– ja sormihengitys –juliste
Tunnesanalistat (laajempi lista liitteistä sekä tarvittaessa kuvalliset sekä englanninkieliset tunnesanalistat Värinauteilta)
Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat –juliste
Susi –tunnekortit (tai muut tunnekortit, joissa kuva koko kehosta)
Missä tunteet tuntuvat –monistetehtävä
Tilanne-tunne –kortit ja niiden kysymykset
Mood Tracker –moniste
Kotitehtävämoniste
Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä.
Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla.
>> Asettuminen: Sormihengitys
Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin
Aloitamme tunnin jälleen yhteisellä asettumisella.
Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Nosta toinen käsi eteesi ja avaa sormet haralleen. Lähde kulkemaan toisen käden etusormella avatun käden sormia pitkin ylös ja alas peukalosta alkaen. Kun kuljet sormea ylös, hengitä sisään. Pidätä hetki hengitystä sormen päässä. Kun laskeudut sormea alas, hengitä samalla ulos ja pidätä hetki hengitystä ennen uutta sormea. Käy läpi kaikki sormet oman hengityksen tahtiin.
Seuraavaksi saat soiton/musiikin ajan tehdä sormihengityksiä omassa rauhassasi. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa kättäsi, jotta saat oman rauhan.
Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä se tuntui? Millainen olo on nyt? Muuttuiko olo jotenkin? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.
>> Opetus: Tunnesanalistan tutkiminen
Tarvitaan: Tunnesanalista –juliste
Tunteet ovat kehosi viestejä ja niitä voi tuntua samaan aikaan monia. Tunteitasi kuuntelemalla voit kuulostella, mitä sinulle kuuluu ja miten sinun pitäisi toimia tilanteessa. Tunteiden tehtävä on suojella meitä, koska ne ohjaavat meidät pois vaarasta kohti turvaa.
Jotkut tunteet ovat kevyitä ja helppoja. Ne kertovat, että se, mitä tarvitset sillä hetkellä, on toteutunut. Raskaat ja hankalalta tuntuvat tunteet kertovat, että tarvitset jotakin voidaksesi hyvin.
Jokaisella tunteella on tärkeä tehtävä. Viha antaa rohkeutta puolustaa itseä tai toisia. Pelko auttaa vaaratilanteissa olemaan tarkkana ja lähtemään turvaan. Ilo ja mielihyvä kannustaa tekemään asioita, jotka ovat itselle ja muille hyväksi ja auttaa suuntaamaan sitä kohti, mikä tekee meille hyvää. Siksi kaikkia tunteita tarvitaan.
Jokaisella on omat tunteet tilanteissa eli ei voi sanoa, että oma tai toisen tunne olisi väärä tai oikea. Siksi onkin tärkeää kunnioittaa omaa ja toisen tunnetta. On ihan ok, että minusta tuntuu nyt tältä tai kaverista tuntuu tuolta.
Jokainen voi vaikuttaa omiin tunteisiinsa eli säädellä niitä. Niitä taitoja me harjoittelemme seuraavalla Luokka loistamaan -tunnilla.
Tässä julisteessa näet paljon erilaisia tunnesanoja. Niitä on luokiteltu otsikoiden alle ja osassa tunne vähän voimistuu, kun mennään sanalistaa alaspäin. Mukana on varmasti monia tuttuja tunnesanoja, mutta myös uusia sanoja. Jos et ymmärrä, mitä tunnesana tarkoittaa, kysy kaverilta tai aikuiselta. Tavoite on, että oppisit uusia tunnesanoja ja voisit kertoa tunteistasi enemmän.
>> Opetus + toiminta: Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat -julisteen tutkiminen
Tarvitaan: Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat –juliste
Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, miten nämä erilaiset tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat meissä. Jokaisella meistä ne näkyvät, tuntuvat ja kuuluvat eri tavoin. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Esimerkiksi eri kulttuureissa tunteita ilmaistaan erilaisilla tavoilla.
Ilmeinä kasvoilla
Eri tunnetiloissa kasvomme näyttävät erilaisilta.
Millaisia asioita, jotka kertovat tunteesta, olet havainnut kasvoilla? (esim. hymy, irvistys, kyyneleet)
Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/pelko/häpeä/suru/rauhallisuus näyttää kasvoilla.
