OPPITUNTI 3: Aivot ja säätely 

Tällä tunnilla tutustumme siihen, mitä aivoissa tapahtuu tunnetilanteissa. Se voi auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin omia tunteitaan ja käyttäytymistään. Ymmärrys tukee tärkeiden itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilasta voi myös helpottaa tietää, että muillakin aivot toimivat näin, eikä lapsi ole poikkeava omien reaktioidensa kanssa. 

Samalla pohditaan, millaisilla keinoilla voimme itse vaikuttaa omaan oloomme tunnetilanteissa. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät itselleen toimivia säätelykeinoja. 

TARVIKKEET:  

  • Tuntirakennetta kuvaavat kortit 
  • Luokka loistamaan –sopimus 
  • Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin 
  • Kuvat: aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö 
  • Omaan oloon vaikuttaminen –juliste ja/tai kortit 
  • Omaan oloon vaikuttaminen –tehtävä 
  • Keinot kokeiluun -pohja 
  • Sivellin jokaiselle oppilaalle/puolikkaalle ryhmälle 

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Asettuminen: Turvapaikka 

Kohta pääset pienelle mielikuvamatkalle turvapaikkaasi, mutta ennen sitä asettaudutaan taas aloittamaan Luokka loistamaan –tuntia.  

Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja pitkästi ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia/äänen, voit edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa ja lähteä mielikuvamatkalle. 

Tunne- ja turvataitoja lapsille: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126027/Tunne-%20ja%20turvataitoja%20lapsille_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Ohjaaja lukee rauhallisella äänellä, hitaasti ja tauottaen:  

”Istu mukavasti ja sulje silmäsi, jos haluat. Hengitä rauhallisesti. Kuvittele itsesi sellaiseen paikkaan, jossa sinun on turvallista ja hyvä olla. Siinä paikassa tunnet olosi oikein rauhalliseksi ja hyväksi. 

Tällainen turvallinen paikka voi olla kotona tai jossain muualla. Se voi olla sisällä tai ulkona luonnossa. Se voi olla oikeasti jossakin olemassa, ehkä olet käynyt siellä. Se paikka voi olla myös kuviteltu, vaikka jostain tarinasta.  

Viivy turvallisessa paikassasi hetki. Katsele ympärillesi. Miltä siellä näyttää?  

Kuuluuko joitakin rauhoittavia ääniä? 

Onkohan siellä joku turvallisuutta lisäävä ihminen, lemmikkieläin tai jokin esine?  

Tunnet olosi oikein hyväksi ja turvalliseksi. Tähän paikkaan voit mielessäsi aina mennä, kun haluat rauhoittaa itseäsi. Hengitä muutaman kerran syvään ja rauhallisesti, ja samalla tunnet hyvää oloa ja turvaa. Tämä on sinun paikkasi, johon voit palata mielessäsi, kun haluat.  

Vähitellen voit tulla turvapaikastasi tähän hetkeen ja paikkaan. Silmäsi aukeavat, ja hyvä olo ja turvan tunne jatkuu. Hyvä. Kiitos!”  

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä kehossasi tuntuu, kun on turvallinen olo? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. Jatkotyöskentelyideana on piirtää/maalata oma turvapaikka tai kirjoittaa siitä teksti. 

Opetus: Aivot 

Tarvitaan: aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö 

Seuraavaksi tutustumme aivojen toimintaan tunnetilanteissa. Mitä aivoissamme tapahtuu, kun saamme aistiemme kautta tietoa ja reagoimme tilanteissa näiden pohjalta alitajuisesti tai tiedostaen. Tarkastelemme erityisesti mantelitumakkeen, hippokampuksen ja etuotsalohkon toimintaan. Niitä kuvataan vahtikoirana, reppuna ja viisaana pöllönä. Käytetään opetustuokion tukena kuvaa aivoista ja eri osia kuvaavia merkkejä (koira, reppu, pöllö). 

Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, mitä meidän aivoissamme tapahtuu, kun tunne herää. Meidän kaikkien aivot toimivat näin, vaikka ulospäin tunnereaktiomme näyttävät erilaisilta. Aivot koostuvat todella monesta eri osasta, mutta tänään tutkimme niistä tarkemmin kolmea, jotka ovat mukana tunnesäätelyssä. 

Mantelitumake (Vahtikoira)  

Mantelitumake on aivojemme tunnealueen keskus eli vahtikoira. Havainnoimme aisteillamme (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) koko ajan ympäristöstämme turvan ja uhan merkkejä. Nyt puhumme arjen tilanteissa olevista turvan ja uhan merkeistä, emme isoista uhka-asioista kuten vaikka pyörremyrsky. Turvan merkkejä voivat olla esimerkiksi hymy, silmiin katsominen, nyökkäileminen ja ystävälliset sanat. Uhan merkkejä voivat olla kulmien kurtistaminen, katsominen toisaalle, epämiellyttävä haju tai maku. Vahtikoira toimii hyvin innokkaasti ja reagoi nopeasti. Se on niin innokas suojelemaan meitä ja havaitsemaan uhkia, että tilanne ja siihen liittyvät muistot saavat sen toimimaan ja haukkumaan joskus vähän turhissakin tilanteissa tai liian nopeasti.  Kun aivomme joutuvat hälytystilaan taistelemme, pakenemme tai jähmetymme.  

Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Muistatko tilannetta, jossa olisit taistellut (esim. töniminen, ikävät sanat), paennut (esim. juossut tilanteesta pois, piiloutunut, vetäytynyt omaan kuplaan hupun alle) tai jähmettynyt (esim. et saa sanottua mitään tai toimittua tilanteessa)? Mikä näistä kolmesta toimintatavasta on sinulle tyypillisin? 

Hippokampus (Tunnereppu)  

Hippokampus on aivojemme muistipankki, jossa ovat tallessa muistot ja toimintatavat aiemmista tilanteista eli se on tunnereppumme. Kun toimimme tilanteissa, aiemmat kokemuksemme samanlaisista tilanteista nousevat mieleemme ja vaikuttavat siihen, miten toimimme tässä hetkessä. Esimerkiksi, jos näet koiran, niin tapaasi toimia vaikuttaa se, onko aiemmin koira nuolaissut sinua, jättänyt sinut huomiotta, hypännyt sinua vasten tai purrut sinua. 

Etuotsalohko (Viisas pöllö) 

Etuotsalohko on aivojemme viisas pöllö eli ohjauskeskus. Viisasta pöllöä tarvitaan harkitsemiseen, itsesäätelyyn, oppimiseen, päätösten tekemiseen ja toisten huomioimiseen. Etuotsalohko kehittyy melkein 30-vuotiaaksi saakka, joten sinun etuotsalohkosi on vielä kasvuvaiheessa ja siksi tarvitset harjoittelua ja tukea tunnetilanteissa toimimisessa ja itsesi säätelyssä. 

Jos vahtikoira alkaa kovasti haukkumaan, voi viisas pöllö lentää karkuteille eli etuotsalohkosi ei pysty toimimaan. Tällöin ajattelu- ja säätelytaitomme eivät ole käytössä vaan toimimme voimakkaan tunteen varassa. Silloin saatamme toimia harkitsemattomasti ja sanoilla tai teoilla satuttaa itseämme tai toisia.  

Voimme saada pöllön takaisin ja etuotsalohkomme käyttöömme rauhoittamalla itseämme, esimerkiksi hengityksen avulla. Olemmekin jo harjoitelleet liukumäki ja sormihengitystä. Niitä voi käyttää tilanteissa, joissa tarvitsemme kehon ja mielen rauhoittumista. Myös kosketus (esim. silittäminen tai kehon ravistelu), liikkuminen tai toisen tuki voi auttaa rauhoittamaan omaa oloa ja saamaan ajattelu- ja säätelytaidot taas käyttöön, jotta tilanteessa voi toimia kaikkien hyvinvointia lisäävällä tavalla. Itsensä rauhoittamisen keinot ovat taitoja, joita voi oppia. Myöhemmin tällä tunnilla jokainen pääsee pohtimaan itselleen sopivia keinoja, joilla voi vaikuttaa omaan oloon. 

Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Millaisissa tilanteissa vahtikoira alkaa helposti räksyttää ja viisas pöllö lentää pois? Millaisia tunteita näissä tilanteissa voi olla herännyt? Onko sinulle käynyt niin, että olet tehnyt jotakin ennen kuin ajattelit?  

Siegelin käsimalli  

(Englanninkielinen video aiheesta aikuiselle vinkiksi)  

Dr. Dan Siegel’s Hand Model of the Brain: 

Aivojen osia ja niiden välisiä yhteyksiä voidaan havainnollistaa psykiatri Dan Siegelin käsimallin avulla. Oppilaat muodostavat omalla kädellään aivomallin opettajan ohjeen mukaan. 

Kokeillaan yhdessä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. (Nosta kätesi sormet ylhäällä ja taita ensin peukalo kämmenen sisään.) Peukalo on mantelitumake eli aivojemme vahtikoira, joka tekee hälytyksen, kun havaitsee aistien avulla jotakin uhkaavaa ympäristöstämme. (Laske muut sormesi peukalon päälle). Sormemme ovat etuotsalohko eli viisas pöllö. Se on aivojemme keskus, jossa tapahtuu ajattelu, harkitseminen ja itsesäätely. Aivojen osat ovat nyt yhteydessä toisiinsa ja välittävät toisilleen tietoa. 

Kun aistit havaitsevat jotakin, joka uhkaa tekee vahtikoira hälytyksen. (Aletaan liikuttaa peukaloa sormien alla). Samalla aiemmat kokemuksemme tunnerepustamme vaikuttavat siihen, miten tässä tilanteessa toimimme. Vahtikoiran haukkuessa kovaa, viisas pöllö lähtee karkuteille (Nostetaan sormet ylöspäin). Nyt huomaamme, että aivojen osat eivät ole enää yhteydessä toisiinsa ja tieto ei kulje. Tällöin mielessämme on sekamelska, emmekä pysty ajattelemaan selkeästi ja tekemään järkeviä ratkaisuja. 

Tällaisessa tilanteessa voimme esimerkiksi hengityksen avulla rauhoittaa omaa oloamme ja palauttaa koiran ja pöllön paikoilleen ja sekä yhteyteen toistensa kanssa. Hengitetään muutaman rauhallinen hengitys ja vähitellen koira ja pöllö palaavat yhteyteen. (Palautetaan peukalo kiinni kämmeneen ja sormet vähitellen peukalon päälle).  Näin meillä on taas ajattelu ja itsesäätely käytössä, joten voimme toimia tilanteissa harkiten, itsemme ja toiset huomioiden. 

