Kategoria: Materiaalit

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit
  
• Luokka loistamaan –sopimus
  
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
  
• Luokka loistamaan-vihko 2, s. 9–10
  
• Tulevaisuusbingo –moniste
  
• Luokkahaaste: Luokan tavoite –juliste

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Aikamatka

Istu mukavasti ja sulje silmät, jos se tuntuu hyvältä. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Tee vielä kaksi syvää hengitystä – sisään ja ulos. Kuvittele nyt, että olet aikakoneessa. Se on hiljainen ja turvallinen, ja se vie sinut tulevaisuuteen – siihen aikaan, kun olet hieman isompi. Aikakone pysähtyy siihen kohtaan elämässä, jossa olet juuri sellaisessa arjessa kuin haluaisit isompana elää. Katso ympärillesi. Missä olet? Mitä teet? Millainen on sinun kotisi tai paikka, jossa viihdyt? Onko lähelläsi ihmisiä, eläimiä, tai jotain muuta tärkeää? Millaisia asioita teet päivän aikana? Opiskeletko, työskenteletkö, tai teetkö jotain ihan muuta? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Muista, että haaveet voivat muuttua ja kasvaa. Kaikki unelmat ovat tärkeitä, ja niistä saa voimaa jo nyt. Hengitä vielä kerran syvään sisään ja ulos. Liikuttele sormia ja varpaita kevyesti. Avaa silmät, kun olet valmis ja palaa tähän hetkeen.

tai

Voikukan puhaltelu

Joillekin teistä voi olla tuttu vanha perinne, jonka mukaan puhaltaessaan voikukkia, voi esittää toiveita. Tässä harjoituksessa pääset puhaltelemaan voikukkia. Ota rauhallinen asento ja sulje silmäsi. Kuvittele mielessäsi niitty, jossa näet paljon voikukkia. Ne ovat jo muuttuneet keltaisista pumpulimaisiksi. Ota yksi kukka käteesi ja hengitä syvään. Kuvittele hengittäväsi nenän kautta sisään raikasta kevätilmaa. Puhalla sitten pitkällä rauhallisella uloshengityksellä kukan vaaleita haituvia ja katsele, kun ne leijailevat eri suuntiin. Kuvittele, että nuo haituvat ovat omia unelmiasi, jotka lähtevät toteutumaan pikkuhiljaa. Ota vielä toinenkin kukka käteesi ja puhalla siitäkin haituvat ilmaan. Katsele rauhassa, mihin ne leijailevat.

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.

Unelmointi tarkoittaa sitä, että ajattelemme asioita, joita toivomme tai haluamme tapahtuvan tulevaisuudessa. Unelmat voivat olla pieniä, kuten leipominen tai kirjastoretki, tai suuria, kuten tuleva ammatti tai matka toiselle puolelle maailmaa. Unelmat voivat sijoittua lähiajalle (viikonloppu, seuraava kesäloma) tai pitkälle tulevaisuuteen (yläkoulun jälkeen, aikuisuudessa).

Unelmointi on tärkeää, koska se auttaa meitä ymmärtämään, mitä haluamme elämältä. Omien unelmien ajattelu lisää hyvää mieltä, innostaa kokeilemaan uusia asioita ja antaa toivoa tulevaisuudesta jo ennen kuin unelmat ovat toteutuneet.

Jokaisen unelmat ovat arvokkaita, joten sekä omia että muiden unelmia on tärkeää kunnioittaa ja puhua niistä kannustavasti.

Unelmien avulla voimme asettaa tavoitteita ja tehdä suunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Suuretkin unelmat toteutuvat usein pienin askelin. Voimme itse tehdä valintoja ja toimia niin, että pääsemme lähes omaa unelmaa. Matkalla kohti unelmia tarvitaan sinnikkyyttä ja muita vahvuuksia, kuten rohkeutta, huumorintajua tai avuliaisuutta.

Vahvuudet ovat taitoja, tietoja ja luonteenpiirteitä eli itselle luontaisia tapoja toimia erilaisissa tilanteissa. Jokaisella ihmisellä on omia vahvuuksia, ja niitä voi myös kehittää harjoittelemalla. On tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa, jotta niitä voi hyödyntää unelmien saavuttamisessa ja elämässä ylipäätään.

Unelmointitaito tarkoittaa uskallusta unelmoida, tavoitteiden asettamista sekä kykyä miettiä, mitä voi tehdä jo tänään päästäkseen lähemmäs unelmaansa. Myös muiden ihmisten tuki voi auttaa matkalla kohti omia tavoitteita.

Tuolileikki

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 2 s.9

Leikitään tuolileikkiä vahvuuksilla. Ensin tehdään tehtävävihon vahvuustehtävä. Tarvittaessa voidaan käydä läpi vieraampien vahvuuksien merkityksiä. Tuolileikissä oppilaat työntävät tuolin pöytänsä alle ja seisovat tuolin takana. Otetaan yhden oppilaan tuoli sivuun, jolloin tuoleja on yksi vähemmän kuin osallistujia.

Tehtävävihkoon on kerätty erilaisia luonteenvahvuuksia eli meille ominaisia tapoja toimia tilanteissa ja kohdata muita. Ympyröi listasta ne vahvuudet, joita ajattelevat sinulla olevan. Ympyröi ainakin kolme vahvuutta. Tarvitset näitä seuraavassa leikissä. Leikitään yhdessä tuolileikkiä, jossa pääsemme näkemään, mitä vahvuuksia meidän luokassamme on. Ilman tuolia oleva tulee seisomaan luokan eteen, valitsee yhden vahvuuden, jonka on ympyröinyt omasta tehtävästään, ja sanoo sen ääneen. Kaikki oppilaat, joilla on sama vahvuus, vaihtavat rauhallisesti kävellen paikkaa. Edessä ollut yrittää löytää itselleen paikan vapautuvista paikoista. Oppilas, joka jää seuraavaksi ilman tuolia, tulee luokan eteen ja sanoo uuden vahvuuden.

 tai

Tulevaisuusbingo

Tarvitaan: Tulevaisuusbingo –moniste

Heijastetaan taululle Tulevaisuusbingo-moniste ja kirjoitetaan sieltä tyhjälle paperille tai Luokka loistamaan –vihon tyhjään kohtaan kolme unelmaa. Pelataan niillä bingoa.

Seuraavaksi otetaan tulevaisuusbingo. Kirjoita taululla olevasta listasta paperille kolme asiaa, joista unelmoit. Luen haaveita sattumanvaraisessa järjestyksessä. Kun kuulet unelman, jonka kirjoitit paperille, ympyröi se. Kun kaikki kolme unelmaasi on ympyröity, huuda BINGO!

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 2, s. 9–10

Tehtävävihon tehtävässä oppilas pohtii omia vahvuuksiaan ja ympyröi listasta itseensä sopivat vahvuudet. Tämä voidaan tehdä nyt, jos sitä ei tehty aiemmin osana Tuolileikkiä. Unelmaportaikko -tehtävässä oppilas valitsee yhden unelmansa ja pohtii tekoja, joilla voi päästä kohti unelmaansa.

Nyt pääset harjoittelemaan unelmointitaitoja. Valitse yksi unelmasi. Se voi olla pieni tai suuri, lähiajan tai pitkän ajan päässä oleva unelma. Kirjoita unelmasi portaikon yläpuolelle. Tämän jälkeen pohdi, millaisilla pienillä teoilla pääset kohti unelmaasi. Kirjoita näitä tekoja portaisiin. Koita miettiä teot mahdollisimman tarkasti (esim. piirrän kolmena iltana vrt. harjoittelen lisää).  Jos unelmasi on olla ammattiurheilija, voi tekoina olla esimerkiksi treeneissä käynti neljä kertaa viikossa, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni, venyttely tai oma treeni kahtena iltana kotona. Jos taas haaveilet koirasta, voi keinoina olla esim. lukea eläinkirjoja, tarjoutua hoitamaan tuttujen koiria, säästää lahjarahoja.

Ketkä voisivat auttaa sinua tuon unelmasi toteuttamisessa? Ehkä vanhemmat, joukkuekaverit, valmentaja, isovanhemmat, kummit, ystävät, sisarukset. Mieti myös, mitä vahvuuksiasi voisit hyödyntää, unelmasi saavuttamisessa. Kirjaa näitä kehyksiin.

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 2, s. 9

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Oppilaat pyytävät kotona perheenjäseniä kirjoittamaan kehykseen vahvuuksia, joita huomaavat hänellä olevan.

Tarvitaan: Luokan tavoite –juliste

Luokka sopii opettajan kanssa yhteisen tavoitteen, joka kirjataan luokan unelmaportaikkoon. Portaisiin pohditaan yhdessä tekoja, jotka vievät kohti tavoitteen saavuttamista. Edistymistä voi seurata värittämällä portaikon askelmia tai kiinnittämällä liikuteltavan merkin kulkemaan askelmilla. Voidaan suunnitella myös yhteinen “palkinto”, kun tavoite on saavutettu.

Tänään olemme puhuneet vahvuuksista, sekä unelmoinnista. Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää. Vahvuudet voivat olla luonteenpiirteitä tai opittuja tietoja ja taitoja. Vahvuuksien hyödyntäminen auttaa unelmien ja tavoitteiden saavuttamisessa.  

Olemme myös puhuneet unelmoinnista. Se on tärkeää, koska se auttaa meitä tunnistamaan, mitä haluamme elämässä. Unelmointi on myös taito, sillä askeleiden ottaminen kohti unelmiaan vaatii suunnittelua ja usein myös töitä.  

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin

Asetu omalle paikallesi ja ota hyvä asento, missä voit rauhoittua hetkeksi. Voit myös laittaa pään käsiesi päälle pulpetille ja sulkea silmäsi. Nyt pyydän sinua palauttamaan mieleesi yhden unelman, jota olet tänään miettinyt. Kun lasken kolmeen, kuvitellaan, että unelmasi onkin jo toteutunut. Mieti, miltä sinusta tuntuu. Mitä ryhdyt tekemään ensimmäiseksi? Mikä elämässäsi on nyt toisin, kun unelmasi onkin totta? Mieti samalla vahvuuksiasi. Mitä vahvuuksiasi olet tarvinnut, että olet saavuttanut unelmasi? Onko joku ihminen auttanut sinua siinä, että unelmasi on toteutunut? Mieti hetki asioita, jotka ovat mahdollistaneet sen, että olet saavuttanut unelmasi. Sitten kun lasken uudelleen kolmeen, palataan tähän hetkeen. On olemassa sanonta “elä elämääsi siten, kun unelmasi olisikin jo totta”. Näin voimme saada iloa ja onnea myös siihen aikaan, kun vasta tavoittelemme unelmaamme.

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit
  
• Luokka loistamaan –sopimus
  
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
  
• Mitä tulee vastaan? Miten toimin? –juliste
  
• Näin selviän ryhmäpaineesta –juliste
  
• Ryhmäpaine-keskustelukortit
  
• Luokka loistamaan –vihko 2, s. 7–8
  
• Voima-asento –kuva tai Susi –kortit
  
• Luokkahaaste: Voima-asento-värityskuva

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Seuraavaksi teemme vakaan vuoren mielikuvaharjoituksen. Ota oikein mukava asento. Aseta jalkapohjat lattiaa vasten. Tunnet lattian jalkojesi alla. Istu tukevasti tuolilla. Huomioi mitkä osat kehoasi koskettavat tuolia. Voit antaa käsien levätä sylissä rennosti ja rauhassa. Aisti hengityksesi. Huomaatko, kuinka vatsa hieman kohoaa sisäänhengityksellä ja kuinka vatsa litistyy uloshengityksellä? Voit sulkea silmät, jos se tuntuu sinusta hyvältä, tai voit laskea katseesi tiettyyn kohtaan pulpetillasi.