Äänensävyissä
Tunnetilat ovat kuultavissa myös meidän puheestamme. Äänensävyllä tarkoitetaan sitä, miten asia sanotaan, ei sitä, mitä sanoja sanotaan.
Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/viha/suru kuulostaa. Sanotaan jokin lyhyt asia, esim. “Hei!” eri tunteilla. Mitä huomaat?(Esim. äänenvoimakkuus ja puhenopeus vaihtelevat).
Aikuinen sanoo: “Olet tosi kiva!” vihaisella äänellä. Oppilaat saavat äänestää, uskovatko äänensävyä eli miten sanottiin vai sanoja, jotka sanottiin. Mitä ajatuksia herää, kun äänensävy ja sanat ovat ristiriidassa?
Käyttäytymisessä
Tunteet antavat meille voimaa toimia. Ne siis näkyvät myös siinä, miten toimimme tilanteessa (esim. käännymmekö pois tai lähdemme kokonaan muualle, tönäisemmekö tai halaammeko).
Kehonkielessä
Tunteet voivat näkyä myös kehonkielessämme eli miten esimerkiksi kätemme tai jalkamme ovat asettuneet (kädet puuskassa/nyrkissä/ojentuneena kohti) tai ovatko ne jännittyneet vai rennot.
Oletko huomannut itsesi tai jonkun toisen kehonkielessä jotakin, joka kertoo tunteista?
Halukkaat oppilaat saavat tulla esittämään pantomiimina eri tunteita. Esittäjä saa perustunteita esittävän Susi-kortin, josta hän voi ottaa vinkkejä esitykseensä. Voi myös esittää kortin tunnetta omalla tavalla. Kiinnitetään huomiota, että tunne näkyy kasvojen lisäksi myös muualla kehossa (esim. kädet, jalat, asennot). Muut arvaavat, mitä tunnetta esitetään.
Oikean arvauksen jälkeen kaikki voivat kokeilla esittää tunnetta ja keskustellaan havainnoista. Voidaan myös tehdä niin, että kaikki osallistujat ottavat samanlaisen asennon ja ilmeen, mikä esittäjällä on. Sen jälkeen arvataan tunne ja keskustellaan tuntemuksista.
(Arvaajille:)
Mistä tuntemuksesta/kehon asennosta arvasit esittäjän tunteen?
(Kaikille:)
Mitä kehossa/kasvoilla tapahtui?
Mikä kohta kiristyi/jännittyi/rentoutui/aktivoitui?
>> Ajatuksina mielessä
Usein siinä kohtaa, kun tunne tulee mieleemme, on kehossamme alkanut jo tuntua monia tuntemuksia. Ajatusten voimalla voimme vahvistaa tai vaimentaa tunteitamme. Alaspainavat ajatukset (esim. Ei tästä tule mitään, olen huono, pelottavat tai jännittävät asiat) saavat meille kurjemman olon. Ylöskohottavilla ajatuksilla (esim. Ei hätää, kyllä tämä onnistuu, tee vaan parhaasi, mukava muisto/tapahtuma/henkilö/paikka) voimme rauhoittaa itseämme ja saada olomme tuntumaan paremmalta. Puhutaan tästä lisää myöhemmin Luokka loistamaan –tunneilla.
>> Aistimuksina ja fysiologisina muutoksina kehossa
Keho on tunteiden koti ja ne voivat tuntua siellä monella erilaisella tavalla. Vatsaa voi kipristellä, kurkkua kuristaa, rinnan päällä tuntua painoa, poskia kuumottaa, kädet tuntua hiostavilta tai kädet ja jalat olla raskaat tai tärisevät.
Miten tunteet ovat tuntuneet omassa kehossasi?
>> Tehtävä: Missä tunteet tuntuvat –moniste
Tarvitaan: Missä tunteet tuntuvat –moniste + vihko, värikynät ja liima
Käydään läpi yksi tunne kerrallaan. Aikuinen sanoo tunteen ja värin, jolla oppilas värittää kehosta kohdan, jossa tunne tuntuu. Tuntemusten tunnistamisen avuksi voidaan ohjata oppilasta miettimään tilannetta, missä hän koki kyseistä tunnetta. Lopuksi halukkaat voivat jakaa omia havaintojaan tehtävästä.