Toiminta: Liike muuttuu –leikki 

Teemme jatkuvasti havaintoja ja aivomme käsittelevät niitä. Seuraavassa leikissä   havainnoimme näköaistilla tarkasti muutoksia ympärillämme ja muutamme toimintaamme havaintojemme mukaan.   

Leikkiä varten asetutaan rinkiin seisomaan. Leikissä kuka tahansa saa aloittaa paikallaan pysyen jonkin havaittavan ja toistuvan liikkeen, esim. heiluttaa kättään. Muut aloittavat saman liikkeen heti sen huomattuaan. Uuden liikkeen saa aloittaa kuka tahansa, mutta vasta kun kaikki tekevät edellistä liikettä. 

tai 

Sähkötys-leikki 

Viestit kulkevat meissä ihmisissä salamannopeasti, esimerkiksi, kun silmä havaitsee jotain, reagoimme jo ehkä jollain liikkeellä ennen kuin aivot ennättävät varsinaisesti harkita ja ajatella asiaa. Seuraavassa leikissä havainnoimme tuntoaistin kautta tulevia viestejä ja pyrimme nopeasti välittämään viestin eteenpäin.  

Leikkijät menevät istumaan piiriin ja ottavat toisiaan kädestä kiinni. Sähkötysviesti kulkee eteenpäin puristamalla seuraavan kättä kerran. Kun viesti kulkee sujuvasti, voidaan leikkiä muuttaa haasteellisemmaksi käden puristuksen määriä muuttamalla. Kaksi käden puristusta tarkoittaa sähkötysviestin suunnan vaihtamista. 

Opetus + tehtävä: Omaan oloon vaikuttaminen 

Tarvitaan: Omaan oloon vaikuttaminen –juliste tai kortit, Omaan oloon vaikuttaminen –tehtävä, liima, kirjoitusvälineet 

Tunnin alussa tutkimme sitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. Nyt lähdemme selvittämään, miten voimme itse vaikuttaa omaan oloomme näissä tilanteissa. Jokainen voi oppia säätelytaitoja, joilla säädämme tunnetta suuremmalle tai pienemmälle tunteesta tai tilanteesta riippuen. Meille kaikille tulee tilanteita, jossa oman tai muiden hyvinvoinnin varmistamiseksi säätely on tärkeää. Esimerkiksi, jos jokin asia harmittaa, on hyvä saada harmitusta pienemmälle, ettei tule sanottua tai tehtyä sellaista, mikä satuttaa itseä tai muita. Kun itse tai yhdessä muiden kanssa onnistuu, voi sitä tunnetta lähteä kasvattamaan, vaikka yhdessä tuulettamalla tai kehumalla. 

Omaan oloomme voimme vaikuttaa erilaisilla keinoilla kehon, ajatusten tai toiminnan kautta. Tässä julisteessa on näitä keinoja, joilla voimme rauhoittaa vahtikoiraa ja kutsua viisasta pöllö takaisin.  

Käydään läpi jokainen kolmesta osiosta yksitellen ja keskustellaan oppilaiden kokemuksista. Oletko käyttänyt jotakin näistä keinoista? Mitä ja millaisessa tilanteessa? Miten se vaikutti oloosi?  

Oppilaat tekevät Oman oloon vaikuttaminen- monisteen, josta valitsevat itselle sopivia keinoja vaikuttaa omaan oloon. Lopuksi halukkaat tai jokainen oppilas voi kertoa jonkin merkkaamansa keinon koko luokalle/pienryhmälle/parille.  

Keinoja vaikuttaa omaan oloon on paljon erilaisia näiden esimerkkien lisäksi. Tärkeintä on, että löydät juuri sinulle sopivat keinot. Monistetehtävässä merkitse rastilla sinulle sopivat keinot. 

Kotitehtävä: Omien keinojen miettiminen 

Tarvitaan: Omaan oloon vaikuttaminen –tehtävä 

Omaan oloon vaikuttaminen -tehtävän alalaidassa on kotitehtävä, jossa oppilaat miettivät lisää keinoja, joita voisi käyttää kotona (esim. trampoliinilla hyppiminen, helmi- tai muu askartelu, luonnossa liikkuminen). Voidaan keksiä muutamia keinoja yhdessä. 

Luokkahaaste: Keinolaskuri 

Tarvitaan: Keinot kokeiluun -pohja 

Opettaja valitsee tai valitkaa yhdessä luokkaan kolme omaan oloon vaikuttamisen keinoa. Kiinnittäkää keinokortti, piirtäkää tai kirjoittakaa ruutujen ylälaitaan valitsemanne keinot. Sen alle jokainen saa käydä merkitsemässä rastin tms. keinolaskuriin, kun on käyttänyt keinoa.  

Keinoja kannattaa ohjata ja mallintaa käyttämään myös yhdessä luokan arjessa (esim. ennen koetta tehdään yhdessä sormihengitys, pidetään rauhoittava piirtely- tai lukuhetki ruokailun jälkeen, tehdään lyhyt välijumppa tai ravistelu). Yhdessä kokeiltu keino voidaan haluttaessa merkitä omalla merkillään, esim. sydämellä, keinolaskuriin. 

