admin – Sivu 2

Klassrummets atmosfär

3.3.202527.7.2026 julkaissut admin, kategoriassa Material

(Tid: ca 70-90 min)

Atmosfären i klassrummet skapas genom möten och interaktioner. Individens känslomässiga tillstånd och beteende påverkar den gemensamma atmosfären, och å andra sidan påverkar den gemensamma atmosfären individen. Klassrummets atmosfär är en viktig faktor för elevens välmående, trivsel och lärande. En positiv atmosfär får klassen att lysa.

Under denna lektion undersöker vi den egna sinnesstämningen och den gemensamma klassrumsatmosfären med hjälp av väderkort. Samtidigt funderar vi på vilka handlingar varje elev kan vidta för att skapa en positiv atmosfär i klassrummet och samtidigt stödja sitt eget välmående.

Jag som en del av gruppen, gruppens påverkan på mig. Vad bidrar jag med till gruppen?

>> Behövliga material

Låt klassen lysa –avtal

Kort som beskriver lektionens struktur

Lugn musik eller en ljudkälla för att komma i rätt stämning

Väderkort

Blå tejp

Vad du tar med dig in i klassrummet – lekskorts

Mitt eget solblad + tom anteckningsbok

Hur får vi klassrummet att lysa – affisch

För uppföljningsuppgiften: sol och solstrålar

Pensel för avslutande sättning

Låt klassen lysa –avtalet är bra att gå igenom innan första lektionen. Avtalet bör finnas synligt på varje lektion.

Lektionsstrukturen kan gås igenom och sättas upp med hjälp av bilder.

>> Sätta sig till rätta: Fantasiresa till sommaren

Behövs: Lugn musik eller ljudkälla (Koshi)

Förklara att lektionerna alltid börjar med en gemensam sättning. Förklara varför detta görs:

Det snurrar mycket tankar och känslor i huvudet, särskilt när man kommer från en rast eller en annan lektion för att börja en ny. Ibland är sinnet lugnare, men ofta kan det vara som en virvelvind av alla möjliga tankar. Det är viktigt att lugna ner sig inför en ny uppgift. Att sätta sig till rätta är en förmåga som man kan öva på, och det finns olika tekniker som kan användas för att lugna ner sig.

Vi provar tillsammans.

Sätt dig bekvämt på din stol så att dina fötter kan slappna av mot golvet (eller fotstöd). Sätt händerna på dina knän eller på bordet framför dig. Om du känner dig trygg, kan du blunda en stund eller titta på ditt bords lock för att få en stund av lugn. Låt andningen bli lugn och hela kroppen följa med. Andas in och ut långsamt. Upprepa några gånger. Snart kommer du att höra lugn musik/ljud, och du kan fortfarande hålla ögonen stängda eller titta på ditt bord.

Vi gör en liten fantasiresa.

Tänk på en solig sommardag. Vad ser du?

Tänk på hur solen känns på ditt ansikte.

Känner du värmen på kinderna? Kittlar solens strålar på din näsa?

Ta ett par djupa andetag och njut av den soliga känslan. När musiken/ljudet slutar kan du öppna ögonen och vi är redo att börja tillsammans.

Efter sättningen kan vi kort prata om det. Hur kändes det? Hur mår du nu? Har något förändrats? Det finns inga rätt eller fel svar, varje upplevelse är individuell. Att sätta sig till rätta är inte alltid lätt om man inte har övat på det.

>> Aktivitet: Väderkort och gruppuppgift

Behövs: Väderkort

Väderkort visas på tavlan eller på något annat sätt så att alla kan se dem.

För många är det redan bekant att observera vädret utanför och beskriva det med vädertecken. Med hjälp av vädertecknen kan man också beskriva hur man själv känner sig. Tänk på vilket väder du har just nu i ditt sinne.

Vi kan nu börja jobba tillsammans i en cirkel eller i mindre grupper.

Det finns många väderkort. Varje elev väljer ett kort som passar dem. Sedan presenterar varje elev sitt kort genom att visa det eller kort förklara varför de valde just det vädret och vilken känsla det beskriver. Påminn om att lyssna respektfullt.

När alla har presenterat sina kort, lägger eleverna sina väderkort på golvet eller tavlan och går tillbaka till sina platser. Vi grupperar de kort som har samma väder nära varandra. Tillsammans undersöker vi vilket väderklassrummet har idag.

>> Undervisning: Klassrummets klimat

För grupper som skolklasser bildas alltid ett gemensamt väder eller klimat. Varje individs sinnesstämning påverkar klassrummets känslomässiga klimat. Å andra sidan påverkar klassrummets känslomässiga klimat varje individs sinnesstämning.

Exempel: Om någon går in i klassrummet och ler och hälsar på andra, blir de andra glada och svarar på hälsningen. Om alla är ivriga över en gemensam rastaktivitet, smittar entusiasmen lätt av sig på de andra.

>> Har ni några exempel på när någon har tagit med en bra atmosfär till klassen?

Eleverna kan dela med sig av sina egna exempel. Påminn om att endast dela egna upplevelser utan att nämna andra vid namn (Klassrummet ska lysa –avtalet).

Olika sinnesstämningar är naturliga och hör till människolivet, även regnväder är viktigt. Med sinnesstäming talar vi om hurdant humör man är på. Om någon i klassen är på dåligt humör , så blir snabbt någon anna kanske också arg eller ledsen. Likaså om någon är på väligt bra humör, så kan det göra någon anna glad och pigg. På så sätt kan vi påverka vår egen, andras och den gemensamma sinnesstämningen. Vi kan också lära oss att skydda oss från oönskade effekter av andras sinnesstämningar.

Under ”Låt klassen lysa” -lektionerna är målet att lära sig metoder för detta. Ju fler metoder vi lär oss, desto mer kommer klassrummets ”sol” att lysa, och den gemensamma atmosfären blir mer positiv. Även om alla väder är viktiga och har sin plats, kan vi lära oss bättre när vi kan reglera vår egen känsla och få sol i både vårt eget sinne och klassrummets klimat.

>> Gruppuppgift: Vad tar du med dig in i klassrummet när du går in? – lek

Behövs: Vad tar du med dig in i klassrummet – lekskorts

Eleverna delas in i grupper och får ett kort. På kortet står en metod för att förbättra klassrummets atmosfär, som kan bidra till mer sol i rummet. Gruppen turas om att komma in genom klassrummets dörr och visa den handling som står på deras kort (t.ex. ett leende, ett beröm). De andra gissar vilken metod som står på kortet.

>> Uppgift: Mitt eget solblad

Behövs: Mitt eget solblad + anteckningsbok, skrivverktyg och lim

Eleverna gör ett solblad där de skriver ner de metoder de kan använda för att förbättra gruppens atmosfär (som de har använt själva eller skulle kunna använda). Till slut kan de som vill eller alla eleverna dela med sig av någon metod till hela klassen/gruppen/kompisen. För solbladen kan anteckningsböcker användas för materialet ”Låt klassen lysa”.

>> Hemuppgift/:

Nedre delen av solbladet innehåller en hemuppgift.