>> Kotitehtävä: Tunnesalapoliisi
Tarvitaan: Kotitehtävä –moniste
Kotitehtävässä olet tunnesalapoliisi sovitun ajan (esim. päivän, loppuviikon). Tarkkaile itselläsi tai muiden ympärilläsi olevien tunteita. Kun huomaat monisteessa olevan tunteen, merkitse sen perään rasti. Saman tunteen voi huomata ja merkitä useamminkin. Voit pyytää myös muita perheenjäseniä mukaan tunnesalapoliiseiksi.
Oppilaat toimivat noin neljän hengen ryhmissä. Ryhmä saa pinon tilanne-tunne –keskustelukortteja ja tunnesanalistan. Tarvittaessa voidaan käyttää myös kuvin tuettua suppeampaa tunnesanalistaa ja rinnalla esim. englanninkielisiä tunnesanoja. Yksi oppilas kerrallaan nostaa pinosta kortin ja lukee siinä olevan tilanteen muille ääneen. Mietitään ja keskustellaan yhdessä:
Mikä tunne tilanteessa olevalla henkilöllä voisi tilanteessa olla ja miksi?
Onko tilanteessa muita ihmisiä? Mitä tunteita muilla ihmisillä voisi olla?
Miten tilanteessa voitaisiin toimia?
>> Luokkahaaste: Mood Tracker- tehtävä luokassa
Tarvitaan: Mood Tracker -tehtävä
Seuraava luokkahaasteenne on omien tunteiden tarkkailutehtävä eli Mood Tracker. Sopivassa hetkessä päivän aikana pysähdy miettimään, mitä tunteita havaitset itselläsi olevan. Mikä tunne tuntuu voimakkaimmin? Väritä yksi karkkipallo tunnetta kuvaavalla värillä. Jos tunnistat jonkin muun tunteen, väritä karkkipallo valitsemallasi värillä ja kirjoita karkkipalloon tunnistamasi tunne.
>> Asettuminen: Kehoskannaus
Tänään olemme puhuneet tunteista, jotka ovat kehon tärkeitä viestejä meille. Tunteet kertovat, mitä meille kuuluu ja mitä me tarvitsemme sillä hetkellä voidaksemme hyvin. Osa tunteista tuntuu kevyiltä ja helpoilta, osa raskailta ja vähän hankaliltakin. Kaikilla tunteilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä. Nyt pääsette tarkkailemaan omia tunteitanne Tunneseuranta-tehtävässä.
Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen (esim. Olitte innokkaita esittämään leikissä. Pohditte hienosti, missä tunteet tuntuvat kehossa.)
Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen.
Tänään tehdään kehoskannaus-harjoitus, jossa pääset kehonosa kerrallaan havainnoimaan, mitä tuntemuksia sinulla on.
Kun pidämme silmiä auki, näemme mitä ympärillämme tapahtuu. Jos tahdomme nähdä, mitä sisällämme tapahtuu, meidän täytyy sulkea silmämme ja rauhoittua. Tutkimme millaisia tuntemuksia ja tunteita kehostamme löytyy. Kaikki tuntemukset saavat olla juuri sellaisia kuin ne ovat, mitään ei tarvitse muuttaa. Silmät ovat kiinni ja pystyt paremmin havainnoimaan, mitä sisälläsi tapahtuu.
Ensimmäisenä keskitymme jalkoihisi. Mitä tunnet jaloissasi? Tuntuvatko ne ehkä levottomilta? Painavilta tai kevyiltä? Kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko jaloissasi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?
Vie seuraavaksi sisäinen katseesi ja hengityksesi keskivartalon alueelle. Minkälaisia tuntemuksia vatsassasi on? Entä rinnassa? Onko se rentoutunut vai jännittynyt? Huomaatko vatsassa tai rinnassa jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?
Liikuta sisäinen katseesi ja hengityksesi seuraavaksi käsiin, aina sormenpäihin asti. Miltä ne tuntuvat? Ovatko ne kylmät vai lämpimät? Tuntuuko käsissä jännitystä tai ovatko ne rentoutuneet? Tuntuvatko sormet kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko käsissäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?
Vie sitten sisäinen katseesi ja hengityksesi pään alueelle. Miltä päässä tuntuu? Huomaatko päässäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?
Nyt olemme käyneet läpi koko kehon varpaista päähän. Hengitä vielä muutaman kerta omaan tahtiin. Tuo sitten huomiosi takaisin tähän paikkaan, jossa olet ja tuo sormiisi ja varpaisiisi pientä liikettä. Kun sinusta tuntuu hyvältä voit avata silmät.