Sopivan ajan kuluttua voidaan valita uudet keinot kokeiltavaksi ja tarkkailtavaksi. 

Asettuminen: Maalaus selkään 

Tänään olemme puhuneet siitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa ja kuinka voimme säädellä tunteitamme. Olet myös saanut miettiä itsellesi sopivia keinoja tunteittesi säätelyyn. Luokkahaasteeksi saitte keinolaskurin, jolla pääsette seuraamaan niiden käyttöä.  

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. (Esim. Asettumisharjoitus lähti käyntiin hyvin. Pohditte hyvin itsellenne sopivia keinoja tunnesäätelyyn.

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen. Tehdään asettumisharjoitus, jossa siveltimellä (tai sormella) kevyesti koskettamalla maalataan edellä istuvan selkään kerrotun mukaan. Tehtävää varten mennään istumaan rinkiin siten, että jokainen on kohti seuraavan selkää. Sivellin helpottaa monelle koskettamista. Harjoituksen aluksi voidaan kokeilla omaan käsivarteen, millainen on kevyt siveltimen kosketus. Mikäli oppilas kokee, ettei halua tai pysty osallistumaan harjoitukseen, voi hän tehdä sen itselleen omaan kämmenselkään. Harjoituksen voi tehdä myös pareittain vuorotellen, jolloin ohjeet luetaan kahdesti ja maalattavana oleva saa vain tunnustella. Tarvittaessa aikuinen voi näyttää edestä mallia “maalaamiselle”. 

Alussa sait kuvitella oman mielipaikkasi. Nyt kerron sinulle eräästä mielipaikasta. Kun kerron, “maalaa” siveltimen kärjellä (tai sormella) kertomani asiat edessä istuvan/parin selkään. Voit maalata asiat juuri niin kuin ne sinun mieleesi tulevat (tai ottaa mallia aikuiselta).  

Tässä lempipaikassa aurinko paistaa taivaalla. Sen lämpöiset säteet levittäytyvät koko mielipaikan päälle. 

Muutamia pilviä leijailee myös taivaalla. 

Alhaalla meri aaltoilee rauhallisesti.  

Rannalla on pehmeää, lämmintä hiekkaa. Auringonvalossa näyttää, kuin hiekan lomassa kimmeltäisi kimaltavia hippusia siellä täällä. 

Rannalla kasvaa myös palmupuu. Sillä on vahva, pitkä runko. Latvasta lähtee palmunlehviä eri suuntiin. 

Palmu huojuu kevyesti lempeässä tuulessa.  

Tuuli kuiskaa sinulle: Kiitos tästä harjoituksesta! 

Lopuksi voit kuiskata itse kiitoksen sille, joka maalasi selkääsi. 

OPPITUNTI 2: Tunteet

(Kesto noin 90min) 

Tunteet ovat kehon viestejä, jotka syntyvät aistien tekemistä sisäisistä tai ulkoisista havainnoista sekä niistä syntyvistä tulkinnoista. Tunteet kertovat, miltä tilanne meistä tuntuu ja mitä tarvitsisimme voidaksemme hyvin. Tunteet ohjaavat meitä kohti turvaa ja mielihyvää, pois vaarasta ja mielipahasta. Tunteet tuntuvat aistimuksina kehossa, kuuluvat ajatuksina mielessä ja näkyvät ulospäin kehonkielessä, ilmeissä, äänensävyssä ja käyttäytymisessä.  

Tällä tunnilla laajennetaan tunnesanavarastoa ja tutkitaan, miten tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat meissä. Omien ja toisten tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen tukee vuorovaikutusta luokassa. 

TARVIKKEET:  

  • Tuntirakennetta kuvaavat kortit 
  • Luokka loistamaan –sopimus 
  • Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin 
  • Liukumäki– ja sormihengitys –juliste 
  • Tunnesanalistat (laajempi lista liitteistä sekä tarvittaessa kuvalliset sekä englanninkieliset tunnesanalistat Värinauteilta) 
  • Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat –juliste 
  • Susi –tunnekortit (tai muut tunnekortit, joissa kuva koko kehosta) 
  • Missä tunteet tuntuvat –monistetehtävä  
  • Tilanne-tunne –kortit ja niiden kysymykset 
  • Mood Tracker –moniste 
  • Kotitehtävämoniste 

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Asettuminen: Sormihengitys  

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin 

Aloitamme tunnin jälleen yhteisellä asettumisella. 

Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Nosta toinen käsi eteesi ja avaa sormet haralleen. Lähde kulkemaan toisen käden etusormella avatun käden sormia pitkin ylös ja alas peukalosta alkaen. Kun kuljet sormea ylös, hengitä sisään. Pidätä hetki hengitystä sormen päässä. Kun laskeudut sormea alas, hengitä samalla ulos ja pidätä hetki hengitystä ennen uutta sormea. Käy läpi kaikki sormet oman hengityksen tahtiin.  

Seuraavaksi saat soiton/musiikin ajan tehdä sormihengityksiä omassa rauhassasi. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa kättäsi, jotta saat oman rauhan. 

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä se tuntui? Millainen olo on nyt? Muuttuiko olo jotenkin? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. 

Opetus: Tunnesanalistan tutkiminen 

Tarvitaan: Tunnesanalista –juliste 

Tunteet ovat kehosi viestejä ja niitä voi tuntua samaan aikaan monia. Tunteitasi kuuntelemalla voit kuulostella, mitä sinulle kuuluu ja miten sinun pitäisi toimia tilanteessa. Tunteiden tehtävä on suojella meitä, koska ne ohjaavat meidät pois vaarasta kohti turvaa. 