Hemuppgift: Tänk på ett sätt att ta med solens strålar hem. Skriv ner vad du gjorde och hur du märkte att det påverkade dina familjemedlemmar.

>> Klassutmaning: Solstråle – uppgift

Behövs: Klippt sol, Solstråle – strimlor, Hur får vi klassrummet att lysa – affisch

En stor sol sätts upp på klassdörren eller väggen. I klassrummet finns strimlor där det står metoder för att förbättra gruppens atmosfär. När en elev ser någon i klassrummet som utför en sådan handling, får hen sätta fast strimlan på solen. Några av strimlorna är tomma så att andra kan skriva ner ytterligare observerade metoder.

>> Avslappning: Solstrålens beröring

Behövs: Lugn musik eller ljudkälla, sjal eller pensel

Idag har vi pratat om klassrummets atmosfär och hur var och en av oss kan påverka den och hur klassrummets atmosfär påverkar oss. Vi har också funderat på metoder för att förbättra atmosfären. Nu har ni också en uppgift som hjälper till att få in fler solstrålar i klassrummet.

Tacka klassen för lektionen och lyft fram någon gemensam framgång (t.ex. Ni var ivriga att delta i leken. Ni visade modigt era väderkort).

Förklara att lektionen alltid avslutas med en gemensam avslappningsövning.

Sätt dig i en avslappnad position och luta huvudet mot bordet. Om du vill kan du blunda eller rikta din blick mot ett specifikt ställe. Lyssna på musiken/ljudet. När du känner solstrålens lätta beröring på din axel, får du tyst lämna rummet eller öppna ögonen och sitta stilla på din plats.

En vuxen går runt och vidrör barnens axlar med en sjal, pensel eller liknande.

Oman olon säätely

21.1.202518.8.2026 julkaissut admin, kategoriassa Materiaalit

Tällä tunnilla tutustumme siihen, mitä aivoissa tapahtuu tunnetilanteissa. Se voi auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin omia tunteitaan ja käyttäytymistään. Ymmärrys tukee tärkeiden itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilasta voi myös helpottaa tietää, että muillakin aivot toimivat näin, eikä lapsi ole poikkeava omien reaktioidensa kanssa.

Samalla pohditaan, millaisilla keinoilla voimme itse vaikuttaa omaan oloomme tunnetilanteissa. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät itselleen toimivia säätelykeinoja.

TAVOITTEET:

Tutustua aivojen toimintaan tunnetilanteissa
Tutustua erilaisiin tunnesäätelykeinoihin
Löytää itselle sopivia säätelykeinoja

Klikkaa alta auki osioiden sisältö:

>> Tarvikkeet

Tuntirakennetta kuvaavat kortit
Luokka loistamaan –sopimus
Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
Aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö -moniste
Omaan oloon vaikuttaminen –juliste ja/tai kortit
Luokka loistamaan –vihko 1, s. 5
Sivellin jokaiselle oppilaalle/oppilasparille
Luokkahaaste: Keinot kokeiluun –juliste

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä.

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla.

>> Asettuminen: Turvapaikka

Asettuminen: Turvapaikka

Kohta pääset pienelle mielikuvamatkalle turvapaikkaasi, mutta ennen sitä asettaudutaan taas aloittamaan Luokka loistamaan –tuntia.

Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja pitkästi ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia/äänen, voit edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa ja lähteä mielikuvamatkalle.

Tunne- ja turvataitoja lapsille: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126027/Tunne-%20ja%20turvataitoja%20lapsille_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ohjaaja lukee rauhallisella äänellä, hitaasti ja tauottaen:

”Istu mukavasti ja sulje silmäsi, jos haluat. Hengitä rauhallisesti. Kuvittele itsesi sellaiseen paikkaan, jossa sinun on turvallista ja hyvä olla. Siinä paikassa tunnet olosi oikein rauhalliseksi ja hyväksi.

Tällainen turvallinen paikka voi olla kotona tai jossain muualla. Se voi olla sisällä tai ulkona luonnossa. Se voi olla oikeasti jossakin olemassa, ehkä olet käynyt siellä. Se paikka voi olla myös kuviteltu, vaikka jostain tarinasta.

Viivy turvallisessa paikassasi hetki. Katsele ympärillesi. Miltä siellä näyttää?

Kuuluuko joitakin rauhoittavia ääniä?

Onkohan siellä joku turvallisuutta lisäävä ihminen, lemmikkieläin tai jokin esine?

Tunnet olosi oikein hyväksi ja turvalliseksi. Tähän paikkaan voit mielessäsi aina mennä, kun haluat rauhoittaa itseäsi. Hengitä muutaman kerran syvään ja rauhallisesti, ja samalla tunnet hyvää oloa ja turvaa. Tämä on sinun paikkasi, johon voit palata mielessäsi, kun haluat.

Vähitellen voit tulla turvapaikastasi tähän hetkeen ja paikkaan. Silmäsi aukeavat, ja hyvä olo ja turvan tunne jatkuu. Hyvä. Kiitos!”

LÄHDE: Tunne- ja turvataitoja lapsille: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126027/Tunne-%20ja%20turvataitoja%20lapsille_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä kehossasi tuntuu, kun on turvallinen olo? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. Jatkotyöskentelyideana on piirtää/maalata oma turvapaikka tai kirjoittaa siitä teksti.

>> Opetus: Aivot

Tarvitaan: Aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö -moniste

Opetuksessa tutustutaan aivojen toimintaan tunnetilanteissa. Mitä aivoissamme tapahtuu, kun saamme aistiemme kautta tietoa ja reagoimme tilanteissa näiden pohjalta alitajuisesti tai tiedostaen? Tässä tarkastellaan erityisesti mantelitumakkeen, hippokampuksen ja etuotsalohkon toimintaan. Niitä kuvataan vahtikoirana, reppuna ja viisaana pöllönä. Käytetään opetustuokion tukena kuvaa aivoista ja eri osia kuvaavia merkkejä (koira, reppu, pöllö).

Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, mitä meidän aivoissamme tapahtuu, kun tunne herää. Meidän kaikkien aivot toimivat näin, vaikka ulospäin tunnereaktiomme näyttävät erilaisilta. Aivot koostuvat todella monesta eri osasta, mutta tänään tutkimme niistä tarkemmin kolmea, jotka ovat mukana tunnesäätelyssä.

Mantelitumake (Vahtikoira)

Mantelitumake on aivojemme tunnealueen keskus eli vahtikoira. Havainnoimme aisteillamme (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) koko ajan ympäristöstämme turvan ja uhan merkkejä. Nyt puhumme arjen tilanteissa olevista turvan ja uhan merkeistä, emme isoista uhka-asioista kuten vaikka pyörremyrsky. Turvan merkkejä voivat olla esimerkiksi hymy, silmiin katsominen, nyökkäileminen ja ystävälliset sanat. Uhan merkkejä voivat olla kulmien kurtistaminen, katsominen toisaalle, epämiellyttävä haju tai maku. Vahtikoira toimii hyvin innokkaasti ja reagoi nopeasti. Se on niin innokas suojelemaan meitä ja havaitsemaan uhkia, että tilanne ja siihen liittyvät muistot saavat sen toimimaan ja haukkumaan joskus vähän turhissakin tilanteissa tai liian nopeasti. Kun aivomme joutuvat hälytystilaan taistelemme, pakenemme tai jähmetymme.

Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Muistatko tilannetta, jossa olisit taistellut (esim. töniminen, ikävät sanat), paennut (esim. juossut tilanteesta pois, piiloutunut, vetäytynyt omaan kuplaan hupun alle) tai jähmettynyt (esim. et saa sanottua mitään tai toimittua tilanteessa)? Mikä näistä kolmesta toimintatavasta on sinulle tyypillisin?

Hippokampus (Tunnereppu)

Hippokampus on aivojemme muistipankki, jossa ovat tallessa muistot ja toimintatavat aiemmista tilanteista eli se on tunnereppumme. Kun toimimme tilanteissa, aiemmat kokemuksemme samanlaisista tilanteista nousevat mieleemme ja vaikuttavat siihen, miten toimimme tässä hetkessä. Esimerkiksi, jos näet koiran, niin tapaasi toimia vaikuttaa se, onko aiemmin koira nuolaissut sinua, jättänyt sinut huomiotta, hypännyt sinua vasten tai purrut sinua.

Etuotsalohko (Viisas pöllö)

Etuotsalohko on aivojemme viisas pöllö eli ohjauskeskus. Viisasta pöllöä tarvitaan harkitsemiseen, itsesäätelyyn, oppimiseen, päätösten tekemiseen ja toisten huomioimiseen. Etuotsalohko kehittyy melkein 30-vuotiaaksi saakka, joten sinun etuotsalohkosi on vielä kasvuvaiheessa ja siksi tarvitset harjoittelua ja tukea tunnetilanteissa toimimisessa ja itsesi säätelyssä.

Jos vahtikoira alkaa kovasti haukkumaan, voi viisas pöllö lentää karkuteille eli etuotsalohkosi ei pysty toimimaan. Tällöin ajattelu- ja säätelytaitomme eivät ole käytössä vaan toimimme voimakkaan tunteen varassa. Silloin saatamme toimia harkitsemattomasti ja sanoilla tai teoilla satuttaa itseämme tai toisia.

Voimme saada pöllön takaisin ja etuotsalohkomme käyttöömme rauhoittamalla itseämme, esimerkiksi hengityksen avulla. Olemmekin jo harjoitelleet liukumäki ja sormihengitystä. Niitä voi käyttää tilanteissa, joissa tarvitsemme kehon ja mielen rauhoittumista. Myös kosketus (esim. silittäminen tai kehon ravistelu), liikkuminen tai toisen tuki voi auttaa rauhoittamaan omaa oloa ja saamaan ajattelu- ja säätelytaidot taas käyttöön, jotta tilanteessa voi toimia kaikkien hyvinvointia lisäävällä tavalla. Itsensä rauhoittamisen keinot ovat taitoja, joita voi oppia. Myöhemmin tällä tunnilla jokainen pääsee pohtimaan itselleen sopivia keinoja, joilla voi vaikuttaa omaan oloon.

Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Millaisissa tilanteissa vahtikoira alkaa helposti räksyttää ja viisas pöllö lentää pois? Millaisia tunteita näissä tilanteissa voi olla herännyt? Onko sinulle käynyt niin, että olet tehnyt jotakin ennen kuin ajattelit?

Siegelin käsimalli

(Englanninkielinen video aiheesta aikuiselle vinkiksi)

Dr. Dan Siegel’s Hand Model of the Brain:

https://www.youtube.com/watch?v=f-m2YcdMdFw

Aivojen osia ja niiden välisiä yhteyksiä voidaan havainnollistaa psykiatri Dan Siegelin käsimallin avulla. Oppilaat muodostavat omalla kädellään aivomallin opettajan ohjeen mukaan.

Kokeillaan yhdessä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. (Nosta kätesi sormet ylhäällä ja taita ensin peukalo kämmenen sisään.) Peukalo on mantelitumake eli aivojemme vahtikoira, joka tekee hälytyksen, kun havaitsee aistien avulla jotakin uhkaavaa ympäristöstämme. (Laske muut sormesi peukalon päälle). Sormemme ovat etuotsalohko eli viisas pöllö. Se on aivojemme keskus, jossa tapahtuu ajattelu, harkitseminen ja itsesäätely. Aivojen osat ovat nyt yhteydessä toisiinsa ja välittävät toisilleen tietoa.

Kun aistit havaitsevat jotakin, joka uhkaa tekee vahtikoira hälytyksen. (Aletaan liikuttaa peukaloa sormien alla). Samalla aiemmat kokemuksemme tunnerepustamme vaikuttavat siihen, miten tässä tilanteessa toimimme. Vahtikoiran haukkuessa kovaa, viisas pöllö lähtee karkuteille (Nostetaan sormet ylöspäin). Nyt huomaamme, että aivojen osat eivät ole enää yhteydessä toisiinsa ja tieto ei kulje. Tällöin mielessämme on sekamelska, emmekä pysty ajattelemaan selkeästi ja tekemään järkeviä ratkaisuja.

Tällaisessa tilanteessa voimme esimerkiksi hengityksen avulla rauhoittaa omaa oloamme ja palauttaa koiran ja pöllön paikoilleen ja sekä yhteyteen toistensa kanssa. Hengitetään muutaman rauhallinen hengitys ja vähitellen koira ja pöllö palaavat yhteyteen. (Palautetaan peukalo kiinni kämmeneen ja sormet vähitellen peukalon päälle). Näin meillä on taas ajattelu ja itsesäätely käytössä, joten voimme toimia tilanteissa harkiten, itsemme ja toiset huomioiden.

>> Toiminta: Liike muuttuu tai Ilkimys ja vahtikoira –leikki

Leikkiä varten asetutaan rinkiin seisomaan. Leikissä kuka tahansa saa aloittaa paikallaan pysyen jonkin havaittavan ja toistuvan liikkeen, esim. heiluttaa kättään. Muut aloittavat saman liikkeen heti sen huomattuaan. Uuden liikkeen saa aloittaa kuka tahansa, mutta vasta kun kaikki tekevät edellistä liikettä.

Teemme jatkuvasti havaintoja ja aivomme käsittelevät niitä. Seuraavassa leikissä havainnoimme näköaistilla tarkasti muutoksia ympärillämme ja muutamme toimintaamme havaintojemme mukaan. Joku aloittaa yksinkertaisen toistuvan liikkeen paikallaan pysyen, esim. heiluttaa kättään. Heti, kun huomaat ringissä tällaisen liikkeen, ala toistaa sitä. Katsotaan, kuinka nopeasti liike leviää, ja saamme kaikki tekemään samaa liikettä. Kun kaikki tekevät samaa liikettä, kuka tahansa saa aloittaa yhteisesti erikseen sopimatta uuden liikkeen. Heti, kun huomaat uuden ringissä leviävän liikkeen, ala toistaa sitä.

tai

Ilkimys ja vahtikoira –leikki

Leikissä oppilaat istuvat omilla paikoillaan ja katselevat toisiaan. Valitaan ilkimys, joka katsoo muita ilkeällä ilmeellä ja vahtikoira, joka yrittää saada selville, kuka on ilkimys. Leikkiin voi ottaa myös useamman vahtikoiran ja/tai ilkimyksen.