Näe mielessäsi kaunis vuori. Se voi olla sellainen, jonka olet joskus nähnyt tai jonka kuvittelet mielessäsi. Vuori on suuri ja sillä on jyrkät, vahvat seinämät. Saatat ehkä nähdä lunta sen huipulla. Näetkö vuoren rinteillä valoisampi ja varjoisampia kohtia? Vuori on seissyt paikallaan vahvana vuosituhansien ajan, vaikka maailma sen ympärillä on muuttunut paljon. Mitä tahansa vuoren ympärillä tapahtuukaan, se ei liikauta vuorta mihinkään. Säät muuttuvat, vuodenajat vaihtuvat, ihmiset ja eläimet tulevat ja menevät. Mutta vuori vain on ja pysyy järkkymättömän vakaana.

Voit kuvitella olevasi yhtä jykevä kuin vuori, yhtä horjumaton. Vaikka ympärilläsi tapahtuisi paljon, voit siitä huolimatta pysyä vakaana ja rauhallisena. Vuoren rauha löytyy sinusta itsestäsi. Voit tuntea nämä kaikki vuoren ominaisuudet itsessäsi, kun muistat pysähtyä ja rauhoittaa mielesi. Näin pysyt lujana kuin vuori elämän myrskyissä ja sään vaihteluissa. Muista tämä vahvuus itsessäsi.

Lopuksi istu hetki hiljaa ja anna hengityksen kulkea omassa tahdissa, ilman että sinun tulee muuttaa sitä millään tavalla. Kohta kuulet koshin äänen ja voit sen jälkeen availla silmiä ja liikutella hieman sormiasi ja varpaitasi.

Inspiraationa käytetty: Hymy-koulut Vakaa ja rauhallinen vuori -läsnäoloharjoitus https://vimeo.com/349677368

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.

Tarvitaan: Mitä tulee vastaan? Miten toimin? –juliste

Tänään puhumme rajoista, joiden tehtävänä on suojata ja pitää sinut turvassa. Koulussa, kotona ja yhteiskunnassa on muiden asettamia rajoja esim. erilaiset säännöt ja lait, jotka ohjaavat toimintaamme ja käyttäytymistämme. Myös sinä itse vedät rajoja. Mitä sinä haluat tai et halua tehdä? Miten toivot, että sinua kohdellaan? Rajat vaihtelevat tilanteen mukaan. Läheisten ihmisten kanssa toimit eri tavoin kuin tuntemattomien kanssa tai väsyneenä et halua tehdä jotakin, mikä virkeänä tuntuu mieluisalta. Muista, että voit aina kieltäytyä tai muuttaa mieltäsi.

Sinulla on ulkoiset kehon rajat, jotka määrittävät, miten lähelle itseäsi haluat muiden tulevan tai miten haluat muiden koskevan sinuun. Sisäiset rajasi liittyvät siihen, kenelle haluat näytät tunteesi tai jaat henkilökohtaisia asioitasi, mikä on mielestäsi oikein ja väärin tai mille asioille sanot kyllä ja mille ei.

On tärkeää, että opit tunnistamaan omat rajasi ja löytämään keinoja pitää niistä kiinni. Rajojen vetäminen ei ole aina helppoa ja siihen tarvitaan jämäkkyyttä. Kun osaat jämäkästi pitää kiinni rajoistasi, et tule niin helposti loukatuksi tai joudu tilanteisiin, joissa et haluaisi olla. On myös helpompi olla suostumatta tilanteisiin, mitkä eivät tunnu oikeilta, kun tiedät miten kieltäytyä.

Jämäkästi omista rajoista kiinni pitäminen on eri asia kuin itsekkyys, toisen loukkaaminen tai velvollisuuksien tekemättä jättäminen. Voit ilmaista rajasi ystävällisesti ja toisia kunnioittavasti. Luotettavien aikuisten (esimerkiksi opettaja ja vanhemmat) pyyntöihin on usein viisasta suostua, koska ne ovat sinun parhaaksesi. Heidän tehtävänsä on mm. huolehtia, että nukut riittävästi, syöt ravitsevasti ja huolehdit läksyistä.

Jämäkkyyttä voit tarvita arkielämän tilanteissa sekä verkossa. Tähän julisteeseen on koottu liikennevalot, jotka auttavat sinua erilaisissa tilanteissa. Jos tilanteessa livenä tai verkossa on jotakin outoa ja epämiellyttävää, joka herättää esimerkiksi pelon ja ihmetyksen tunteita, kannattaa pysäyttää tilanne ja sanoa jämäkästi EI. Voit myös lähteä tilanteesta kokonaan pois ja kertoa siitä aikuiselle.

Esimerkiksi tuntematon henkilö kysyy puhelinnumeroasi ja kotiosoitettasi.

Jos tilanne on uusi ja se mietityttää sinua, voi olla hyvä hidastaa vauhtia ja miettiä, miten kannattaisi edetä. Tällaisessa tilanteessa on hyvä jutella aikuisen tai kaverin kanssa ja kysyä neuvoa.

Esimerkiksi sinulta pyydetään rahaa lainaan.

Jos tilanne tai asia on tuttu ja sinulle herää innostuksen tunteita, voit antaa mennä ja nauttia.

Esimerkiksi kaveri pyytää sinua mukaan tuttuun peliin.

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 2, s. 7

Tehtävässä oppilaat pohtivat, millä etäisyydellä itsestään toivovat eri ihmisten ja eläinten olevan. Heitä voi ohjata miettimään arkipäivän tilanteita kotona, koulussa, harrastuksissa, kaupungilla jne.

Tässä tehtävässä pääset pohtimaan omia rajojasi. Sinä saat päättää, millä etäisyydellä toivot eri ihmisten ja eläinten olevan sinusta. Kirjoita keskelle oma nimesi. Muihin kehiin voit kirjoittaa useampia nimiä. Voit halutessasi kirjoittaa myös nimettömästi tai nimetä ryhmän tai henkilön esim. rinnakkaisluokkalaiset, naapurit, valmentaja.

Ensimmäiseksi saat kirjoittaa kainalo, syli kehään sellaisten nimet, joiden lähellä haluat olla pidempään, istua vaikka sohvalla kainalossa ja katsoa telkkaria.

Lyhyt halaus kehään voit kirjoittaa niiden nimet, joita voit halata ja joiden lähellä haluat olla hetken aikaa, vaikkapa pitkästä aikaa nähdessä tervehtiä halaten.

Lyhyt kosketus kehään voit kirjoittaa niiden nimet, joita voit esim. kätellä/high five/nyrkkitervehdys, mutta et halua halata tai olla lähellä.

Käsivarren mitan päässä kehään voit kirjoittaa niiden nimet, joiden toivot pysyvän sinusta etäämmällä ja joita et halua koskea. Voit nostaa kätesi suoraksi eteen ja kokeilla käsimitan etäisyyden itsestäsi.

Tarvitaan: Näin selviän ryhmäpaineesta –juliste, Ryhmäpaine-keskustelukortit

Ryhmäilmiöitä käsittelevällä oppitunnilla puhuimme siitä, millaisia rooleja ihmisillä voi olla ryhmässä ja millaisia erilaisia ryhmiä voi olla. Joskus ryhmässä voi käydä niin, että yksi ihminen tai porukka yrittää saada sinut tekemään asioita, jotka eivät tunnu sinusta hyviltä ja ylittävät rajasi. Tätä kutsutaan ryhmäpaineeksi. Kaveri- tai ryhmäpainetta voi olla vaikeaa vastustaa, koska jokaisella on tarve kuulua porukkaan ja tulla hyväksytyksi. Erityisesti murrosiässä kavereiden merkitys kasvaa ja voi olla vaikeaa olla eri mieltä kuin kaverit.

Asiasta riippuen ryhmäpaine voi olla myönteistä tai kielteistä. Kaveri tai ryhmä voi kannustaa sinut upeisiin suorituksiin, joihin et olisi uskonut pystyväsi. Toisaalta ryhmä voi painostaa sinua ikäviin tekoihin. Onkin tärkeää oppia keinoja, joilla voi selvitä tilanteista, joissa on kielteistä ryhmäpainetta.

Keskustellaan parin tai pienryhmän kanssa, miten ryhmäpainetta voisi vastustaa näissä tilanteissa. Tilanteet voi heijastaa näkyville keskustelukorteista.

Miten seuraavissa tilanteissa voisi toimia?

Kaveripiirissä pidetään tiettyjä vaatemerkkejä hienoina. Sinua painostetaan ostamaan näitä merkkejä, vaikka ne eivät sovi tyyliisi ja ovat todella kalliita.

Kaverit lähettävät luokan ryhmään viestejä, joissa haukutaan yhtä luokkakaveria. Porukka pyytää, että sinäkin lähetät ryhmään ikäviä viestejä.

Kaverit eivät ota koulua tosissaan ja painostavat, että et osallistuisi oppitunneilla ja jättäisit läksyt tekemättä.

Kaverit haluavat osallistua haasteeseen, jossa seikkaillaan vaarallisilla alueilla kuten kielletyllä tehdasalueella. He haluavat sinut mukaan.  

Sinua jännittää uuden lajin kokeilu liikuntatunnilla. Muut kannustavat ja rohkaisevat sinua.

Käydään läpi keinoja, joilla voi selvitä tilanteesta, jossa ilmenee ryhmäpainetta

Julisteen tutkiminen:

Tähän julisteeseen on koottu keinoja, joita voi käyttää, kun kokee kaveri- tai ryhmäpainetta. Tärkeintä on tunnistaa omat rajansa ja löytää keinot, joilla voi pitää niistä kiinni.

Tiedän omat rajani ja tavoitteeni: Mitä asioita haluat tai et halua tehdä? Esimerkiksi et halua tehdä asioita, joista vanhempasi ovat varoittaneet, et halua mennä mihinkään korkealle tai pelata ikävältä tuntuvaa peliä. Mitä tarpeita sinulla on tilanteessa? Ehkä kaipaat turvaa ja tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Vietän aikaa ihmisten kanssa, jotka kunnioittavat minua: Ryhmäpainetta voi myös välttää, jos viettää aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät painosta vaan arvostavat sinua ja kunnioittavat rajojasi. Toisinaan kaverit voivat kannustaa sinua asioihin, jotka jännittävät sinua. Tämä on kuitenkin eri asia kuin painostaminen johonkin.

Mietin etukäteen toimintatapoja ryhmäpainetilanteisiin: Voit myös valmistautua tilanteisiin, jossa ryhmäpainetta voi esiintyä. Voit miettiä etukäteen toimintatapoja, miten kieltäytyä tai lähteä pois tilanteesta.