Jotkut tunteet ovat kevyitä ja helppoja. Ne kertovat, että se, mitä tarvitset sillä hetkellä, on toteutunut. Raskaat ja hankalalta tuntuvat tunteet kertovat, että tarvitset jotakin voidaksesi hyvin.  

Jokaisella tunteella on tärkeä tehtävä. Viha antaa rohkeutta puolustaa itseä tai toisia. Pelko auttaa vaaratilanteissa olemaan tarkkana ja lähtemään turvaan. Ilo ja mielihyvä kannustaa tekemään asioita, jotka ovat itselle ja muille hyväksi ja auttaa suuntaamaan sitä kohti, mikä tekee meille hyvää. Siksi kaikkia tunteita tarvitaan. 

Jokaisella on omat tunteet tilanteissa eli ei voi sanoa, että oma tai toisen tunne olisi väärä tai oikea. Siksi onkin tärkeää kunnioittaa omaa ja toisen tunnetta. On ihan ok, että minusta tuntuu nyt tältä tai kaverista tuntuu tuolta. 

Jokainen voi vaikuttaa omiin tunteisiinsa eli säädellä niitä. Niitä taitoja me harjoittelemme seuraavalla Luokka loistamaan -tunnilla. 

Tässä julisteessa näet paljon erilaisia tunnesanoja. Niitä on luokiteltu otsikoiden alle ja osassa tunne vähän voimistuu, kun mennään sanalistaa alaspäin. Mukana on varmasti monia tuttuja tunnesanoja, mutta myös uusia sanoja. Jos et ymmärrä, mitä tunnesana tarkoittaa, kysy kaverilta tai aikuiselta. Tavoite on, että oppisit uusia tunnesanoja ja voisit kertoa tunteistasi enemmän. 

Opetus + toiminta: Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat -julisteen tutkiminen  

Tarvitaan: Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat –juliste 

Tunne ja Taida ilmaiset materiaalit: https://holvi.com/shop/TUNNEJATAIDA/product/a4c2aee0061811a93e48c6c917d82b74/ 

Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, miten nämä erilaiset tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat meissä. Jokaisella meistä ne näkyvät, tuntuvat ja kuuluvat eri tavoin. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Esimerkiksi eri kulttuureissa tunteita ilmaistaan erilaisilla tavoilla. 

Ilmeinä kasvoilla 

Eri tunnetiloissa kasvomme näyttävät erilaisilta.  

Millaisia asioita, jotka kertovat tunteesta, olet havainnut kasvoilla? (esim. hymy, irvistys, kyyneleet) 

Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/pelko/häpeä/suru/rauhallisuus näyttää kasvoilla.  

Äänensävyissä 

Tunnetilat ovat kuultavissa myös meidän puheestamme. Äänensävyllä tarkoitetaan sitä, miten asia sanotaan, ei sitä, mitä sanoja sanotaan.  

Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/viha/suru kuulostaa. Sanotaan jokin lyhyt asia, esim. “Hei!” eri tunteilla. Mitä huomaat? (Esim. äänenvoimakkuus ja puhenopeus vaihtelevat). 

Aikuinen sanoo: “Olet tosi kiva!” vihaisella äänellä. Oppilaat saavat äänestää, uskovatko äänensävyä eli miten sanottiin vai sanoja, jotka sanottiin. Mitä ajatuksia herää, kun äänensävy ja sanat ovat ristiriidassa?  

Käyttäytymisessä 

Tunteet antavat meille voimaa toimia. Ne siis näkyvät myös siinä, miten toimimme tilanteessa (esim. käännymmekö pois tai lähdemme kokonaan muualle, tönäisemmekö tai halaammeko). 

Kehonkielessä 

Tunteet voivat näkyä myös kehonkielessämme eli miten esimerkiksi kätemme tai jalkamme ovat asettuneet (kädet puuskassa/nyrkissä/ojentuneena kohti) tai ovatko ne jännittyneet vai rennot. 

Oletko huomannut itsesi tai jonkun toisen kehonkielessä jotakin, joka kertoo tunteista? 

Tunnepantomiimi 

Tarvitaan: Susi –tunnekortit 

Tukiliitto: https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/kehittamistoiminta/paattyneet-hankkeet/mahti-projekti/mahti-tunnekortit/ 

Halukkaat oppilaat saavat tulla esittämään pantomiimina eri tunteita. Esittäjä saa perustunteita esittävän Susi-kortin, josta hän voi ottaa vinkkejä esitykseensä. Voi myös esittää kortin tunnetta omalla tavalla. Kiinnitetään huomiota, että tunne näkyy kasvojen lisäksi myös muualla kehossa (esim. kädet, jalat, asennot). Muut arvaavat, mitä tunnetta esitetään.  

Oikean arvauksen jälkeen kaikki voivat kokeilla esittää tunnetta ja keskustellaan havainnoista. Voidaan myös tehdä niin, että kaikki osallistujat ottavat samanlaisen asennon ja ilmeen, mikä esittäjällä on. Sen jälkeen arvataan tunne ja keskustellaan tuntemuksista. 

(Arvaajille:) 

Mistä tuntemuksesta/kehon asennosta arvasit esittäjän tunteen? 