Seuraavaksi leikimme ilkimys ja vahtikoira -leikkiä. Kohta kaikki laskevat päänsä alas ja sulkevat silmänsä. Valitsen oppilaista ensin yhden ilkimyksen koskettamalla hänen selkäänsä. Valitsen sen jälkeen vahtikoiran samalla tavalla.

Kun leikki alkaa, istu hiljaa omalla paikallasi, anna katseesi kiertää luokkakaverista toiseen. Katsele neutraalilla tai iloisella ilmeellä luokkakavereita silmiin. Ilkimykseksi valittu voi “ankeuttaa” muita tekemällä nopeasti toiselle oppilaalle vihaisen tai ilkeän ilmeen. Jos ilkimys teki sinulle ilkeän ilmeen, muutut surulliseksi. Voit laskea pääsi alas (tai jatkaa muiden silmiin katselemista mutta surullisena). Vahtikoira tarkkailee luokkaa ja oppilaita. Kun vahtikoira havaitsee, kuka on ilkimys, hän nouse nopeasti seisomaan ja haukkuu. Kuullessaan hälytyksen kaikkien muiden paitsi ilkimyksen on piilouduttava nopeasti pulpetin alle. Nyt voidaan tarkastaa, saiko vahtikoira oikean ilkimyksen kiinni. Joskus tulee vääriä hälytyksiä, kuten omissa aivoissammekin.

>> Opetus + tehtävä: Omaan oloon vaikuttaminen

Tarvitaan: Miten voin vaikuttaa omaan olooni –juliste tai keinokortit, Luokka loistamaan –vihko 1, s. 5

Tunnin alussa tutkimme sitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. Nyt lähdemme selvittämään, miten voimme itse vaikuttaa omaan oloomme näissä tilanteissa. Jokainen voi oppia säätelytaitoja, joilla säädämme tunnetta suuremmalle tai pienemmälle tunteesta tai tilanteesta riippuen. Meille kaikille tulee tilanteita, jossa oman tai muiden hyvinvoinnin varmistamiseksi säätely on tärkeää. Esimerkiksi, jos jokin asia harmittaa, on hyvä saada harmitusta pienemmälle, ettei tule sanottua tai tehtyä sellaista, mikä satuttaa itseä tai muita. Kun itse tai yhdessä muiden kanssa onnistuu, voi sitä tunnetta lähteä kasvattamaan, vaikka yhdessä tuulettamalla tai kehumalla.

Omaan oloomme voimme vaikuttaa erilaisilla keinoilla kehon, ajatusten tai toiminnan kautta. Tässä julisteessa on näitä keinoja, joilla voimme rauhoittaa vahtikoiraa ja kutsua viisasta pöllö takaisin.

Käydään läpi jokainen kolmesta osiosta yksitellen ja keskustellaan oppilaiden kokemuksista. Oletko käyttänyt jotakin näistä keinoista? Mitä ja millaisessa tilanteessa? Miten se vaikutti oloosi?

Oppilaat tekevät Oman oloon vaikuttaminen -tehtävän, josta valitsevat itselleen sopivia keinoja vaikuttaa omaan oloon. Nämä merkitään esim. pienellä rastilla. Lopuksi halukkaat tai jokainen oppilas voi kertoa jonkin merkkaamansa keinon koko luokalle/pienryhmälle/parille.

Keinoja vaikuttaa omaan oloon on paljon erilaisia näiden esimerkkien lisäksi. Tärkeintä on, että löydät juuri sinulle sopivat keinot. Monistetehtävässä merkitse rastilla sinulle sopivat keinot.

>> Kotitehtävä: Omien keinojen miettiminen

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1, s. 5

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Oppilaat keksivät ja kirjoittavat muistiin lisää keinoja, joita voisi käyttää kotona oman olon säätelyyn (esim. trampoliinilla hyppiminen, helmi- tai muu askartelu, luonnossa liikkuminen). Voidaan keksiä muutamia keinoja yhdessä.

>> Luokkahaaste: Keinolaskuri

Tarvitaan: Keinot kokeiluun -juliste

Opettaja valitsee tai valitkaa yhdessä luokkaan kolme omaan oloon vaikuttamisen keinoa. Kiinnittäkää keinokortti, piirtäkää tai kirjoittakaa ruutuun valitsemanne keino. Keinoja mallinnetaan ja harjoitellaan yhdessä käyttämään luokan arjessa (esim. ennen koetta tehdään yhdessä sormihengitys, pidetään rauhoittava piirtely- tai lukuhetki ruokailun jälkeen, tehdään lyhyt välijumppa tai ravistelu). Tehty kerta merkitään kyseisen keinon alle keinolaskuriin.

Sopivan ajan kuluttua voidaan valita uudet keinot kokeiltavaksi ja tarkkailtavaksi.

>> Tunnin koonti

Tänään puhuimme mitä aivoissamme tapahtuu erilaisissa tunnetilanteissa. On hyvä muistaa, että meidän kaikkien aivot toimivat niin. Voimme kuitenkin oppia vaikuttamaan omiin tunnetiloihimme erilaisten keinojen avulla. Kävimme tänään tällaisia keinoja läpi ja pääsitte miettimään omia keinojanne. Kun osaamme paremmin säädellä tunnetilojamme ja vaikkapa rauhoittua, pystymme toimimaan järkevämmin eri tilanteissa.

>> Asettuminen: Maalaus selkään

Tänään olemme puhuneet siitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa ja kuinka voimme säädellä tunteitamme. Olet myös saanut miettiä itsellesi sopivia keinoja tunteittesi säätelyyn. Luokkahaasteeksi saitte keinolaskurin, jolla pääsette seuraamaan niiden käyttöä.

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. (Esim. Asettumisharjoitus lähti käyntiin hyvin. Pohditte hyvin itsellenne sopivia keinoja tunnesäätelyyn.)

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen. Tehdään asettumisharjoitus, jossa siveltimellä (tai sormella) kevyesti koskettamalla maalataan edellä istuvan selkään kerrotun mukaan. Tehtävää varten mennään istumaan rinkiin siten, että jokainen on kohti seuraavan selkää. Sivellin helpottaa monelle koskettamista. Harjoituksen aluksi voidaan kokeilla omaan käsivarteen, millainen on kevyt siveltimen kosketus. Mikäli oppilas kokee, ettei halua tai pysty osallistumaan harjoitukseen, voi hän tehdä sen itselleen omaan kämmenselkään. Harjoituksen voi tehdä myös pareittain vuorotellen, jolloin ohjeet luetaan kahdesti ja maalattavana oleva saa vain tunnustella. Tarvittaessa aikuinen voi näyttää edestä mallia “maalaamiselle”.