Sanon jämäkästi EI: Tärkeää on myös oppia sanomaan jämäkästi EI, jos et halua olla mukana tai tehdä jotakin. EI:n voi sanoa monella tavalla sanallisesti tai ilmeillä ja eleillä (esim. Kääntymällä pois tai pudistamalla päätään). Tässä näet muutamia esimerkkejä.

Pyydän apua: Ryhmäpainetilanteessa voit pyytää apua luotettavilta aikuisilta, kavereilta tai ohikulkijoilta. Voit myös sopia luotettava aikuisen tai kaverin kanssa merkistä, jolla voit ilmaista haluavasi pois. Esimerkiksi lähetät kuvan tai sanan viestillä, josta toinen tietää soittaa sinulle tai tulla hakemaan sinut pois. Voit myös näyttää paikalla olevalle tutulle jotakin sovittua merkkiä, josta hän tietää sinun haluavan pois tilanteesta.

Oppilaat jaetaan pareihin. Toinen istuu tuolilla ja toinen yrittää suostutella istujaa luovuttamaan paikkansa. Tuolilla istujaan ei saa koskea. Paikan voi yrittää saada itselleen pelkästään sanojen avulla. Istuja ei reagoi muutoin kuin sanomalla omalla tavallaan: ”Tää on mun paikka”. Osia vaihdetaan ja lopuksi keskustellaan, miltä tehtävä tuntui kummassakin roolissa olleena.

Tässä tehtävässä harjoittelemaan jämäkkyyttä. Toimitaan parin kanssa niin, että toinen istuu tuolilla ja toinen yrittää suostutella istujaa antamaan paikkansa hänelle. Suostuttelu tapahtuu sanallisesti, istujaan ei saa koskea. Istujan tehtävänä on jämäkästi pitää paikka itsellään sanomalla: “Tää on mun paikka”. Vaihdetaan vuoroa, kun aikuinen antaa merkin.

(Inspiraationa Turvataitoja nuorille, THL)

Tarvitaan: Luokka loistamaan -vihko 2, s. 8

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Pohditaan tilanteita, joita vapaa-ajalla saattaa tulla eteen. Oppilas miettii, miten voisi käyttää Go, Slow ja Stop- toimintamallia näissä tilanteissa. Väritetään monisteen vieressä oleva pallo punaisella, jos esimerkkitilanteessa olisi hyvä pysähtyä, keltaisella, jos tilanteessa olisi hyvä hiljentää tai vihreällä, jos tilanteessa voi toimia enempää miettimättä.  

Tarvitaan: Voima-asentovärityskuva

Havainnoikaa luokassa tilanteita, joissa joku on onnistunut toimimaan hyvällä tavalla jämäkästi tai vastustamaan kielteistä ryhmäpainetta. Kun joku on onnistunut, voi värittää yhden osion värityskuvasta (esimerkiksi kenkä, hiha, hattu). Näin pystytte harjoittelemaan taitoa ja seuraamaan edistymistä.

Tänään olemme puhuneet jämäkkyydestä ja omien rajojen pitämisestä. On tärkeää tunnistaa oman kehon rajat sekä rajat tekoihin, joita haluat tai et halua tehdä. Puhuimme myös ryhmäpaineesta ja pääsitte miettimään keinoja, joilla ryhmäpainetta voi vastustaa.

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. Voidaan myös pyytää oppilaita itseään sanoittamaan luokan onnistumisia tunnilla. (Esim. Keksitte hyviä tapoja vastustaa ryhmäpainetta. Huomasin toisten kannustamista tällä tunnilla.)

Tarvitaan: Voima-asento –kuva

Mukaillen kirjasta Mitä sä rageet? Tunteita sikaolosta sairaan siistiin. (Jääskinen & Pelliccioni, 2017)

Nyt voit sulkea silmäsi tai kääntää katseesi hetkeksi lattiaan ja kuunnella.

Harjoitellaan voima-asentoa, joka voi auttaa saamaan kehosta voimaa jännittävässä tilanteessa. Voimme valmistautua jännittäviin tilanteisiin kuvittelemalla niitä etukäteen. Aivot tallentavat kokemuksen tunnereppuumme ja muisto palaa mieleemme, kun olemme samankaltaisessa tilanteessa. Se auttaa meitä toimimaan tilanteessa sekä tuo meille turvaa ja hyvää oloa.

Ota hartianlevyinen haara-asento, niin että polvesi ovat joustavat.

Laita kädet lantiolle ja kyynärpäät hieman taaksepäin.

Pyöräytä olkapäät taaksepäin, niin rintakehäsi avautuu.

Nosta leukaa ylöspäin ja katso hieman yläviistoon.

Sulje silmäsi. Tunne, miten jämäkkyys ja vahvuus tuntuvat kehossasi.  Tunnet, miten jalkasi ovat vahvasti lattiassa. Voit kuvitella jatkoihisi syvät juuret maan sisään. Ne pitävät sinut tiukasti kiinni maassa ja antavat sinulle voimia.

Hengittele rauhassa omaan tahtiin ja tunne voima kehossasi. Sano itsellesi hiljaa mielessäsi “Olen jämäkkä! Olen arvokas! Minä selviän!”.

Ota vielä yksi syvä hengitys ja palaa tähän hetkeen.

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit
  
• Luokka loistamaan-sopimus
  
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
  
• Sormihengitys-juliste
  
• Mielenterveyden käsi -juliste
  
• Neljälle pisteelle tehtäväpisteiden ohjeet ja materiaalit:
  
  1. Uni, palautuminen ja vapaa-aika: tietosivu, pelipohja ja kolme pelimerkkiä jokaiselle ryhmän jäsenelle
  
  2. Ravinto ja ruokailu: tietosivu, tehtävämoniste jokaiselle ryhmälle sekä puuvärejä
  
  3. Ihmissuhteet ja tunteet: tieto- ja ohjesivu, Kenelle juttelisin, kun…-tehtävä Luokka loistamaan –vihko 2 s. 6
  
  4. Liikkuminen: tietosivu ja ohjesivu
  
• Kotitehtävä: Luokka loistamaan –vihko 2, s. 5
  
• Luokkahaaste: Hyvän arjen seikkailu –juliste

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Jaetaan oppilaat neljään tai kahdeksaan suunnilleen yhtä suureen ryhmään kiertopistetyöskentelyä varten. Jos ryhmiä on kahdeksan, tarvitaan tehtäväpisteen materiaaleja kahdet kappaleet

Tunnin aluksi asetutaan aiemmin opitun sormihengityksen avulla. Kerrataan ohjeet tarpeen mukaan.

Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Nosta toinen käsi eteesi ja avaa sormet haralleen. Lähde kulkemaan toisen käden etusormella avatun käden sormia pitkin ylös ja alas peukalosta alkaen. Kun kuljet sormea ylös, hengitä sisään. Pidätä hetki hengitystä sormen päässä. Kun laskeudut sormea alas, hengitä samalla ulos ja pidätä hetki hengitystä ennen uutta sormea. Käy läpi kaikki sormet oman hengityksen tahtiin.

Seuraavaksi saat soiton/musiikin ajan tehdä sormihengityksiä omassa rauhassasi. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi. Toinen vaihtoehto on laskea katse käteesi, jotta saat oman rauhan.

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.

Tarvitaan: Mielenterveyden käsi – juliste

Voidaan tutkia yhdessä Mielenterveyden käsi -julistetta tai katsoa siihen liittyvä video. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/mielenterveyden-kasi-juliste/ (kesto n.7min)

Teemme päivittäin arjessa valintoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Hyvät uni- ja ruokailutottumukset auttavat kehoa ja mieltä jaksamaan. Liikkuminen ja ulkoilu virkistävät oloa ja antavat energiaa. Tunteiden tunnistaminen ja niistä puhuminen on tärkeää, sillä koemme elämässämme monenlaisia tunteita, jotka vaikuttavat omaan oloomme ja käyttäytymiseemme. Myös kavereiden ja perheen kanssa yhdessä oleminen lisää hyvinvointiamme. On tärkeää, että vapaa-aikaan jää aikaa välillä olla ilman aikatauluja. Itselle mieluisista ja itseä kiinnostavista vapaa-ajan puuhista saa myös uutta energiaa ja iloa ja ne palauttavat aherruksen jälkeen.

On hyvä miettiä myös, vietämmekö liikaa aikaa erilaisilla laitteilla. Tarvitsemme taitoja rajata ja ohjata tekemistämme, jotta laitteet, esimerkiksi puhelin eivät vie huomiotamme ruokailusta, saa unohtamaan ulkoilua ja liikkumista tai häiritse rauhoittumistamme uneen? Muita on tärkeä tavata myös kasvotusten.

Oppilaat on jaettu neljään tai kahdeksaan ryhmään. Jos ryhmiä on kahdeksan, kaksi ryhmää tekee samaa tehtävää. Ryhmät kiertävät pisteillä. Pistettä vaihdetaan opettajan antamasta merkistä.

Oppilaat voi ohjeistaa lukemaan tietosivun, kun he aloittavat pisteellä työskentelyn tai tietosivun tutkiminen voi olla lisätehtävä, kun pisteen tehtävä on suoritettu.

Ennen pistetyöskentelyn aloittamista on hyvä kerrata oppilaille pistetyöskentelyn idea sekä taidot, joita ryhmätyöskentelyssä tarvitaan (esim. Luokka loistamaan –sopimuksen kohtien avulla). Ihmissuhteet ja tunteet -pisteellä jokainen tarvitsee oman Luokka loistamaan –vihkonsa sekä kynän.

Tehtäväpisteet:

1. Uni, palautuminen ja vapaa-aika

Tarvitaan: tietosivu, pelialusta ja kolme pelimerkkiä jokaiselle ryhmän jäsenelle

– Ryhmän tehtävänä on miettiä, mitkä asiat auttavat heitä palautumaan vapaa-ajalla. Oppilaat merkitsevät pelimerkeillä pelialustalle kolme sellaista asiaa, jotka palauttavat heitä. Sen jälkeen jokainen kertoo omista valinnoistaan muille

2. Ravinto ja ruokailu

Tarvitaan: tietosivu, tehtävämoniste jokaiselle ryhmälle sekä puuvärejä

– Ryhmä ideoi ja kirjoittaa monisteelle ravintosuositukset huomioivia aamu-, väli- tai iltapaloja. Halutessaan ateriaehdotukset voi myös piirtää.

3. Ihmissuhteet ja tunteet

Tarvitaan: tieto- ja ohjesivu, Kenelle juttelisin-tehtävä Luokka loistamaan –vihkon 2 s. 6

– Oppilaat miettivät Kenelle juttelisin, kun… -tehtävän avulla elämässään olevia ihmisiä. Jokainen täyttää ensin mahdollisimman monta kohtaa monisteeseen itse. Tämän jälkeen jokainen kertoo yhdestä valitsemastaan kohdasta muille.

– Mikäli opettaja huomaa, että oppilaalla jää paljon kohtia tyhjäksi, on tähän ehkä hyvä palata myöhemmin oppilaan kanssa ja auttaa häntä miettimään, kenelle voisi jutella.

4. Liikkuminen

Tarvitaan: tietosivu ja ohjesivu

– Ryhmän tehtävä on suunnitella noin kahden minuutin taukoliikunta, joka olisi toteutettavissa koulussa. Ryhmä myös tekee yhdessä keksimänsä taukoliikunnan.