(Kaikille:) 

Mitä kehossa/kasvoilla tapahtui? 

Mikä kohta kiristyi/jännittyi/rentoutui/aktivoitui? 

Ajatuksina mielessä 

Usein siinä kohtaa, kun tunne tulee mieleemme, on kehossamme alkanut jo tuntua monia tuntemuksia. Ajatusten voimalla voimme vahvistaa tai vaimentaa tunteitamme. Alaspainavat ajatukset (esim. Ei tästä tule mitään, olen huono, pelottavat tai jännittävät asiat) saavat meille kurjemman olon. Ylöskohottavilla ajatuksilla (esim. Ei hätää, kyllä tämä onnistuu, tee vaan parhaasi, mukava muisto/tapahtuma/henkilö/paikka) voimme rauhoittaa itseämme ja saada olomme tuntumaan paremmalta. Puhutaan tästä lisää myöhemmin Luokka loistamaan –tunneilla. 

Aistimuksina ja fysiologisina muutoksina kehossa 

Keho on tunteiden koti ja ne voivat tuntua siellä monella erilaisella tavalla. Vatsaa voi kipristellä, kurkkua kuristaa, rinnan päällä tuntua painoa, poskia kuumottaa, kädet tuntua hiostavilta tai kädet ja jalat olla raskaat tai tärisevät. 

Miten tunteet ovat tuntuneet omassa kehossasi? 

Tehtävä: Missä tunteet tuntuvat –moniste 

Tarvitaan: Missä tunteet tuntuvat –moniste + vihko, värikynät ja liima 

Käydään läpi yksi tunne kerrallaan. Aikuinen sanoo tunteen ja värin, jolla oppilas värittää kehosta kohdan, jossa tunne tuntuu. Tuntemusten tunnistamisen avuksi voidaan ohjata oppilasta miettimään tilannetta, missä hän koki kyseistä tunnetta. Lopuksi halukkaat voivat jakaa omia havaintojaan tehtävästä. 

Kotitehtävä: Tunnesalapoliisi 

Tarvitaan: Kotitehtävä –moniste 

Kotitehtävässä olet tunnesalapoliisi sovitun ajan (esim. päivän, loppuviikon). Tarkkaile itselläsi tai muiden ympärilläsi olevien tunteita. Kun huomaat monisteessa olevan tunteen, merkitse sen perään rasti. Saman tunteen voi huomata ja merkitä useamminkin. Voit pyytää myös muita perheenjäseniä mukaan tunnesalapoliiseiksi. 

Ryhmätehtävä: Tilanne-tunne –keskustelukortit  

Tarvitaan: Tilanne-tunne –kortit, tunnesanalista 

https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2022/08/varinautit_tunnetaulu.pdf

https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2024/05/colournauts-emotions.pdf

Oppilaat toimivat noin neljän hengen ryhmissä. Ryhmä saa pinon tilanne-tunne –keskustelukortteja ja tunnesanalistan. Tarvittaessa voidaan käyttää myös kuvin tuettua suppeampaa tunnesanalistaa ja rinnalla esim. englanninkielisiä tunnesanoja. Yksi oppilas kerrallaan nostaa pinosta kortin ja lukee siinä olevan tilanteen muille ääneen. Mietitään ja keskustellaan yhdessä: 

  • Mikä tunne tilanteessa olevalla henkilöllä voisi tilanteessa olla ja miksi?  
  • Onko tilanteessa muita ihmisiä? Mitä tunteita muilla ihmisillä voisi olla?  
  • Miten tilanteessa voitaisiin toimia? 

Luokkahaaste: Mood Tracker- tehtävä luokassa  

Tarvitaan: Mood Tracker -tehtävä 

Seuraava luokkahaasteenne on omien tunteiden tarkkailutehtävä eli Mood Tracker. Sopivassa hetkessä päivän aikana pysähdy miettimään, mitä tunteita havaitset itselläsi olevan. Mikä tunne tuntuu voimakkaimmin? Väritä yksi karkkipallo tunnetta kuvaavalla värillä. Jos tunnistat jonkin muun tunteen, väritä karkkipallo valitsemallasi värillä ja kirjoita karkkipalloon tunnistamasi tunne. 

Asettuminen: Kehoskannaus  

Tänään olemme puhuneet tunteista, jotka ovat kehon tärkeitä viestejä meille. Tunteet kertovat, mitä meille kuuluu ja mitä me tarvitsemme sillä hetkellä voidaksemme hyvin. Osa tunteista tuntuu kevyiltä ja helpoilta, osa raskailta ja vähän hankaliltakin. Kaikilla tunteilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä. Nyt pääsette tarkkailemaan omia tunteitanne Tunneseuranta-tehtävässä. 

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen (esim. Olitte innokkaita esittämään leikissä. Pohditte hienosti, missä tunteet tuntuvat kehossa.

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen. 

Tänään tehdään kehoskannaus-harjoitus, jossa pääset kehonosa kerrallaan havainnoimaan, mitä tuntemuksia sinulla on.  