Alussa sait kuvitella oman mielipaikkasi. Nyt kerron sinulle eräästä mielipaikasta. Kun kerron, “maalaa” siveltimen kärjellä (tai sormella) kertomani asiat edessä istuvan/parin selkään. Voit maalata asiat juuri niin kuin ne sinun mieleesi tulevat (tai ottaa mallia aikuiselta).

Tässä lempipaikassa aurinko paistaa taivaalla. Sen lämpöiset säteet levittäytyvät koko mielipaikan päälle.

Muutamia pilviä leijailee myös taivaalla.

Alhaalla meri aaltoilee rauhallisesti.

Rannalla on pehmeää, lämmintä hiekkaa. Auringonvalossa näyttää, kuin hiekan lomassa kimmeltäisi kimaltavia hippusia siellä täällä.

Rannalla kasvaa myös palmupuu. Sillä on vahva, pitkä runko. Latvasta lähtee palmunlehviä eri suuntiin.

Palmu huojuu kevyesti lempeässä tuulessa.

Tuuli kuiskaa sinulle: Kiitos tästä harjoituksesta!

Lopuksi voit kuiskata itse kiitoksen sille, joka maalasi selkääsi.

Oppitunnin materiaalit:

Tuntisuunnitelma, Oman olon säätely Lataa

Omaan oloon vaikuttaminen –juliste Lataa

Keinot kokeiluun -juliste Lataa

Keinokortit Lataa

Aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö -moniste Lataa

Luokka Loistamaan -vihko 1 Lataa

Tunteet

21.1.202518.8.2026 julkaissut admin, kategoriassa Materiaalit

Tunteet ovat kehon viestejä, jotka syntyvät aistien tekemistä sisäisistä tai ulkoisista havainnoista sekä niistä syntyvistä tulkinnoista. Tunteet kertovat, miltä tilanne meistä tuntuu ja mitä tarvitsisimme voidaksemme hyvin. Tunteet ohjaavat meitä kohti turvaa ja mielihyvää, pois vaarasta ja mielipahasta. Tunteet tuntuvat aistimuksina kehossa, kuuluvat ajatuksina mielessä sekä näkyvät ulospäin kehonkielessä, ilmeissä, äänensävyssä ja käyttäytymisessä. Omien ja toisten tunteiden tunnistaminen sekä sanoittaminen tukee vuorovaikutusta luokassa.

TAVOITTEET:

Pohtia, miten erilaiset tunteet ilmenevät ihmisissä
Miettiä, missä erilaiset tunteet tuntuvat omassa kehossa
Laajentaa tunnesanavarastoa
Harjoitella tunnistamaan toisten tunteita

Klikkaa alta auki osioiden sisältö:

>> Tarvikkeet

Tuntirakennetta kuvaavat kortit
Luokka loistamaan –sopimus
Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
Liukumäki– ja sormihengitys –juliste
Tunteita –juliste
Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat –moniste
Susi –tunnekortit (tai muut tunnekortit, joissa kuva koko kehosta)
Luokka loistamaan –vihko 1, s. 3–4
Luokkahaaste: Mood Tracker –juliste

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä.

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla.

>> Asettuminen: Liukumäki- tai sormihengitys

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin

Aloitetaan jälleen tunti yhteisellä asettumisharjoituksella. Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pöydän päälle.

Tänään kokeilemme liukumäkihengitystä. Tässä kuvassa on liukumäki. Kuvittele mielessäsi, että sisäänhengityksellä nouset liukumäen portaat ylös. Uloshengityksellä teet oikein pitkän laskun mäkeä alas. Kokeillaan kuvaa katsomalla muutaman kerran yhdessä.

Seuraavaksi saat koshin soiton ajan tehdä rauhallisia, pitkiä liukumäkihengityksiä omassa rauhassasi. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pöydän kantta/lattiaa, jotta saat oman rauhan.

Annetaan hetki aikaa rauhoittumiselle.

Voit hengitellä vielä rauhassa muutaman kerran ja sen jälkeen avata silmät tai nostaa katseesi.

tai

Aloitamme tunnin jälleen yhteisellä asettumisella.

Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Nosta toinen käsi eteesi ja avaa sormet haralleen. Lähde kulkemaan toisen käden etusormella avatun käden sormia pitkin ylös ja alas peukalosta alkaen. Kun kuljet sormea ylös, hengitä sisään. Pidätä hetki hengitystä sormen päässä. Kun laskeudut sormea alas, hengitä samalla ulos ja pidätä hetki hengitystä ennen uutta sormea. Käy läpi kaikki sormet oman hengityksen tahtiin.

Seuraavaksi saat soiton/musiikin ajan tehdä sormihengityksiä omassa rauhassasi. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa kättäsi, jotta saat oman rauhan.

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä se tuntui? Millainen olo on nyt? Muuttuiko olo jotenkin? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.

>> Opetus: Tunnesanalistan tutkiminen

Tarvitaan: Tunteita –juliste

Tunteet ovat kehosi viestejä ja niitä voi tuntua samaan aikaan monia. Tunteitasi kuuntelemalla voit kuulostella, mitä sinulle kuuluu ja miten sinun pitäisi toimia tilanteessa. Tunteiden tehtävä on suojella meitä, koska ne ohjaavat meidät pois vaarasta kohti turvaa.

Jotkut tunteet ovat kevyitä ja helppoja. Ne kertovat, että se, mitä tarvitset sillä hetkellä, on toteutunut. Raskaat ja hankalalta tuntuvat tunteet kertovat, että tarvitset jotakin voidaksesi hyvin.

Jokaisella tunteella on tärkeä tehtävä. Viha antaa rohkeutta puolustaa itseä tai toisia. Pelko auttaa vaaratilanteissa olemaan tarkkana ja lähtemään turvaan. Ilo ja mielihyvä kannustaa tekemään asioita, jotka ovat itselle ja muille hyväksi ja auttaa suuntaamaan sitä kohti, mikä tekee meille hyvää. Siksi kaikkia tunteita tarvitaan.

Jokaisella on omat tunteet tilanteissa eli ei voi sanoa, että oma tai toisen tunne olisi väärä tai oikea. Siksi onkin tärkeää kunnioittaa omaa ja toisen tunnetta. On ihan ok, että minusta tuntuu nyt tältä tai kaverista tuntuu tuolta.

Jokainen voi vaikuttaa omiin tunteisiinsa eli säädellä niitä. Niitä taitoja me harjoittelemme seuraavalla Luokka loistamaan -tunnilla.

Tässä julisteessa näet paljon erilaisia tunnesanoja. Niitä on luokiteltu otsikoiden alle ja osassa tunne vähän voimistuu, kun mennään sanalistaa alaspäin. Mukana on varmasti monia tuttuja tunnesanoja, mutta myös uusia sanoja. Jos et ymmärrä, mitä tunnesana tarkoittaa, kysy kaverilta tai aikuiselta. Tavoite on, että oppisit uusia tunnesanoja ja voisit kertoa tunteistasi enemmän.