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 2 s. 5

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Kotitehtävänä on kiinnittää huomiota pyydettyihin hyvinvointiin liittyviin asioihin omassa elämässä. Asioita seurataan kolmen päivän ajan. Jokaisena päivänä väritetään käsi punaisella, keltaisella tai vihreällä sen mukaan, miten huomaa asian toteutuneen. Kolmen päivän jälkeen mietitään, millaiset asiat auttavat tai auttaisivat voimaan hyvin. Kirjataan itselle ohjeet muistiin. Esim. Uni ja lepo –ohje: Menen sänkyyn viimeistään klo… / En käytä laitteita klo … jälkeen.

Voi myös pyytää vanhempia osallistumaan seurantaan ja ohjeiden ideointiin

Tarvitaan: Hyvän arjen seikkailu –ohjesivu ja –moniste

Hyvän arjen seikkailu –luokkahaasteessa tavoitteena on kerätä yhdessä 100 hyvän arjen pistettä viikon aikana. Jokainen piste liittyy hyvinvointiin ja arjen taitoihin.

Tänään olette tehtäväpisteillä miettineet erilaisia omaan hyvinvointiin vaikuttavia teemoja. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää harjoitella huolehtimaan unesta, palautumisesta ja vapaa-ajasta, ravinnosta, liikkumisesta sekä tunteista ja ihmissuhteista. Kun pysähdymme miettimään näitä asioita elämässämme, voimme itse tehdä valintoja, jotka ovat meille hyväksi.  

Lopuksi kiitetään yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin onnistumisia kiertopistetyöskentelyssä. Voidaan myös pyytää oppilaita itseään sanoittamaan luokan onnistumisia tunnilla. (Esim. Ryhmissä huolehdittiin, että kaikki saavat osallistua. Teitte hauskoja taukoliikuntoja. Ryhmissä oli iloinen tunnelma.) 

Yhteisen tekemisen jälkeen on hyvä vielä rauhoittua lopettamaan tunti.  

Tehdään yhdessä tunnin lopuksi halaushengitys. Harjoitus saattaa olla tuttu myötätunnon tai itsemyötätunnon tunneilta. Tarvittaessa kerrataan ohjeet. Noustaan seisomaan oman paikan viereen niin, että ympärille käsien verran tilaa liikkua.

Tämän tunnin lopuksi tehdään halaushengitys. Yhdistetään muutamaan rauhalliseen uloshengitykseen itsesi halaus seuraavasti:

Vie kädet sivuille vaakatasoon ja hengitä sisään. Pidätä aivan pieni hetki hengitystä.

Sitten puhalla pitkä uloshengitys samalla halaten käsilläsi itseäsi lempeästi.

Toistetaan yhdessä 3–5 kertaa.

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit
  
• Luokka loistamaan –sopimus
  
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
  
• Liukumäkihengitys–juliste
  
• Tunteiden ja tarpeiden puu –juliste
  
• Hyvää mieltä yhdessä –kortit
  
• Tarpeita-juliste
  
• Muotopiirustus –malli
  
• Luokka loistamaan –vihko 2 s. 3–4
  
• Luokkahaaste: Meidän luokan tarpeita –juliste

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin, Liukumäkihengitys -juliste

Aloitetaan jälleen tunti yhteisellä asettumisharjoituksella. Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pöydän päälle.

Tänään teemme tuttuja liukumäkihengityksiä. Tässä kuvassa on liukumäki. Kuvittele mielessäsi, että sisäänhengityksellä nouset liukumäen portaat ylös. Uloshengityksellä teet oikein pitkän laskun mäkeä alas.

Saat musiikin/koshin soiton ajan tehdä rauhallisia, pitkiä liukumäkihengityksiä omassa rauhassasi. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pöydän kantta/lattiaa, jotta saat oman rauhan.

Hetki aikaa rauhoittumiselle.

Voit hengitellä vielä rauhassa muutaman kerran ja sen jälkeen avata silmät tai nostaa katseesi.

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.

Tarvitaan: Tunteiden ja tarpeiden puu -juliste

Toisella Luokka loistamaan-tunnilla puhuimme tunteista, jotka ovat kehomme viestejä. Ne kertovat meille, mitä tarvitsemme voidaksemme hyvin. Kun tarpeemme täyttyvät, tunnemme mielihyvää, kuten iloa, innostusta ja levollisuutta. Kun tarpeet ovat vajaalla, voimme tuntea esimerkiksi surua, kiukkua, pelkoa tai levottomuutta.

Tarpeet ovat asioita, joita kaikki ihmiset tarvitsevat voidakseen hyvin. Osa tarpeista on perustarpeita, kuten ruoka ja lepo. Jos ne eivät täyty, olo voi muuttua huonoksi ja muiden asioiden tekeminen vaikeutuu. Esimerkiksi jos aamupala on jäänyt välistä, voi ennen ruokailua alkaa tulla levottomuuden ja kiukun tunteita, koska ravinnon tarve ei ole täyttynyt. Tällöin on vaikeaa täyttää vaikkapa oppimisen tai luovuuden tarpeita.

Ihmisillä on myös muita tärkeitä tarpeita.

Merkityksellisyyden ja arvostuksen tarpeet liittyvät siihen, että haluamme tuntea olevamme tärkeitä ja että tekemisellämme on merkitystä (esim. toisten auttaminen).

Yhteystarpeet liittyvät siihen, että tarvitsemme rakkautta ja läheisyyttä muilta sekä mahdollisuutta itse osoittaa niitä läheisillemme.

Yhteisöllisyystarpeet liittyvät siihen, että haluamme kuulua johonkin ryhmään, kuten perheeseen, luokkaan tai harrastusporukkaan. Yhteisöllisyyttä voi kokea myös vieraiden ihmisten kanssa (esim. urheiluseura, konsertti) ja joskus voi tuntea ulkopuolisuutta tutussakin porukassa.

Itsenäisyystarpeet liittyvät siihen, että haluamme tehdä omia päätöksiä ja vaikuttaa asioihin.

Turvatarpeet liittyvät siihen, että havainnoidessamme ympärillämme olevia uhkia turvatarpeet auttavat meitä hakeutumaan suojaa ja pyytämään apua, jotta mielemme olisi levollinen ja kehomme rauhallinen.

Kun jokin tarve ei täyty, syntyy usein mielipahan tunteita. Ne kertovat, että jokin ei ole kunnossa. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, mitä oikeasti tarvitsee. Esimerkiksi retkipäivä voi jännittää, jos ei tiedä ohjelmaa etukäteen. Silloin voi olla tarve tietää, mitä tapahtuu. Tunne voi helpottaa, kun kysyy opettajalta tai luokkakavereilta lisää tietoa.

Joskus tarpeet ja mielihalut voivat mennä sekaisin. Tarve on asia, jota kaikki ihmiset tarvitsevat. Mielihalu on asia, jota haluamme, koska se tuntuu mukavalta. Esimerkiksi karkki tai videopelit eivät ole tarpeita, koska ilman niitä voi elää. Ne voivat kuitenkin olla keinoja täyttää esimerkiksi ilon, yhdessäolon tai vaihtelun tarvetta.

On hyvä muistaa, että kaikki tarpeet eivät voi olla koko ajan täysin täyttyneitä, ja se kuuluu elämään. Tärkeää on opetella tunnistamaan omat tunteet ja ymmärtämään, mistä tarpeista ne kertovat. Kun tarpeistaan huolehtii, oma olo ja hyvinvointi paranevat.

Tarvitaan: Hyvää mieltä yhdessä -kortit (Hyvää mieltä yhdessä -kortit – MIELI ry) , Tunteiden ja tarpeiden puu –juliste

Oppilaat jaetaan 3–4 henkilön ryhmiin ja jokainen ryhmä saa yhden ristiriita- tai kaveritaitokortin. Ryhmä valmistaa kortissa kuvatusta tilanteesta lyhyen esityksen, pantomiimin tai pysäytetyn kuvan. Pienen valmistautumisajan jälkeen ryhmät esittävät esityksensä luokalle ja muut yrittävät arvailla, millaisia tunteita ja tarpeita esityksen henkilöillä on. Pohditaan myös yhdessä, millaisilla keinoilla tilanteissa olevia tarpeita voisi täyttää tai keinoja, joilla ovat tarpeet täyttyneet. Tarvejuliste, Tunteiden ja tarpeiden puu –juliste tai Hyvää mieltä yhdessä –kortit (tunne- ja tarvekortit) ovat näkyvillä luokan taululla tehtävän ajan.

Seuraavaksi pääsette ryhmissä valmistamaan pienet esitykset. Saatte kortin, jossa kerrotusta tilanteesta teette lyhyen esityksen. Esityksessä voi olla puhetta, se voi olla pantomiimi tai pysäytetty kuva eli ei liikettä tai ääntä. Esitystä valmistaessanne miettikää, mitä tunteita henkilöillä on, ja mitä he tarvitsisivat tilanteessa.

Hetken kuluttua ryhmä kerrallaan pääsee esittämään esityksensä ja muut saavat arvailla, mitä tunteita ja tarpeita esityksen henkilöillä on. Pohditaan myös, millaisilla keinoilla henkilöiden tarpeita voisi täyttää tai millaisilla keinoilla ne ovat jo tilanteessa täyttyneet.

Esimerkiksi Häiritseminen-kortissa istujalla voi olla ärtymyksen, hämmästyksen ja pettymyksen tunteita sekä oman tilan, turvan, rauhan ja oppimisen tarpeita. Seisojalla voi olla kiukun, tyytymättömyyden ja nolouden tunteita sekä huomioiduksi tulemisen, avun ja vuorovaikutuksen tarpeita. Istujan tarpeita voisi täyttää se, että häneen ei koskettaisi, annettaisiin rauha opiskella, kysyttäisiin lupaa koskea tai keskustella opiskelun aikana. Seisojan tarpeita voisi täyttää se, että häntä tervehdittäisiin, hänen kanssaan keskusteltaisiin ja tarjottaisiin apua tehtävissä.

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 2 s. 3, Tunteiden ja tarpeiden puu –juliste tai Tarpeita-juliste

Juliste tarpeista on näkyvillä luokan taululla. Oppilaat miettivät kaksi itselleen tällä hetkellä tärkeää tarvetta, niiden herättämiä tunteita sekä keinoja näiden tarpeiden täyttämiseen. Oppilaiden valitsemat tarpeet voivat olla sellaisia, joita ei olla huomioitu riittävästi viime aikoina, tai muutoin hänelle tärkeältä tuntuvia. Voidaan käydä yhdessä läpi esimerkkejä, millaisilla tunteita täyttymätön tarve voi herättää, ja millaisilla keinoilla eri tarpeita voisi täyttää. Tehtävässä voi halutessaan pohtia myös täyttyneitä tarpeita, niiden herättämiä tunteita ja keinoja, joilla tarpeet täyttyivät.

Tehtävässä harjoittelet tunnistamaan tunteitasi, tarpeitasi ja keinoja, joilla tarpeita voi täyttää. Valitse ensin kaksi tarvetta, jotka ovat sinulle tärkeitä tai joissa tunnistat tällä hetkellä tai usein tarvevajetta. Kirjoita tarpeet juurissa oleviin laatikoihin. Seuraavaksi mieti, mitä tunteita tarpeiden vaje sinussa herättää. Kirjoita tunteet puiden lehtiin. Kastekannuihin voit kirjoittaa keinoja, joilla saat täytettyä näitä tarpeita. Esimerkiksi, jos oman tilan tarve on vajaalla, voi herätä kiukun, jännityksen ja ihmetyksen tunteita. Keinoja täyttää tarvetta voisi olla pyytää opettajalta istumapaikkaa yksin, mennä omaan huoneeseen tai viettää välitunti itsekseen.