Mukaillen Jemmasen Kehoskannaus mielikuvamatka lapsille: 

https://bin.yhdistysavain.fi/1600560/auT9ImVGuW5zDB2zkF3a0Y5nPx/Kehoskannaus%20lapsille.pdf

Kun pidämme silmiä auki, näemme mitä ympärillämme tapahtuu. Jos tahdomme nähdä, mitä sisällämme tapahtuu, meidän täytyy sulkea silmämme ja rauhoittua. Tutkimme millaisia tuntemuksia ja tunteita kehostamme löytyy. Kaikki tuntemukset saavat olla juuri sellaisia kuin ne ovat, mitään ei tarvitse muuttaa. Silmät ovat kiinni ja pystyt paremmin havainnoimaan, mitä sisälläsi tapahtuu.  

Ensimmäisenä keskitymme jalkoihisi. Mitä tunnet jaloissasi? Tuntuvatko ne ehkä levottomilta? Painavilta tai kevyiltä? Kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko jaloissasi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?  

Vie seuraavaksi sisäinen katseesi ja hengityksesi keskivartalon alueelle. Minkälaisia tuntemuksia vatsassasi on? Entä rinnassa? Onko se rentoutunut vai jännittynyt? Huomaatko vatsassa tai rinnassa jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta? 

Liikuta sisäinen katseesi ja hengityksesi seuraavaksi käsiin, aina sormenpäihin asti. Miltä ne tuntuvat? Ovatko ne kylmät vai lämpimät? Tuntuuko käsissä jännitystä tai ovatko ne rentoutuneet? Tuntuvatko sormet kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko käsissäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta? 

Vie sitten sisäinen katseesi ja hengityksesi pään alueelle. Miltä päässä tuntuu?  Huomaatko päässäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta? 

Nyt olemme käyneet läpi koko kehon varpaista päähän. Hengitä vielä muutaman kerta omaan tahtiin. Tuo sitten huomiosi takaisin tähän paikkaan, jossa olet ja tuo sormiisi ja varpaisiisi pientä liikettä. Kun sinusta tuntuu hyvältä voit avata silmät. 

OPPITUNTI 1: Luokan ilmapiiri 

(Kesto noin 70-90min) 

Ilmapiiri syntyy luokassa kohtaamisten ja vuorovaikutuksen kautta. Yksilön oma tunnetila ja käyttäytyminen vaikuttavat yhteiseen ilmapiiriin ja toisaalta yhteinen ilmapiiri vaikuttaa yksilöön.  Luokan ilmapiiri on merkittävä tekijä oppilaan hyvinvoinnille, kouluviihtyvyydelle ja oppimiselle.  Myönteinen ilmapiiri saa luokan loistamaan.  

Tällä tunnilla omaa mielialaa ja luokan yhteistä ilmapiiriä tutkaillaan säätilakorttien avulla. Samalla pohditaan, millaisilla teoilla jokainen voi luoda myönteistä ilmapiiriä luokkaan ja samalla tukea omaa hyvinvointiaan. 

Minä osana ryhmää, ryhmän vaikutus minuun. Mitä tuon ryhmään?  

TARVIKKEET:  

  • Luokka loistamaan –sopimus  
  • Tuntirakennetta kuvaavat kortit 
  • Alkuasettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin 
  • Säätilakortit 
  • Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään – leikin kortit 
  • Oma aurinko –moniste + tyhjä vihko 
  • Miten saan luokan loistamaan –juliste 
  • Seurantatehtävää varten aurinko ja sädesuikaleet 

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä käydä läpi jo ennen ensimmäistä oppituntia. Sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla.  

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Alkuasettuminen: Mielikuvamatka kesään 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin 

Kerrotaan, että tunnit alkavat aina yhteisellä asettumisella. Selitetään myös, miksi näin tehdään. 

Mielessä pyörii paljon ajatuksia ja tunnelmia, varsinkin kun tullaan välkältä tai toiselta tunnilta aloittamaan uutta tuntia. Joskus mieli on tyynempi, mutta usein siellä voi olla jopa melkoinen pyörremyrsky kaikista asioista. On tärkeä rauhoittaa itsensä uuden asian äärelle. Asettuminen on taito, jota voi harjoitella ja on keinoja, joita voi oppia käyttämään rauhoittaakseen itsensä.  

Kokeillaan yhdessä. 

Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja pitkästi ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia/äänen, voit edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa. 

Tehdään pieni mielikuvamatka.  

Palauta mieleesi aurinkoinen kesäpäivä. Mitä näet? Mieti mielessäsi musiikin/soiton ajan, miltä aurinko tuntuu kasvoillasi? Tunnetko lämmön poskillasi? Kutittavatko säteet nenälläsi? Ota vielä pari hengitystä aurinkoisesta hetkestä nauttien. 

Kun musiikki/ääni päättyy, voit nostaa katseesi ja olemme valmiita aloittamaan yhdessä. 

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä se tuntui? Millainen olo on nyt? Muuttuiko olo jotenkin? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. 

Työskentely: Säätilakortit ja ryhmätehtävä 

Tarvitaan: Säätilakortit  

Ryhmärengin säätilakortit: https://ryhmarenki.fi/mika-fiilis/ 

Säätilakortteja on näkyvillä taululla tai muuten yhteisesti nähtävillä. 

Osalle voikin olla jo tuttua ulkona olevan säätilan havainnoiminen ja siitä kertominen säämerkkien avulla. Säämerkkien avulla voi myös kertoa, millainen olo tai mieli itsellä on. Mieti, millainen säätila sinun mielessäsi on juuri nyt. 