>> Opetus + toiminta: Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat -julisteen tutkiminen

Tarvitaan: Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat –juliste

Tunne ja Taida ilmaiset materiaalit: https://holvi.com/shop/TUNNEJATAIDA/product/a4c2aee0061811a93e48c6c917d82b74/

Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, miten nämä erilaiset tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat meissä. Jokaisella meistä ne näkyvät, tuntuvat ja kuuluvat eri tavoin. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Esimerkiksi eri kulttuureissa tunteita ilmaistaan erilaisilla tavoilla.

Ilmeinä kasvoilla

Eri tunnetiloissa kasvomme näyttävät erilaisilta.

Millaisia asioita, jotka kertovat tunteesta, olet havainnut kasvoilla? (esim. hymy, irvistys, kyyneleet)

Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/pelko/häpeä/suru/rauhallisuus näyttää kasvoilla.

Äänensävyissä

Tunnetilat ovat kuultavissa myös meidän puheestamme. Äänensävyllä tarkoitetaan sitä, miten asia sanotaan, ei sitä, mitä sanoja sanotaan.

Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/viha/suru kuulostaa. Sanotaan jokin lyhyt asia, esim. “Hei!” eri tunteilla. Mitä huomaat? (Esim. äänenvoimakkuus ja puhenopeus vaihtelevat).

Aikuinen sanoo: “Olet tosi kiva!” vihaisella äänellä. Oppilaat saavat äänestää, uskovatko äänensävyä eli miten sanottiin vai sanoja, jotka sanottiin. Mitä ajatuksia herää, kun äänensävy ja sanat ovat ristiriidassa?

Käyttäytymisessä

Tunteet antavat meille voimaa toimia. Ne siis näkyvät myös siinä, miten toimimme tilanteessa (esim. käännymmekö pois tai lähdemme kokonaan muualle, tönäisemmekö tai halaammeko).

Kehonkielessä

Tunteet voivat näkyä myös kehonkielessämme eli miten esimerkiksi kätemme tai jalkamme ovat asettuneet (kädet puuskassa/nyrkissä/ojentuneena kohti) tai ovatko ne jännittyneet vai rennot.

Oletko huomannut itsesi tai jonkun toisen kehonkielessä jotakin, joka kertoo tunteista?

Tunnepantomiimi

Tarvitaan: Susi –tunnekortit ja Tunteita-juliste

Tukiliitto: https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/kehittamistoiminta/paattyneet-hankkeet/mahti-projekti/mahti-tunnekortit/

Seuraavaksi tehdään leikki, jossa vapaaehtoinen oppilas saa tulla esittämään pantomiimina jotain tunnetta. Esittäjä saa tunnetta esittävän Susi-kortin, josta hän voi ottaa vinkkejä esitykseensä. Voi myös esittää kortin tunnetta omalla tavalla. Kiinnitetään huomiota, että tunne näkyy kasvojen lisäksi myös muualla kehossa (esim. kädet, jalat, asennot). Muut arvaavat, mitä tunnetta esitetään. Sopivaa tunnesanaa voi etsiä tunnesanalistasta.

Oikean arvauksen jälkeen kaikki voivat kokeilla esittää tunnetta ja keskustellaan havainnoista. Arvaajat voivat ketoa, mistä kehonasennosta arvasivat esittäjän tunteen. Voidaan myös tehdä niin, että kaikki osallistujat ottavat samanlaisen asennon ja ilmeen, mikä esittäjällä on. Sen jälkeen arvataan tunne ja keskustellaan tuntemuksista. Esim. Mitä kehossa/kasvoilla tapahtui? Mikä kohta kiristyi/jännittyi/rentoutui/aktivoitui?

Ajatuksina mielessä

Usein siinä kohtaa, kun tunne tulee mieleemme, on kehossamme alkanut jo tuntua monia tuntemuksia. Ajatusten voimalla voimme vahvistaa tai vaimentaa tunteitamme. Alaspainavat ajatukset (esim. Ei tästä tule mitään, olen huono, pelottavat tai jännittävät asiat) saavat meille kurjemman olon. Ylöskohottavilla ajatuksilla (esim. Ei hätää, kyllä tämä onnistuu, tee vaan parhaasi, mukava muisto/tapahtuma/henkilö/paikka) voimme rauhoittaa itseämme ja saada olomme tuntumaan paremmalta. Puhutaan tästä lisää myöhemmin Luokka loistamaan –tunneilla.

Aistimuksina ja fysiologisina muutoksina kehossa

Keho on tunteiden koti ja ne voivat tuntua siellä monella erilaisella tavalla. Vatsaa voi kipristellä, kurkkua kuristaa, rinnan päällä tuntua painoa, poskia kuumottaa, kädet tuntua hiostavilta tai kädet ja jalat olla raskaat tai tärisevät.

Miten tunteet ovat tuntuneet omassa kehossasi?

>> Tehtävä: Missä tunteet tuntuvat?

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1 s. 3 ja värikynät

Käydään läpi yksi tunne kerrallaan. Aikuinen sanoo tunteen ja värin, jolla oppilas värittää kehosta kohdan, jossa tunne tuntuu. Lopuksi halukkaat voivat jakaa omia havaintojaan tehtävästä.

Tässä tehtävässä pääset havainnoimaan, missä kohtaa kehossasi eri tunteet tuntuvat. Tunne voi tuntua yhdessä tai useammassa kohdassa. Jossakin kohdassa voi tuntua useampi eri tunne ja toiset kohdat voivat jäädä taas kokonaan värittämättä. Jos tuntuu vaikealta, voit muistella jotakin tilannetta, missä koit kyseistä tunnetta. Väritä keltaisella kohta tai kohdat, joissa ilo tuntuu jne.

>> Kotitehtävä: Tunnesalapoliisi

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1 s. 4

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Kotitehtävässä oppilas on tunnesalapoliisi sovitun ajan (esim. päivän, loppuviikon). Hän tarkkailee arjessa muiden tunteita. Kun hän huomaa monisteessa olevan tunteen, hän merkitsee sen perään rastin. Saman tunteen voi huomata ja merkitä useamminkin. Myös muita perheenjäseniä voi mielellään pyytää mukaan tunnesalapoliiseiksi. Usein kiinnitämme helpommin huomiota mielipahan tunteisiin. Kotitehtävässä kannattaakin treenata huomaamaan myös mielihyvän ja ilon tunteita.

>> Luokkahaaste: Mood Tracker

Tarvitaan: Mood Tracker –juliste

Luokkahaasteena on luokan yhteinen tarkkailutehtävä eli Mood Tracker. Sopivassa hetkessä päivän aikana pysähdy miettimään, mitä tunteita kukin havaitsee itsellään olevan. Mikä tunne tuntuu voimakkaimmin? Jokainen saa värittää luokan yhteiseen pohjaan karkkipallon tunnetta kuvaavalla värillä. Jos tunnistat jonkin muun tunteen, väritä karkkipallo valitsemallasi värillä ja kirjoita karkkipalloon tunnistamasi tunne.