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 2, s. 3

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Oppilaat seuraavat valitsemansa viikon ajan vihkotehtävässä keksimiensä keinojen käyttöä. Kun oppilas koulussa tai vapaa-ajalla käyttää jotakin kirjoittamaansa keinoa, voi hän värittää yhden vesipisaran. Samaa keinoa voi käyttää useamman kerran, mutta olisi hyvä kokeilla myös erilaisia keinoja.

Tarvitaan: Meidän luokan tarpeita –juliste

Luokkahaasteessa pysähdytään tarkastelemaan arkitilanteissa luokan tarpeita ja niiden täyttymistä. Kun tunnistetaan jokin tarve, mietitään, miten toimimalla sitä voisi yhdessä täyttää. Esimerkiksi kehotarpeita voisi täyttää juoksukierroksella koulun ympäri tai ruokailulla. Voidaan myös pysähtyä miettimään arjen tilanteissa, mitä tarpeita olemme yhteisellä toiminnalla (esim. päivän ohjelman läpikäynti, lukuhetki, leikki, ruokailu, välitunti…) täyttäneet. Esimerkiksi yhteisleikki täytti ilon, huumorin, vapauden, vaihtelun sekä joukkoon kuulumisen tarpeita. Kirjataan keinot tarpeiden täyttämiseen julisteen sinisiin kehyksiin.

Tänään olemme puhuneet tarpeista. Ne ovat asioita, joita tarvitsemme voidaksemme hyvin. Jos tarve on vajaalla, meille tulee mielipahan tunteita. Kun tarve on täyttynyt riittävästi, tulee mielihyvän tunteita. Pääsitte myös miettimään keinoja, joilla voit täyttää omia tarpeitaan. On tärkeää tunnistaa omia tarpeita ja täyttää niitä, jotta voi hyvin.  

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. Voidaan myös pyytää oppilaita itseään sanoittamaan luokan onnistumisia tunnilla. (Esim. Keksitte paljon keinoja, joilla voi täyttää tarpeita. Huomasin hyvää ryhmätyötä tällä tunnilla.) 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin, Muotopiirustus –malli

Tänään loppuasettumisessa pääsette kokeilemaan muotopiirustusta. Siinä pääset kokeilemaan säätelykeinoista kosketusta sekä piirtämistä. Laitan tänne näkyviin muutamia kuvioita, joita voit tehdä seuraavan harjoituksen aikana. Voit piirtää kuvioita sormella pulpetin kanteen tai sormella omaan reiteen.

Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pöydän päälle.

Saat musiikin/koshin soiton ajan piirtää haluamiasi kuvioita pulpetin kanteen tai reiteen.

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit
• Luokka loistamaan –sopimus
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
• Ryhmäkortit (6kpl)
• Roolikortit (10kpl) tai Roolimoniste
• Hyvin toimivassa ryhmässä –juliste
• Luokka loistamaan –vihko 2 s. 2
• Luokkahaaste: Meidän luokan yhteisvälkät -moniste

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla.  

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Tänään aiheenamme on ryhmä ja siihen liittyvät asiat ja ilmiöt. Ryhmä on joukko ihmisiä, jotka kokevat kuuluvansa samaan porukkaan tietystä syystä. Ryhmän jäsen kokee kuuluvansa ryhmään silloinkin, kun se ei ole koolla. Esimerkiksi olet teidän luokkanne jäsen myös viikonloppuisin, vaikka et ole koulussa. Ryhmään kuuluminen on ihmiselle todella tärkeä tarve. Esihistoriasta saakka on ollut elintärkeää kuulua laumaan ja toimia yhdessä. Ryhmiä on monenlaisia ja monen kokoisia, esim. perhe, kaveriporukka, harrasteryhmä, koululuokka jne. Sinäkin kuulut moneen eri ryhmään. Mihin ryhmiin sinä kuulut?

Ryhmän toimivuuteen vaikuttaa moni asia eikä ryhmä ole automaattisesti toimiva tai sellainen, jossa on hyvä olla. Tiedetään, että ryhmä kehittyy tiettyjen vaiheitten kautta, kun esimerkiksi aluksi tutustutaan toisiin ja yhteiset tavat toimia alkavat muotoutua. Samalla jokainen etsii paikkaansa ryhmässä. Ryhmään muodostuu yhteisessä vuorovaikutuksessa ja toiminnassa oma ilmapiiri ja toimintatavat. Voit ehkä huomata, että toimit eri tavoin erilaisissa ryhmissä tai sinusta tulee eri ryhmissä erilaisia puolia esiin. Ryhmä siis osaltaan vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme ja olemme ryhmässä. Toisaalta ryhmäläiset itse voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi ryhmä muodostuu ja yhdessä harjoitella toimimaan niin, että ryhmässä on hyvä olla ja toimia. Tästä puhuimmekin aivan ensimmäisellä Luokka loistamaan –tunnilla.

Voidaan ajatella, että koululuokalla on rinnakkain kaksi isoa tavoitetta. Toinen on opiskelu ja oppiminen. Toinen tavoite liittyy tunteisiin eli siihen, että luokassa on turvallista ja hyvä olla toisten kanssa. Jos näin ei ole, on hankalaa keskittyä ja oppia. Tämän takia luokassa on tärkeä ymmärtää ryhmässä vaikuttavia asioita ja harjoitella tarvittavia ryhmätaitoja.

Tarvitaan: Ryhmäkortit (6kpl)

Opettaja näyttää numerojärjestyksessä yhden ryhmäkuvan kerrallaan luokalle esimerkiksi dokumenttikameralla. Jokaisen kuvan kohdalla mietitään, millainen kuvassa oleva ryhmä on. Miten ryhmän jäsenet toimivat toistensa kanssa? Osallistuvatko kaikki ryhmän jäsenet tasapuolisesti? Miltä tuntuisi olla tällaisessa ryhmässä?

Voidaan keskustella jokaisen kortin jälkeen yhdessä tai antaa ensin pieni porinahetki lähekkäin istuville pareille/kolmikoille. Äänimerkin jälkeen kerätään ajatukset yhdessä ja opettaja voi täydentää keskustelua.

Yhteisen keskustelun taustoitukseksi opettajalle:

1. Ryhmä, jossa ei tunneta toisia ja jossa ei ole juurikaan vuorovaikutusta

Tällainen tilanne on usein uudessa, vasta aloittavassa ryhmässä, kun ryhmä alkaa muodostua. Toisia ei tunneta eikä vuorovaikutusta toisten kanssa ole syntynyt. Saatetaan olla vielä epävarmoja siitä, miten ryhmässä tulisi käyttäytyä. Olo on helposti tarkkaileva ja ehkä jännittynyt. Ehkä odotetaan, että joku alkaa johtaa toimintaa.

2. Ryhmä, jossa yksi vertaisjäsen on selkeä johtaja, joka määrittää koko ryhmää

Joskus ryhmässä on sovittu johtaja ja reilu johtaminen on usein ryhmän toiminnalle tärkeää ja myös turvaa tuovaa. Toisaalta helposti ryhmässä sopimatta, ehkä huomaamattakin, joku henkilö alkaa saada esim. enemmän mielipiteitään esille ja vaikuttaa muidenkin toimintaan ja valintoihin. Ryhmissä syntyy aina valtasuhteita ja dynamiikkaa, usein tiedostamatta. Jos joku tai jotkut alkavat määrittää koko ryhmän toimintaa, ei ryhmässä ole tasa-arvoa ja turvallisuutta. Muut eivät ehkä uskalla tuoda eriäviä mielipiteitä esille tai toimia eri tavoin ja he kokevat, ettei niillä ole merkitystä tai vaikutusta.

3. Ryhmä, jossa on muodostunut kuppikuntia

Varsinkin isoihin ryhmiin alkaa helposti syntyä alaryhmiä ja klikkejä tai kuppikuntia. Jos ryhmä on suuri tai turvaton, haetaan turvaa toisistaan pienemmissä ryhmissä. Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että ei suostuttaisi työskentelemään kuin vain tiettyjen tutuimpien kaverien kanssa. Ryhmän sisään saattaa alkaa syntyä erottelua meidän ja muiden välille, jolloin koko ryhmän yhteistä yhteenkuuluvuuden tunnetta on vaikea rakentaa.

Näin voisi käydä esimerkiksi ryhmän sellaisessa vaiheessa, kun tutustumisen jälkeen aletaan hakea paikkoja ja asemaa ryhmässä ja ryhmä “kuohuu”.

4. Ryhmä, jossa on vahva sisäryhmä ja muut jäävät ulkopuolisiksi

Joskus ryhmään muodostuu tietty sisäporukka, johon kaikki eivät kuulu. Muut jäävät ulkopuolisiksi. Syntyy jako “meihin ja muihin”. Ulkopuolelle jääneet eivät koe olevansa osa

ryhmää. Heillä ei ole vaikutusvaltaa eivätkä he pääse tasaveroisesti toimintaan tai vuorovaikutukseen mukaan. Syrjinnän ja kiusaamisen riski on suuri.

5. Ryhmä, jossa kaikki pyrkivät olemaan samanlaisia

Ryhmän tärkeä ominaisuus on yhteenkuuluvuuden tunne (koheesio). Ryhmässä vaikuttaa myös ryhmäpaine eli halu olla samanlainen muiden ryhmäläisten kanssa. Tämä voi vaikuttaa omiin mielipiteisiin, pukeutumiseen tai käytökseen. Osaltaan on tärkeää ja ryhmän kehitykseen kuuluvaa, että ryhmälle muodostuu yhteisiä tapoja toimia (normeja). Tietyssä vaiheessa ryhmän kehityksessä alun muodostumisen ja kuohunnan jälkeen korostuukin konfliktien välttäminen ja yhdenmukaisuus. Liiallinen yhteenkuuluvuuden tunne alkaa tukahduttaa sekä painostaa olemaan samanlainen kuin muut. Erilaisuuden koetaan rikkovan ryhmää.

6. Hyvin toimiva, erilaisista yksilöistä koostuva ryhmä, jossa vuorovaikutusta joustavasti kaikkien kanssa

Hyvin toimivassa ryhmässä on myönteinen ilmapiiri, yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta myös erilaisuuden hyväksymistä ja jokaisen arvostamista. Jokainen kokee olevansa tärkeä osa ryhmää. Tällaisessa ryhmässä on hyvä ja turvallinen olla. Pystytään keskittymään varsinaiseen tehtävään, esimerkiksi oppimiseen. Tällainen ryhmä muotoutuu usein aiempien vaiheiden kautta (muodostuminen, kuohunta, yhdenmukaisuus –> toimivan työskentelyn vaihe), jos ryhmä pääsee kehittymään. On tärkeää huomata, että kaikki vaiheet ja eri ryhmäilmiöt ovat luonnollisia ja tyypillisiä kaikille ryhmille. Kaikilla ryhmillä on mahdollisuus harjoitella ryhmätaitoja ja kehittyä kohti hyvin toimivaa ryhmää.