Voidaan siirtyä työskentelemään piiriin koko ryhmän kesken tai pienemmissä ryhmissä. 

Säätilakortteja on esillä runsaasti. Jokainen oppilas valitsee itselleen sopivan säätilakortin. Oppilas esittelee vuorollaan valitsemansa kortin joko näyttämällä tai lyhyesti kertomalla, miksi valitsi kyseisen säätilan ja millaista oloa se kuvaa. Muistutetaan arvostavasta kuuntelusta. 

Kun esittelykierros on tehty, oppilaat tuovat säätilakorttinsa lattialle tai taululle ja palaavat omalle paikalleen. Ryhmitellään samat säätilakortit lähekkäin. Tutkitaan yhdessä, millainen luokan säätila on tänään.  

Opetus: Luokan ilmasto 

Ryhmille, kuten koululuokille muodostuu aina yhteinen säätila eli ilmasto. Jokaisen oman mielen sää vaikuttaa luokan tunneilmastoon. Toisaalta luokan tunneilmasto vaikuttaa jokaisen omaan säätilaan eli mieleen.  

Esimerkki: Jos joku tulee hymyillen ja muita tervehtien luokkaan, muut ilahtuvat ja vastaavat tervehdykseen. Jos luokassa ollaan innostuneita yhteisestä välkkäleikistä, muiden innostus tarttuu helposti itseenkin. 

Oppilaat voivat kertoa omia esimerkkejään. Muistutetaan, että kerrotaan vain omia kokemuksia eikä mainita toisia nimeltä (Luokka loistamaan sopimus). 

Erilaiset mielen säätilat ovat luonnollisia ja ihmiselämään kuuluvia, sadesäätkin ovat tarpeellisia. Mutta meidän on hyvä tietää tämä ja ymmärtää, että me jokainen voimme myös vaikuttaa omaan, toisten ja yhteiseen säätilaan. Voimme myös oppia keinoja suojautua toisten säätilojen epätoivotuilta vaikutuksilta. 

Luokka loistamaan –tunneilla on tarkoitus oppia keinoja tähän. Keinojen kasvaessa luokan aurinko saadaan loistamaan eli luokan ilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi. Vaikka kaikki säätilat ovat tärkeitä ja niillä on merkityksensä, voimme ja opimme paremmin, kun voimme itse säädellä oloa ja saamme omaan oloomme ja luokan ilmastoon aurinkoa. 

Harjoite: Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään –leikki 

Tarvitaan: Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään – leikin kortit 

Oppilaat jaetaan ryhmiin ja heille annetaan kortti. Kortissa lukee ilmapiiriä parantava tapa, jonka mukaisesti toimimalla, voi lisätä auringonsäteitä luokkaan. Ryhmä vuorollaan tulee luokan ovesta sisään ja esittää kortissaan olevaa asiaa (esim. hymy, kehu). Muut arvaavat, mikä tapa ryhmän kortissa luki. 

Monistetehtävä: Oma aurinko –tehtävä 

Tarvitaan: Oma aurinko –moniste + vihko 

Oppilaat tekevät Oma aurinko- monisteen, johon kirjaavat itselle sopivia keinoja parantaa ryhmän ilmapiiriä (joita on itse käyttänyt tai joita voisi käyttää). Lopuksi halukkaat tai jokainen oppilas voi kertoa jonkin kirjaamansa keinon koko luokalle/pienryhmälle/parille. Monisteita varten voidaan ottaa käyttöön vihko Luokka loistamaan –materiaaleja varten. 

Seurantatehtävä: Auringonsäde –tehtävä 

Tarvitaan: Leikattu aurinko, Auringonsäde –suikaleet, Miten saan luokan loistamaan –juliste 

Luokan oveen tai seinälle kiinnitetään valmiiksi leikattu iso aurinko. Luokassa on sädesuikaleita, joihin on kirjoitettu ryhmän ilmapiiriä parantavia toimintatapoja. Kun oppilas tulevien päivien aikana huomaa jonkun luokassa toimivan tällaisella tavalla, hän saa kiinnittää aurinkoon ko. sädesuikaleen. Osa suikaleista on tyhjiä, joten niihin voi kirjoittaa muita havaittuja ilmapiiriä parantavia toimintatapoja. 

Lopetus:  

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin, huivi tai sivellin 

Tänään olemme puhuneet luokan ilmapiiristä ja siitä, miten jokainen meistä voi vaikuttaa siihen ja miten luokan ilmapiiri vaikuttaa meihin. Olemme myös miettineet keinoja, joilla luokan ilmapiiriä voi parantaa. Nyt teillä on myös tehtävä, jonka avulla voitte saada luokkaanne lisää auringonsäteitä. 

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen (esim. Olitte innokkaita esittämään leikissä. Esittelitte rohkeasti omat säätilanne.

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhteiseen asettumisharjoitukseen. 

Ota rauhallinen asento ja paina pääsi pulpetille. Voit halutessasi laittaa silmät kiinni tai kiinnittää katseesi yhteen kohtaan. Kuuntele musiikkia/soittimen ääntä. Kun tunnet auringonsäteen eli huivin/siveltimen keveän kosketuksen hartialla, saat lähteä hiljaa ulos/avata silmät ja istua hiljaa paikallasi.  

Aikuinen kiertää koskettamassa lasten hartioita huivilla, siveltimellä tms.