>> Tunnin koonti

Tänään olemme puhuneet miten tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat meissä ihmisissä. Olemme myös miettineet, millaisia tunteita voi herätä erilaisissa tilanteissa. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja niillä on oma tärkeä tehtävänsä. Luokka loistamaan- tunneilla puhumme kuitenkin siitä, miten tärkeää on oppia olla purkamatta omaa vaikeaa tunnetta toisiin ihmisiin. Kun opimme tunnistamaan omia tunnetilojamme, voimme ymmärtää itseämme paremmin.

>> Asettuminen: Kehoskannaus

Tänään olemme puhuneet tunteista, jotka ovat kehon tärkeitä viestejä meille. Tunteet kertovat, mitä meille kuuluu ja mitä me tarvitsemme sillä hetkellä voidaksemme hyvin. Osa tunteista tuntuu kevyiltä ja helpoilta, osa raskailta ja vähän hankaliltakin. Kaikilla tunteilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä. Nyt pääsette tarkkailemaan omia tunteitanne Tunneseuranta-tehtävässä.

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen (esim. Olitte innokkaita esittämään leikissä. Pohditte hienosti, missä tunteet tuntuvat kehossa.)

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen.

Tänään tehdään kehoskannaus-harjoitus, jossa pääset kehonosa kerrallaan havainnoimaan, mitä tuntemuksia sinulla on.

Mukaillen Jemmasen Kehoskannaus mielikuvamatka lapsille:

https://bin.yhdistysavain.fi/1600560/auT9ImVGuW5zDB2zkF3a0Y5nPx/Kehoskannaus%20lapsille.pdf

Kun pidämme silmiä auki, näemme mitä ympärillämme tapahtuu. Jos tahdomme nähdä, mitä sisällämme tapahtuu, meidän täytyy sulkea silmämme ja rauhoittua. Tutkimme millaisia tuntemuksia ja tunteita kehostamme löytyy. Kaikki tuntemukset saavat olla juuri sellaisia kuin ne ovat, mitään ei tarvitse muuttaa. Silmät ovat kiinni ja pystyt paremmin havainnoimaan, mitä sisälläsi tapahtuu.

Ensimmäisenä keskitymme jalkoihisi. Mitä tunnet jaloissasi? Tuntuvatko ne ehkä levottomilta? Painavilta tai kevyiltä? Kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko jaloissasi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?

Vie seuraavaksi sisäinen katseesi ja hengityksesi keskivartalon alueelle. Minkälaisia tuntemuksia vatsassasi on? Entä rinnassa? Onko se rentoutunut vai jännittynyt? Huomaatko vatsassa tai rinnassa jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?

Liikuta sisäinen katseesi ja hengityksesi seuraavaksi käsiin, aina sormenpäihin asti. Miltä ne tuntuvat? Ovatko ne kylmät vai lämpimät? Tuntuuko käsissä jännitystä tai ovatko ne rentoutuneet? Tuntuvatko sormet kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko käsissäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?

Vie sitten sisäinen katseesi ja hengityksesi pään alueelle. Miltä päässä tuntuu? Huomaatko päässäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?

Nyt olemme käyneet läpi koko kehon varpaista päähän. Hengitä vielä muutaman kerta omaan tahtiin. Tuo sitten huomiosi takaisin tähän paikkaan, jossa olet ja tuo sormiisi ja varpaisiisi pientä liikettä. Kun sinusta tuntuu hyvältä voit avata silmät.

Oppitunnin materiaalit:

Tuntisuunnitelma, Tunteet Lataa

Liukumäki- ja sormihengitys-juliste Lataa

Tunteita-juliste Lataa

Mood Tracker -juliste Lataa

Luokka Loistamaan -vihko 1 Lataa

Myönteinen ilmapiiri

6.11.202418.8.2026 julkaissut admin, kategoriassa Materiaalit

Ilmapiiri syntyy luokassa kohtaamisten ja vuorovaikutuksen kautta. Yksilön oma tunnetila ja käyttäytyminen vaikuttavat yhteiseen ilmapiiriin ja toisaalta yhteinen ilmapiiri vaikuttaa yksilöön. Luokan ilmapiiri on merkittävä tekijä oppilaan hyvinvoinnille, kouluviihtyvyydelle ja oppimiselle. Myönteinen ilmapiiri saa luokan loistamaan.

Tällä tunnilla omaa mielialaa ja luokan yhteistä ilmapiiriä tutkaillaan säätilakorttien avulla. Samalla pohditaan, millaisilla teoilla jokainen voi luoda myönteistä ilmapiiriä luokkaan ja samalla tukea omaa hyvinvointiaan.

Tavoitteet:

Harjoitella tunnistamaan omaa tunnetilaa
Ymmärtää, miten oma ja muiden tunnetila vaikuttavat koko ryhmään
Pohtia, millaisilla keinoilla voi itse vaikuttaa myönteisesti luokan ilmapiiriin

Klikkaa alta auki osioiden sisältö:

>> Tarvikkeet

Tuntirakennetta kuvaavat kortit
Luokka loistamaan –sopimus
Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
Säätilakortit
Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään –kortit
Luokka loistamaan –vihko 1 s. 2
Miten saan luokan loistamaan –moniste
Sivellin tai huivi
Luokkahaaste: Auringonsäde-tehtävä (aurinkopohja ja sädesuikaleet)

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä käydä läpi jo ennen ensimmäistä oppituntia. Sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla.

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla.

>> Asettuminen: Mielikuvamatka kesään

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin

Kerrotaan, että tunnit alkavat aina yhteisellä asettumisella. Selitetään myös, miksi näin tehdään.

Mielessä pyörii paljon ajatuksia ja tunnelmia, varsinkin kun tullaan välkältä tai toiselta tunnilta aloittamaan uutta tuntia. Joskus mieli on tyynempi, mutta usein siellä voi olla jopa melkoinen pyörremyrsky kaikista asioista. On tärkeä rauhoittaa itsensä uuden asian äärelle. Asettuminen on taito, jota voi harjoitella ja on keinoja, joita voi oppia käyttämään rauhoittaakseen itsensä.

Kokeillaan yhdessä.

Tehdään pieni mielikuvamatka.

Palauta mieleesi aurinkoinen kesäpäivä. Mitä näet? Mieti mielessäsi musiikin/soiton ajan, miltä aurinko tuntuu kasvoillasi? Tunnetko lämmön poskillasi? Kutittavatko säteet nenälläsi? Ota vielä pari hengitystä aurinkoisesta hetkestä nauttien.

Kun musiikki/ääni päättyy, voit nostaa katseesi ja olemme valmiita aloittamaan yhdessä.

>> Toiminta: Säätilakortit ja ryhmätehtävä

Tarvitaan: Säätilakortit

Säätilakortteja on näkyvillä taululla tai muuten yhteisesti nähtävillä.

Osalle voikin olla jo tuttua ulkona olevan säätilan havainnoiminen ja siitä kertominen säämerkkien avulla. Säämerkkien avulla voi myös kertoa, millainen olo tai mieli itsellä on. Mieti, millainen säätila sinun mielessäsi on juuri nyt.