Miten sinä toimit ryhmässä? Ryhmätilanteessa ryhmän jäsenille muodostuu erilaisia rooleja. Joskus nämä roolit sopivat omaan luonteeseen. Joskus joku rooli saattaa olla sellainen, mihin on ajautunut muiden ryhmän jäsenten odotusten ja toiminnan seurauksena. Rooli tarkoittaa usein sitä, miten toimii ryhmässä: onko enemmän äänessä ja johdattelee työskentelyä vai tarkkaileeko mieluummin toisten toimintaa ja tekee vaikkapa muistiinpanoja? Ryhmätyössä tarvitaan erilaisia rooleja. On tärkeää, että jokaiselle löytyy yhteistä tehtävää edistävä tapa osallistua. Näin ryhmän yhteinen tavoite, esimerkiksi ryhmätehtävä tai joukkueen onnistuminen pelissä toteutuu. On myös hyvä, että jokainen saa olla erilaisissa rooleissa eikä keltään aina odoteta tietyn roolin ottamista.

Laita käsi sen olkapäälle, joka…

Seistään aluksi vapaassa muodostelmassa.

Kohta annan esimerkin jostain tekemisestä. Kuuntele ja mieti, kuka luokkakaveri sinulle tulee esimerkistä mieleen. Kulje hiljaa sen oppilaan luo ja laita käsi hänen olkapäälleen. Voi olla, että jonkun olkapäällä on monta kättä ja jonkun olkapäällä ei yhtään. Yritä miettiä kaikkia luokkalaisia ja mene rohkeasti sinulle mieleen tulevan luokkakaverin luo seuraamatta kavereiden valintoja.

Leikin johtaja sanoo: Laita käsi sen olkapäälle, joka…

(JOHTAJA)

…saa luokan toimimaan opettajan ohjeiden mukaan, jos opettaja joutuu olemaan hetken muualla.

…ohjaa ryhmätyössä ryhmäläisiä toimimaan hyödyllisesti.

(JÄRJESTELIJÄ)

…järjestelee mielellään luokkaa ja yhteisiä välineitä.

…auttaa viemään liikuntatunnilla välineet paikoilleen.

(KANNUSTAJA)

…on hyvä tsemppaamaan muita esim. liikuntatunnilla.

… osaa kehua ja sanoa ääneen, kun joku onnistuu.

(HAUSKUUTTAJA)

…osaa kertoa hyviä vitsejä.

…saa muut nauramaan yhdessä.

(VASTUUNKANTAJA)

…on hyvä huolehtimaan, että ryhmätyö tulee tehdyksi ajallaan.

…muistuttaa asioista muita.

(TEKIJÄ)

…ryhtyy reippaasti tekemään ja saa nopeasti paljon valmiiksi.

…on näppärä käsistään.

(ILMAPIIRIN RAKENTAJA)

…sovittelee tarvittaessa tilanteita.

…kohtelee kaikkia reilusti ja ystävällisesti.

(KYSEENALAISTAJA)

…pohtii asioita monelta kantilta.

…esittää kysymyksiä.

(TARKKAILIJA)

…seuraa ensin sivusta, kun nopeimmat kiiruhtavat edeltä.

…harkitsee ennen kuin toimii.

(IDEOIJA)

…jolla on paljon hyviä ideoita.

…keksii hauskaa puuhaa välitunnille tai vapaa-ajalle.

Tarvitaan: Roolikortit (10 kpl) tai Roolimoniste

(JOHTAJA, JÄRJESTELIJÄ, KANNUSTAJA, HAUSKUUTTAJA, VASTUUNKANTAJA, TEKIJÄ, ILMAPIIRIN RAKENTAJA, KYSEENALAISTAJA, TARKKAILIJA, IDEOIJA)

Oppilaat jaetaan 3–4 henkilön ryhmiin. Taululle heijastetaan roolikuvat. Ryhmät keskustelevat yhdestä roolista kerrallaan. He keskustelevat valitsemassaan järjestyksessä niin monesta roolista kuin ennättävät. Tehtävän voi tehdä myös jakamalla ryhmille 1–2 roolikorttia, jolloin ryhmä keskustelee heille jaetuista rooleista ja lopuksi esittelee ne muille.

1) Miten ihminen, jolla on tämä rooli, toimii ryhmässä?

2) Miten tämä rooli voi auttaa ryhmän toimintaa?

3) Miten tämä rooli voi vaikeuttaa ryhmän toimintaa?

Tarvittaessa eri rooleja voi konkretisoida edellisen toimintatehtävän esimerkeillä.

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 2 s. 2

Pohdi ja kirjoita monisteen lappuihin, missä eri rooleissa olet elämäsi eri tilanteissa. Apuna voit käyttää monisteen kotitehtävän roolisanoja.

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 2 s. 2

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Oppilas kirjoittaa viivalle, kuka hänen perheestään tai lähipiiristään on useimmiten kyseisessä roolissa. Tehtävän voi tehdä yhdessä perheenjäsenten kanssa tai itsenäisesti.

Tarvitaan: Luokan yhteisvälkät -moniste

Haasteessa sovitaan yhteisvälitunteja koko luokalle seuraaville viikoille. Keksikää esim. ryhmissä tai yhdessä ideoiden ja keskustellen näille välkille yhteinen leikki tai tehtävä.

Jos vastuu jaetaan ryhmille, voidaan yhdessä kiinnittää huomiota ryhmän toimintaan ja rooleihin. Voidaan miettiä, mitä tietoisesti nimettyjä rooleja ryhmässä tarvitaan, että tehtävä onnistuu: esim. ideoija – kaikki,

kirjuri (kirjoittaa ryhmän puolesta monisteeseen), järjestelijä (huolehtii tarvittavat välineet mukaan), leikinjohtaja (vastaa tekemisen aloittamisesta sovittuna ajankohtana, selostaa ohjeet) jne

Tänään olemme puhuneet siitä, millaisia ryhmiä on, miten ne muotoutuvat ja millaisia ilmiöitä kaikissa ryhmissä tapahtuu. Ryhmä vaikuttaa siihen, millainen itse olet ryhmässä. Samoin jokainen ryhmässä vaikuttaa siihen, millaiseksi ryhmä muotoutuu. Ryhmässä syntyy tarkoituksellisesti tai tiedostamatta rooleja ja yhteisiä tapoja toimia. On tärkeää tutustua muihin ryhmäläisiin ja harjoitella tekemään asioita kaikkien kanssa, jotta ryhmään syntyy turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tällöin ryhmä toimii paremmin ja siinä on hyvä olla ja oppia. 

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. (Esim. Kerroitte rohkeasti omia ajatuksianne teille tutuista ryhmistä ja rooleista. Moni oli mukana keskustelussa ja toisten puheenvuoroja kuunneltiin kunnioittavasti.) Voidaan myös pyytää oppilaita itseään sanoittamaan luokan onnistumisia tunnilla. 

Tunnit lopetetaan aina yhteiseen asettumisharjoitukseen.

Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi, jotta sinun on helpompi keskittyä tämän harjoituksen aikana vain kuuloaistiin. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja pitkästi ulos. Toistetaan pari kertaa.

Seuraavan puolen minuutin ajan jää omaan rauhaan ja kuuntele tarkasti millaisia ääniä kuulet. Äänet voi kuulua kaukaa tai lähempää, luokasta tai luokan ulkopuolelta. Tai vaikka itsestäsi, kuten hengityksen ääni tai vatsan murina. Älä anna äänien häiritä omaa rauhaasi, voit vaan huomata ne ja siirtyä seuraavan äänen tarkkailuun. Kun harjoitus on loppumassa, soitan koshia/muun rauhallisen äänen, ja saat avata silmäsi.

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit
  
• Luokka loistamaan –sopimus
  
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin
  
• Kirjainlaput I-T-S-E-M-Y-Ö-T-Ä-T-U-N-T-O
  
• Papukaija ja korppikotka –kuvat
  
• Myötätuntoisten tsemppilauseiden juliste
  
• Itsemyötätunto-peli (pelipohja, pelikortit, nopat ja pelinappulat)
  
• Sydänmuistilaput
  
• Itsemyötätunto-moniste
  
• Luokkahaasteeseen Luokan itsetunnon hetket –moniste

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin

Oppilaat ovat pulpeteillaan silmät kiinni ja rauhoittuvat ja kuuntelevat, kun ohjaaja luettelee voimalauseita ääneen. Jokaisen voimalauseen jälkeen voidaan soittaa Koshia tai kuunnelle musiikkia.

Jokainen meistä tarvitsee joskus kannustamista ja ystävällisiä sanoja. Seuraavaksi saat kuulla myönteisiä voimalauseita ja kokea, miltä tuntuu kuunnella näitä voimalauseita. Sitä varten otetaan taas rauhallinen asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja hitaasti ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia tai äänen, voit silti edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa ja keskittyä voimalauseisiin.

Ohjaaja lukee rauhallisella äänellä, hitaasti ja tauottaen:

Kiitos, että yrität parhaasi.

Olet tärkeä osa tätä ryhmää juuri omana itsenäsi.

Olet hyvä juuri tuollaisena!

Aina ei tarvitse onnistua – virheet ovat osa oppimista!

Sinnikkyydellä eteenpäin!

Älä ole liian vaativa itsellesi!

Olet tärkeä!

Sinä pärjäät kyllä!

Tsemppiä päivääsi!

Hymyile, olet koulussa ja loistotunnilla.

Tänne on mukavaa tulla pitämään Loistotuntia, hyvä te!

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä kehossasi tuntuu, kun kuulet voimalauseita? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.

Tarvitaan: esitystekniikka, kirjainlaput

Opetus, jos edellisellä kerralla on ollut aiheena myötätunto:

Kootaan edellisen kerran kirjainlapuista valmiiksi sana myötätunto. Muistellaan edellisen kerran aihetta myötätunto. Siirrytään kohtaan, jossa käsitellään itsemyötätuntoa.

Opetus, jos myötätuntotuntia ei ole pidetty:

Oppilaat ratkaisevat sekaisin olevista kirjainlapuista muodostuvan sanan M-Y-Ö-T-Ä-T-U-N-T-O. Mietitään yhdessä mitä sana myötätunto tarkoittaa?   

Myötätunto tarkoittaa ystävällisiä tekoja ja toimintaa toisen ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.  Myötätunto on sitä, että me huomaamme, kun joku muu on surullinen, yksinäinen tai tarvitsee apua. Se lähtee siis siitä, että tunnistamme toisen tunteen ja tilanteen. Sitä kautta voimme jakaa toisen tunnetta. Se herättää meissä myötätuntoista tunnetta ja halun toimia toisen hyväksi. Myötätunto ei tarkoita vain sitä, että sanot vain ’voi harmi’ toisen kokiessa vastoinkäymisiä tai jäät itse tähän tunteeseen vellomaan, vaan myös sitä, että pyrimme toimimaan toisen mielipahan helpottamiseksi tai mielihyvän vahvistamiseksi. Jos joku on vaikka hukannut tavaransa ja näyttää harmistuneelta, voimme auttaa etsimisessä tai kysyä, jos voimme auttaa jollain muulla tavalla. Tai toisen kertoessa innoissaan illalla olevasta leffaretkestä, voimme iloita hänen kanssaan.  