Ilmapiiri syntyy luokassa kohtaamisten ja vuorovaikutuksen kautta. Yksilön oma tunnetila ja käyttäytyminen vaikuttavat yhteiseen ilmapiiriin ja toisaalta yhteinen ilmapiiri vaikuttaa yksilöön. Luokan ilmapiiri on merkittävä tekijä oppilaan hyvinvoinnille, kouluviihtyvyydelle ja oppimiselle. Myönteinen ilmapiiri saa luokan loistamaan.
Tällä tunnilla omaa mielialaa ja luokan yhteistä ilmapiiriä tutkaillaan säätilakorttien avulla. Samalla pohditaan, millaisilla teoilla jokainen voi luoda myönteistä ilmapiiriä luokkaan ja samalla tukea omaa hyvinvointiaan.
Minä osana ryhmää, ryhmän vaikutus minuun. Mitä tuon ryhmään?
>> Tarvikkeet
Luokka loistamaan –sopimus
Tuntirakennetta kuvaavat kortit
Alkuasettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
Säätilakortit
Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään – leikin kortit
Oma aurinko –moniste + tyhjä vihko
Miten saan luokan loistamaan –juliste
Seurantatehtävää varten aurinko ja sädesuikaleet
Luokka loistamaan –sopimus on hyvä käydä läpi jo ennen ensimmäistä oppituntia. Sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla.
Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla.
>> Alkuasettuminen: Mielikuvamatka kesään
Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin
Kerrotaan, että tunnit alkavat aina yhteisellä asettumisella. Selitetään myös, miksi näin tehdään.
Mielessä pyörii paljon ajatuksia ja tunnelmia, varsinkin kun tullaan välkältä tai toiselta tunnilta aloittamaan uutta tuntia. Joskus mieli on tyynempi, mutta usein siellä voi olla jopa melkoinen pyörremyrsky kaikista asioista. On tärkeä rauhoittaa itsensä uuden asian äärelle. Asettuminen on taito, jota voi harjoitella ja on keinoja, joita voi oppia käyttämään rauhoittaakseen itsensä.
Kokeillaan yhdessä.
Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja pitkästi ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia/äänen, voit edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa.
Tehdään pieni mielikuvamatka.
Palauta mieleesi aurinkoinen kesäpäivä. Mitä näet? Mieti mielessäsi musiikin/soiton ajan, miltä aurinko tuntuu kasvoillasi? Tunnetko lämmön poskillasi? Kutittavatko säteet nenälläsi? Ota vielä pari hengitystä aurinkoisesta hetkestä nauttien.
Kun musiikki/ääni päättyy, voit nostaa katseesi ja olemme valmiita aloittamaan yhdessä.
Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä se tuntui? Millainen olo on nyt? Muuttuiko olo jotenkin? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.
Säätilakortteja on näkyvillä taululla tai muuten yhteisesti nähtävillä.
Osalle voikin olla jo tuttua ulkona olevan säätilan havainnoiminen ja siitä kertominen säämerkkien avulla. Säämerkkien avulla voi myös kertoa, millainen olo tai mieli itsellä on. Mieti, millainen säätila sinun mielessäsi on juuri nyt.
Voidaan siirtyä työskentelemään piiriin koko ryhmän kesken tai pienemmissä ryhmissä.
Säätilakortteja on esillä runsaasti. Jokainen oppilas valitsee itselleen sopivan säätilakortin. Oppilas esittelee vuorollaan valitsemansa kortin joko näyttämällä tai lyhyesti kertomalla, miksi valitsi kyseisen säätilan ja millaista oloa se kuvaa. Muistutetaan arvostavasta kuuntelusta.
Kun esittelykierros on tehty, oppilaat tuovat säätilakorttinsa lattialle tai taululle ja palaavat omalle paikalleen. Ryhmitellään samat säätilakortit lähekkäin. Tutkitaan yhdessä, millainen luokan säätila on tänään.
>> Opetus: Luokan ilmasto
Ryhmille, kuten koululuokille muodostuu aina yhteinen säätila eli ilmasto. Jokaisen oman mielen sää vaikuttaa luokan tunneilmastoon. Toisaalta luokan tunneilmasto vaikuttaa jokaisen omaan säätilaan eli mieleen.