Voidaan siirtyä työskentelemään piiriin koko ryhmän kesken tai pienemmissä ryhmissä.

Säätilakortteja on esillä runsaasti. Jokainen oppilas valitsee itselleen sopivan säätilakortin. Oppilas esittelee vuorollaan valitsemansa kortin joko näyttämällä tai lyhyesti kertomalla, miksi valitsi kyseisen säätilan ja millaista oloa se kuvaa. Muistutetaan arvostavasta kuuntelusta.

Kun esittelykierros on tehty, oppilaat tuovat säätilakorttinsa lattialle tai taululle ja palaavat omalle paikalleen. Ryhmitellään samat säätilakortit lähekkäin. Tutkitaan yhdessä, millainen luokan säätila on tänään.

>> Opetus: Luokan ilmasto

Ryhmille, kuten koululuokille muodostuu aina yhteinen säätila eli ilmasto. Jokaisen oman mielen sää vaikuttaa luokan tunneilmastoon. Toisaalta luokan tunneilmasto vaikuttaa jokaisen omaan säätilaan eli mieleen.

Esimerkki: Jos joku tulee hymyillen ja muita tervehtien luokkaan, muut ilahtuvat ja vastaavat tervehdykseen. Jos luokassa ollaan innostuneita yhteisestä välkkäleikistä, muiden innostus tarttuu helposti itseenkin.

Oppilaat voivat kertoa omia esimerkkejään. Muistutetaan, että kerrotaan vain omia kokemuksia eikä mainita toisia nimeltä (Luokka loistamaan –sopimus).

Erilaiset mielen säätilat ovat luonnollisia ja ihmiselämään kuuluvia, sadesäätkin ovat tarpeellisia. Mutta meidän on hyvä tietää tämä ja ymmärtää, että me jokainen voimme myös vaikuttaa omaan, toisten ja yhteiseen säätilaan. Voimme myös oppia keinoja suojautua toisten säätilojen epätoivotuilta vaikutuksilta.

Luokka loistamaan –tunneilla on tarkoitus oppia keinoja tähän. Keinojen kasvaessa luokan aurinko saadaan loistamaan eli luokan ilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi. Vaikka kaikki säätilat ovat tärkeitä ja niillä on merkityksensä, voimme ja opimme paremmin, kun voimme itse säädellä oloa ja saamme omaan oloomme ja luokan ilmastoon aurinkoa

>> Toiminta: Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään –leikki

Tarvitaan: Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään – leikin kortit

Oppilaat jaetaan ryhmiin ja heille annetaan kortti. Kortissa lukee ilmapiiriä parantava tapa, jonka mukaisesti toimimalla, voi lisätä auringonsäteitä luokkaan. Ryhmä vuorollaan tulee luokan ovesta sisään ja esittää kortissaan olevaa asiaa (esim. hymy, kehu). Muut arvaavat, mikä tapa ryhmän kortissa luki.

Saatte ryhmällenne kortin. Siinä lukee jokin tapa toimia, joka tuo luokkaan myönteistä ilmapiiriä. Esittäkää yhteisesti ryhmänä kortissa lukevaa asiaa pantomiimina, kun omalla vuorollanne saatte astua sisään luokkaan. Muut arvaavat, mitä ryhmä esittää.

>> Tehtävä: Miten saan luokan loistamaan? –tehtävä

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1 s. 2, Miten saan luokan loistamaan –moniste

Oppilaat tekevät tehtävän, johon kirjaavat itselle sopivia keinoja vahvistaa ryhmän myönteistä ilmapiiriä (joita on itse käyttänyt tai joita voisi käyttää). Voidaan heijastaa näkyville Miten saan luokan loistamaan –moniste, josta oppilaat saavat apua tehtävään. Lopuksi halukkaat tai jokainen oppilas voi kertoa jonkin kirjaamansa keinon koko luokalle/pienryhmälle/parille.

Nyt saat lähteä miettimään tapoja, joilla voit tuoda hyvää mieltä meidän luokkaamme. Kirjoita tavat, joita olet käyttänyt tai voisit käyttää, auringonsäteiden väliin. Voit keksiä tapoja itse tai ottaa vinkkiä taululla näkyvästä monisteesta.

>> Kotitehtävä: Auringonsäteiden levittäminen kotiin

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1 s. 2

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Oppilas keksii jonkun teon, jolla voi luoda hyvää ilmapiiriä kotiin. Hän toimii näin kotona ja tarkkailee, miten hyvää mieltä levittävä teko vaikutti muihin. Kotitehtävään kirjoitetaan, mitä teki ja miten huomasi tekonsa vaikuttavan muihin perheenjäseniin.

>> Luokkahaaste: Auringonsäde –tehtävä

Tarvitaan: Aurinkopohja ja sädesuikaleet

Luokan oveen tai seinälle kiinnitetään valmiiksi leikattu iso aurinkopohja. Luokassa on sädesuikaleita, joihin on kirjoitettu ryhmän ilmapiiriä parantavia toimintatapoja. Kun oppilas tulevien päivien aikana huomaa jonkun luokassa toimivan tällaisella tavalla, hän saa kiinnittää aurinkoon ko. sädesuikaleen. Osa suikaleista on tyhjiä, joten niihin voi kirjoittaa muita havaittuja ilmapiiriä parantavia toimintatapoja.

>> Tunnin koonti

Nyt ensimmäinen Luokka loistamaan -oppitunti on pidetty. Tänään puhuimme muun muassa siitä, miten jokaisen tunnetila vaikuttaa luokan tunneilmastoon ja millaisilla tavoilla voimme rakentaa myönteistä ilmapiiriä luokkaan. Kun teemme toisia huomioivia asioita luokassa, kaikilla on parempi olla ja oppia. Ensi kerralla puhumme tarkemmin erilaisista tunteista ja siitä, miten ne meissä näkyvät ja tuntuvat.

>> Asettuminen: Auringonsäteen kosketus

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin, huivi tai sivellin

Tänään olemme puhuneet luokan ilmapiiristä ja siitä, miten jokainen meistä voi vaikuttaa siihen ja miten luokan ilmapiiri vaikuttaa meihin. Olemme myös miettineet keinoja, joilla luokan ilmapiiriä voi parantaa. Nyt teillä on myös tehtävä, jonka avulla voitte saada luokkaanne lisää auringonsäteitä.

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen (esim. Olitte innokkaita esittämään leikissä. Esittelitte rohkeasti omat säätilanne.)

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhteiseen asettumisharjoitukseen.

Ota rauhallinen asento ja paina pääsi pulpetille. Voit halutessasi laittaa silmät kiinni tai kiinnittää katseesi yhteen kohtaan. Kuuntele musiikkia/soittimen ääntä. Kun tunnet auringonsäteen eli huivin/siveltimen keveän kosketuksen hartialla, saat lähteä hiljaa ulos/avata silmät ja istua hiljaa paikallasi.

Aikuinen kiertää koskettamassa lasten hartioita huivilla, siveltimellä tms.