Esimerkki: Jos joku tulee hymyillen ja muita tervehtien luokkaan, muut ilahtuvat ja vastaavat tervehdykseen. Jos luokassa ollaan innostuneita yhteisestä välkkäleikistä, muiden innostus tarttuu helposti itseenkin.
Oppilaat voivat kertoa omia esimerkkejään. Muistutetaan, että kerrotaan vain omia kokemuksia eikä mainita toisia nimeltä (Luokka loistamaan –sopimus).
Erilaiset mielen säätilat ovat luonnollisia ja ihmiselämään kuuluvia, sadesäätkin ovat tarpeellisia. Mutta meidän on hyvä tietää tämä ja ymmärtää, että me jokainen voimme myös vaikuttaa omaan, toisten ja yhteiseen säätilaan. Voimme myös oppia keinoja suojautua toisten säätilojen epätoivotuilta vaikutuksilta.
Luokka loistamaan –tunneilla on tarkoitus oppia keinoja tähän. Keinojen kasvaessa luokan aurinko saadaan loistamaan eli luokan ilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi. Vaikka kaikki säätilat ovat tärkeitä ja niillä on merkityksensä, voimme ja opimme paremmin, kun voimme itse säädellä oloa ja saamme omaan oloomme ja luokan ilmastoon aurinkoa
>> Harjoite: Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään –leikki
Tarvitaan: Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään – leikin kortit
Oppilaat jaetaan ryhmiin ja heille annetaan kortti. Kortissa lukee ilmapiiriä parantava tapa, jonka mukaisesti toimimalla, voi lisätä auringonsäteitä luokkaan. Ryhmä vuorollaan tulee luokan ovesta sisään ja esittää kortissaan olevaa asiaa (esim. hymy, kehu). Muut arvaavat, mikä tapa ryhmän kortissa luki.
>> Monistetehtävä: Oma aurinko –tehtävä
Tarvitaan: Oma aurinko –moniste + vihko
Oppilaat tekevät Oma aurinko- monisteen, johon kirjaavat itselle sopivia keinoja parantaa ryhmän ilmapiiriä (joita on itse käyttänyt tai joita voisi käyttää). Lopuksi halukkaat tai jokainen oppilas voi kertoa jonkin kirjaamansa keinon koko luokalle/pienryhmälle/parille. Monisteita varten voidaan ottaa käyttöön vihko Luokka loistamaan –materiaaleja varten.
>> Seurantatehtävä: Auringonsäde –tehtävä
Tarvitaan: Leikattu aurinko, Auringonsäde –suikaleet, Miten saan luokan loistamaan –juliste
Luokan oveen tai seinälle kiinnitetään valmiiksi leikattu iso aurinko. Luokassa on sädesuikaleita, joihin on kirjoitettu ryhmän ilmapiiriä parantavia toimintatapoja. Kun oppilas tulevien päivien aikana huomaa jonkun luokassa toimivan tällaisella tavalla, hän saa kiinnittää aurinkoon ko. sädesuikaleen. Osa suikaleista on tyhjiä, joten niihin voi kirjoittaa muita havaittuja ilmapiiriä parantavia toimintatapoja.
>> Lopetus:
Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin, huivi tai sivellin
Tänään olemme puhuneet luokan ilmapiiristä ja siitä, miten jokainen meistä voi vaikuttaa siihen ja miten luokan ilmapiiri vaikuttaa meihin. Olemme myös miettineet keinoja, joilla luokan ilmapiiriä voi parantaa. Nyt teillä on myös tehtävä, jonka avulla voitte saada luokkaanne lisää auringonsäteitä.
Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen (esim. Olitte innokkaita esittämään leikissä. Esittelitte rohkeasti omat säätilanne.)
Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhteiseen asettumisharjoitukseen.
Ota rauhallinen asento ja paina pääsi pulpetille. Voit halutessasi laittaa silmät kiinni tai kiinnittää katseesi yhteen kohtaan. Kuuntele musiikkia/soittimen ääntä. Kun tunnet auringonsäteen eli huivin/siveltimen keveän kosketuksen hartialla, saat lähteä hiljaa ulos/avata silmät ja istua hiljaa paikallasi.
Aikuinen kiertää koskettamassa lasten hartioita huivilla, siveltimellä tms.