Myötätunnon tunnusmerkkejä ovat esim. ystävällinen katse tai hymy, halaus, ystävällinen kosketus, hyväksyvä nyökkääminen, kädestä kiinni pitäminen, lohduttaminen, toisen onnistumisesta kehuminen, vierellä oleminen, avun tarjoaminen, tsemppipeukun näyttäminen, lohduttavat sanat.

Opetus itsemyötätunnosta:

Lisätään myötätuntosanan eteen itse. Pohditaan, mitä sana itsemyötätunto tarkoittaa.

Mikäli halutaan näyttää video, voidaan katsoa Kaveritaitoja –ohjelman video SPR:n YouTube-kanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=FSY8Q3jiH8c

Videon asiat voidaan myös käydä läpi ohjaajan johdolla:

Itsemyötätunto on aivan samanlaista huolenpitoa, jota osoitamme meille tärkeälle ihmiselle. Se on ymmärrystä siitä, ettei kukaan ole täydellinen ja meistä jokainen tekee virheitä. Jostain syystä olemme usein armollisempia toiselle kuin itselle. Itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että ajattelee, että riittää sellaisena kuin on. Ja ettei lähde muuttamaan itseään ystävää varten. On vaikea ymmärtää toisen kokemaa pelkoa, häpeää tai syyllisyyttä, jollei ymmärrä tällaisia tunteita itsessään. Itsemyötätuntoa vahvistaa realistinen suhtautuminen näkemäänsä ja kokemaansa. Itsemyötätuntoa vahvistaa, kun pysähtyy kuuntelemaan itseään ja antaa kaikkien tuntemuksien ja tunteiden tulla, hyväksyvällä ja lempeällä asenteella.

Tarvitaan: Papukaija ja korppikotka –kuvat, Myötätuntoisten tsemppilauseiden –juliste

Mietitään, voisiko omilla ajatuksilla lohduttaa itseä. Apuna opetuksessa käytetään kahta lintua, korppikotkaa (lannistaja) ja papukaijaa (kannustaja), jotka laskeutuvat olkapäälle sanomaan korvaamme asioita. Lintukuvien avulla käydään läpi ihmisen omia ajatuksia ja sisäistä puhetta. Millaista voi olla oma sisäinen puhe? Onko se kannustavaa vai lannistavaa? Keksitään lauseita, mitkä ovat kannustavia ajatuksia. Voidaan myös käydä muutama esimerkki lannistavista ajatuksista.

Itsemyötätunnon taito näkyy hyvin siinä, miten puhut itsellesi ajatuksissasi. Tätä puhetta voidaan verrata kahteen olkapäillesi laskeutuvaan lintuun. Ensimmäinen on korppikotka, joka laskeutuu olkapäälle raakkumaan todella helposti. Sen ääni on kuuluva. Se raakkuu korvaasi lannistavia ajatuksia, muistuttaa vaaroista ja epäonnistumisista. Muistat ehkä, että ihmisen aivot luonnostaan huomaavat tällaisia ajatuksia ja siksi korppikotkan lannistava puhe kuuluu ajatuksissamme niin helposti. Tällaiset ajatukset saavat kuitenkin olon tuntumaan epätoivoiselta ja raskaalta. Niiden kanssa on vaikea mm. oppia ja toimia harkitusti tai rakentavasti. Siksi on hyvä oppia huomaamaan korppikotkan puhe ja harjoitella hätistämään niitä tietoisesti pois. Korppikotka-ajatuksia ovat mm.:

• “Olen huono.”
• “En kuitenkaan onnistu.”
• “Ei kannata edes yrittää.”
• “Aina mä mokaan.”…

Tunnistatko tilanteita, joissa sinulla kuuluu mielessäsi korppikotkan lannistavia ajatuksia?

Toinen lintu on värikäs papukaija. Se puhuu mieleesi kannustavia ja myötätuntoisia ajatuksia. Papukaija oppii kyllä puhumaan, mutta sitä täytyy opettaa sinnikkäästi. Sitten se alkaa toistaa myönteistä puhetta ja nostaa siiville. Papukaijan puhe kohottaa mieltäsi, rohkaisee ja saa sinut suhtautumaan itseesi lempeämmin. Olosi on parempi ja sinun on myös helpompi toimia ja oppia. Papukaija-ajatuksia ovat mm.:

• “Olen hyvä juuri tällaisena.”
• “Kun sinnikkäästi harjoittelen, onnistun kyllä.”
• “Mitään ei opi, jos ei kokeile ja harjoittele.”
•  “Virheet kuuluvat oppimiseen.”
• “Ei hätää, kaikki järjestyy!”

On tärkeää huomioida, että ajatukset ovat usein vain ajatuksia, jotka muuttuvat tunnetilan mukaan. Ne eivät aina ole totta. Voit ohjata itseäsi kohti myönteistä ajattelua.

Esitellään myötätuntoisten tsemppilauseiden juliste.

Tarvitaan: Itsemyötätunto –pelilauta ja –pelikortit, noppa ja pelimerkit

Pelataan pienryhmissä peliä, jossa oppilaat lukevat tilannekortteja ja pohtivat kannustavia ajatuksia tilanteeseen.

Pääsette ryhmän kanssa pelaamaan Itsemyötätunto-peliä. Vuorotellen jokainen etenee pelilaudalla ja aina pysähtyessään nostaa kortin sekä lukee tilanteen ääneen. Yhdessä pohditaan, mitä kannustavaa henkilö voisi kortin tilanteessa sanoa itselleen. Papukaijan kohdalle pysähtyessä nostetaan vihreä kortti ja toimitaan kortin ohjeen mukaan.

Tarvitaan: Väripaperille tulostetut sydämet, Myötätuntoisten tsemppilauseiden –juliste, kirjoitusvälineet, sakset, sinitarraa

Oppilaat saavat muistilappu sydämen. He miettivät, mitä myötätuntoista puhetta heidän itsensä olisi hyvä kuulla päivittäin. Esim. Olen hyvä juuri tällaisena! Hengähdä välillä! Osaan paljon – virheetkin kuuluvat oppimiseen! Hyvä minä! Olen sinnikäs!

Jokainen kirjoittaa sydämeen oman myötätuntoisen toivotuksen itselleen muistiin. Sydän leikataan ja kiinnitetään esim. sinitarralla pulpetin sisäkanteen tai johonkin muuhun paikkaan, josta oppilas itse huomaa sen mahdollisimman usein.

Jokainen meistä on erilainen, joten tarvitsemme itsemyötätuntoisia ajatuksia vähän eri asioista. Seuraavaksi saat rauhassa valita, millaista tsemppilausetta sinä tarvitsisit tällä hetkellä usein. Jos esimerkiksi olet kova stressaamaan, voit muistuttaa itseäsi lempeästi siitä, että saat myös hyvillä mielin levähtää. Joku taas saattaa tarvita sinnikkyyteen tsemppaavaa ystävällistä puhetta. Joku pelkää virheitä ja epäonnistumisia ja silloin tarvitsee ehkä muistutusta siitä, että ne ovat itse asiassa tärkeä osa oppimista eikä itseä ole syytä niistä moittia, vaan on rohkeasti lähtenyt yrittämään ja opettelemaan.

Valitse sinulle sopivalta tuntuva tsemppilause julisteesta tai voit myös keksiä niiden avulla oman lauseen.

Leikkaa väripaperille monistettu sydänmuistilappu. Kirjoita oma itsemyötätuntoinen tsemppilauseesi muistiin. Muistilappu kiinnitetään sellaiseen paikkaan, josta itse näet sen helposti päivittäin (esim. pulpetin sisäkansi, lokero, oma penaali…). Muistilapun tarkoitus on siis muistuttaa lempeämmästä tavasta suhtautua itseesi.

Tarvitaan: Itsemyötätunto -moniste

Kotitehtävässä pääset harjoittelemaan itsemyötätuntoisia ajatuksia ja tekoja. Kun olet harjoitellut tehtävässä olevaa asiaa, väritä sydän. Voit keksiä myös yksi tai kaksi omaa itsemyötätuntoista tapaa toimia ja harjoitella niitä.  

Tarvitaan: Luokan itsetunnon hetket –moniste

Harjoitellaan yhdessä luokan kanssa itsemyötätuntoisia tapoja toimia. Haasteen avulla mallinnetaan itsemyötätuntoista ajattelua. Kun haastemonisteessa olevaa tapaa on yhdessä kokeiltu, väritetään sen perässä oleva sydän. Hyväksi havaittuja luokan itsemyötätuntohetkiä kannattaa käyttää myös jatkossa.

Tänään olemme puhuneet itsemyötätunnosta. Itsemyötätuntoinen ajattelu ja toiminta on omalle hyvinvoinnille tärkeä harjoiteltava taito. Kun osaa suhtautua itseä kohtaan ystävällisesti, on helpompi olla myötätuntoinen myös muita kohtaan. Olemme miettineet, millainen puhe on itselle myötätuntoista ja millainen puhe puolestaan lannistaa itseä.

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. Voidaan myös pyytää oppilaita itseään sanoittamaan luokan onnistumisia tunnilla. (Esim. Tunnilla kerrottiin hyvin esimerkkejä tilanteista, joissa tarvittaisiin itsemyötätuntoa. Kuuntelitte hyvin toisten kertomia tilanteita.)

Kerrotaan, että tunti lopetetaan yhdessä rauhoittuen. Harjoitellaan ja tehdään yhdessä tunnin lopuksi halaushengitys. Noustaan seisomaan oman paikan viereen niin, että ympärille käsien verran tilaa liikkua.

Tämän tunnin lopuksi saat huomioida elämäsi tärkeimmän henkilön – itsesi. Yhdistetään muutamaan rauhalliseen lopetushengitykseen itsesi lämmin halaus seuraavasti:

Vie kädet sivuille vaakatasoon ja hengitä sisään. Pidätä aivan pieni hetki hengitystä.

Sitten puhalla pitkä uloshengitys samalla halaten käsilläsi itseäsi lempeästi.

Toistetaan yhdessä 3–5 kertaa.

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit 
• Luokka loistamaan –sopimus 
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin 
• Kirjainlaput M-Y-Ö-T-Ä-T-U-N-T-O sekä I-T-S-E- 
• Papukaijan ja korppikotkan kuvat 
• Itsemyötätuntoisia tsemppilauseita –juliste 
• Itsemyötätunto-peli (pelipohja, pelikortit, nopat ja pelinappulat) 
• Sydänlaput 
• Luokka loistamaan –vihko 1 s. 7–8  
• Tunteita-juliste (apuna tehtävässä) 
• Luokkahaaste: Luokan itsemyötätunnon hetket –juliste TAI 
• A3-papereita, värikyniä/tusseja/maaleja 

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla.  

 Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin 

Aloitamme jälleen tunnin asettumalla. Tässä harjoituksessa pyydän sinua ottamaan toisella kädellä kiinni toisen käden sormista vuorotellen peukalosta aloittaen. Joka sormen kohdalla otetaan ensin rauhallinen hengitys ja sitten ajatellaan ohjeen mukaan jotain mieleesi tulevaa asiaa tai henkilöä.  

Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Hengitä muutaman kerran syvään sisään ja ulos. Laske katseesi käsiisi tai sulje silmäsi, että sinulla on hetken aikaa aivan oma rauha ja pystyt keskittymään omaan mieleesi tuleviin ajatuksiin ohjeitteni mukaan.  Vastaa kysymyksiini vaan hiljaa mielessäsi. Ota kiinni peukalostasi. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Ajattele ihmistä, joka on tervehtinyt sinua ystävällisesti tai hymyillyt sinulle tänään.  

Ota kiinni etusormestasi. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Ajattele mielessäsi jotain sinulle tärkeää tai mieluista tekemistä. 

Ota kiinni keskisormestasi. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Ajattele mielessäsi jotakuta sinulle tärkeää tai rakasta ihmistä.  

Ota kiinni nimettömästä. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Ajattele jotain kivaa asiaa, jota odotat. 

Ota kiinni pikkusormestasi. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Mieti, miltä sinusta tuntuu juuri nyt. 

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. 

Tarvitaan: kirjainlaput M-Y-Ö-T-Ä-T-U-N-T-O 

Ratkaistaan yhdessä, mikä sana muodostuu taululla sekaisin olevista kirjaimista:  
M-Y-Ö-T-Ä-T-U-N-T-O. Järjestetään tarvittaessa opettajan vinkkien avulla kirjaimet sanaksi. Mietitään yhdessä, mitä sana myötätunto tarkoittaa.  

Myötätunto tarkoittaa ystävällisiä tekoja ja toimintaa niin, että toinen voisi paremmin. Myötätunto on sitä, että me huomaamme, kun joku muu on surullinen, yksinäinen tai tarvitsee apua. Se lähtee siis siitä, että tunnistamme toisen tunteen ja tilanteen. Myötätunto ei tarkoita vain sitä, että sanot ’voi harmi’ toisen kokiessa vastoinkäymisiä tai menet mukaan toisen mielipahan tunteeseen. Tärkeä osa myötätuntoa on, että pyrimme toimimaan toisen mielipahan helpottamiseksi tai mielihyvän vahvistamiseksi. Jos joku on vaikka kadottanut tavaransa ja näyttää harmistuneelta, voimme auttaa etsimään sitä tai kysyä, jos voisimme auttaa jollain muulla tavalla. Tai toisen kertoessa innoissaan illalla olevasta leffaretkestä, voimme iloita hänen kanssaan.   

Myötätunnon tunnusmerkkejä ovat esim. ystävällinen katse tai hymy, halaus, ystävällinen kosketus, hyväksyvä nyökkääminen, kädestä kiinni pitäminen, lohduttaminen, toisen onnistumisesta kehuminen, vierellä oleminen, avun tarjoaminen, tsemppipeukun näyttäminen, lohduttavat sanat. Myötätunto kuuluu siinä, mitä ja miten muutenkin puhumme toiselle. Puhummeko kannustavasti vai lannistavasti? Muistat ehkä, että ihmisen aivot luonnostaan huomaavat epäonnistumisia ja uhkia. Siksikin ei-myötätuntoinen, lannistava puhe herää helposti, varsinkin jos ihmisellä itsellään on jotenkin huono tai uhattu olo. Silloin saattaa sanoa esim. “Taas sä mokasit! Mä en halua tehdä ton kanssa! Typerä tehtävä, en osallistu!”. Tällainen puhe levittää ikävää mieltä ja mielipahan tunteita ympärille. Se on ei-myötätuntoista. Ikävä puhe herättää aivoissamme mantelitumake-vahtikoiran. Syntyy turvaton ilmapiiri, jossa on vaikea mm. oppia ja toimia harkitusti tai rakentavasti.  

Siksi on hyvä harjoitella myötätuntoista puhetta. Esim. “Ei haittaa, voin auttaa! Ensi kerralla onnistuu paremmin! Kaikille sattuu virheitä! Sinnikkäästi harjoittelemalla onnistumme!”. Mitä enemmän puhumme toisillemme myötätuntoista, ystävällistä puhetta, sitä enemmän siitä tulee yhteinen tapa. Papukaijan puhe tuo hyvä tunnelmaa ja turvallisuutta ympärille. Se luo myös hyvää mieltä ja oloa, jolloin jokaisen on helpompi toimia ja oppia. 

Leikkiä varten asetutaan vastakkain parin kanssa. Kämmenet nostetaan avattuina parin käsien kanssa vastakkain, mutta niin, että väliin jää muutaman sentin etäisyys. Taustalla voi soida rauhallinen musiikki.

Seuraavassa leikissä ideana on mahdollisimman tarkasti tarkkailla ja eläytyä parin liikkeisiin ja toimia niiden mukaan. Ajatellaan, että välissä on peili ja pari on peilikuva. Kumpi tahansa saa lähteä hitaasti liikuttamaan käsiä ikään kuin peilin pintaa myöten. Pari pyrkii seuraamaan liikettä omilla käsillään. Leikki voidaan tehdä myös niin, että alussa sovitaan, kumpi johtaa liikettä ja kumpi vaan seuraa. Tällöin liikkeen ohjaajaa vaihdetaan puolivälissä.

Lopuksi voidaan keskustella, miltä leikki tuntui, miten sen sai onnistumaan hyvin. Huomasiko lopulta, kumpi liikettä johti, mikäli leikittiin sopimatta liikkeen ohjaajaa ja seuraajaa?

Tarvitaan: kirjainlaput I-T-S-E-, kuvat papukaijasta ja korppikotkasta sekä Itsemyötätuntoisia tsemppilauseita –juliste 

Lisätään myötätuntosanan eteen itse-. Pohditaan, mitä sana itsemyötätunto tarkoittaa. Mietitään, voisiko omilla ajatuksilla lohduttaa itseä. Apuna opetuksessa käytetään kahta lintua, korppikotkaa (lannistaja) ja papukaijaa (kannustaja), jotka laskeutuvat olkapäälle sanomaan korvaamme asioita. Lintukuvien avulla käydään läpi ihmisen omia ajatuksia ja sisäistä puhetta. Millaista voi olla oma sisäinen puhe? Onko se kannustavaa/itsemyötätuntoista vai lannistavaa/ei-itsemyötätuntoista? Keksitään lauseita, mitkä ovat kannustavia ajatuksia. Voidaan myös käydä muutama esimerkki lannistavista ajatuksista. 

Itsemyötätunto tarkoittaa taitoa olla itsensä puolella ja kohdella itseä kuin hyvää ystävää eli ymmärtäväisesti ja kannustavasti. Jostain syystä olemme usein armollisempia toisille kuin itsellemme. Jos kaverille sattuu vahinko, lohdutamme ja kannustamme häntä, mutta jos sama asia tapahtuu itsellemme, saatamme olla ankaria itseämme kohtaan ja puhua itsellemme lannistavasti. Itsemyötätuntoinen ihminen ymmärtää, ettei kukaan ole täydellinen ja jokainen tekee virheitä. Tällöin uskaltaa kokeilla uusia asioita, jolloin voi oppia ja saada uusia kokemuksia. Itsemyötätunto auttaa suhtautumaan myös toisiin myötätuntoisesti. 

Itsemyötätuntotaito näkyy hyvin siinä, miten puhut itsellesi ajatuksissasi. Tätä puhetta voidaan verrata kahteen olkapäillesi laskeutuvaan lintuun. Ensimmäinen on korppikotka, joka laskeutuu olkapäälle raakkumaan todella helposti. Sen ääni on kuuluva. Se raakkuu korvaasi lannistavia ajatuksia, muistuttaa vaaroista ja epäonnistumisista. Muistat ehkä, että ihmisen aivot luonnostaan huomaavat tällaisia ajatuksia ja siksi korppikotkan lannistava puhe kuuluu ajatuksissamme niin helposti. Tällaiset ajatukset saavat kuitenkin olon tuntumaan epätoivoiselta ja raskaalta. Niiden kanssa on vaikea mm. oppia ja toimia harkitusti tai rakentavasti. Siksi on hyvä oppia huomaamaan korppikotkan puhe ja harjoitella hätistämään niitä tietoisesti pois. Korppikotka-ajatuksia ovat mm.: 

• “Olen huono.” 

• “En kuitenkaan onnistu.” 

• “Ei kannata edes yrittää.” 

• “Aina mä mokaan.”… 

Tunnistatko tilanteita, joissa sinulla kuuluu mielessäsi korppikotkan lannistavia ajatuksia? 

Toinen lintu on värikäs papukaija. Se puhuu mieleesi kannustavia ja myötätuntoisia ajatuksia. Papukaija oppii kyllä puhumaan, mutta sitä täytyy opettaa sinnikkäästi. Sitten se alkaa toistaa myönteistä puhetta ja nostaa siiville. Papukaijan puhe kohottaa mieltäsi, rohkaisee ja saa sinut suhtautumaan itseesi lempeämmin. Olosi on parempi ja sinun on myös helpompi toimia ja oppia. Papukaija-ajatuksia ovat mm.: 

• “Olen hyvä juuri tällaisena.” 

• “Kun sinnikkäästi harjoittelen, onnistun kyllä.” 

• “Mitään ei opi, jos ei kokeile ja harjoittele.” 

•  “Virheet kuuluvat oppimiseen.” 

• “Ei hätää, kaikki järjestyy!” 

On tärkeää huomioida, että ajatukset ovat usein vain ajatuksia, jotka muuttuvat tunnetilan mukaan. Ne eivät aina ole totta. Voit ohjata itseäsi kohti myönteistä ajattelua. 

Esitellään Itsemyötätuntoisten tsemppilauseiden juliste.  

Tarvitaan: Itsemyötätunto –pelilauta ja –pelikortit, noppa ja pelimerkit 

Pelataan pienryhmissä peliä, jossa oppilaat lukevat tilannekortteja ja pohtivat kannustavia ajatuksia tilanteeseen. 

Pääsette ryhmän kanssa pelaamaan Itsemyötätunto-peliä. Vuorotellen jokainen etenee pelilaudalla ja aina pysähtyessään nostaa kortin sekä lukee tilanteen ääneen. Kortin tilanteessa henkilö puhuu itselleen lannistavaa korppikotkapuhetta. Yhdessä pohditaan, mitä kannustavaa, itsemyötätuntoista papukaijapuhetta henkilö voisi kortin tilanteessa sanoa itselleen. Papukaijan kohdalle pysähtyessä nostetaan vihreä kortti ja toimitaan kortin ohjeen mukaan.  

Tarvitaan: Sydänlaput, Itsemyötätuntoisia tsemppilauseita –juliste 

Oppilaat saavat muistilappu sydämen. He miettivät, mitä myötätuntoista puhetta heidän itsensä olisi hyvä kuulla päivittäin. Esim. Olen hyvä juuri tällaisena! Hengähdä välillä! Osaan paljon – virheetkin kuuluvat oppimiseen! Hyvä minä! Olen sinnikäs! 

Jokainen kirjoittaa sydämeen oman myötätuntoisen toivotuksen itselleen muistiin. Sydän leikataan ja kiinnitetään esim. sinitarralla pulpetin sisäkanteen tai johonkin muuhun paikkaan, josta oppilas itse huomaa sen mahdollisimman usein. 

Jokainen meistä on erilainen, joten tarvitsemme itsemyötätuntoisia ajatuksia vähän eri asioista. Seuraavaksi saat rauhassa valita, millaista tsemppilausetta sinä tarvitsisit tällä hetkellä usein. Jos esimerkiksi olet kova stressaamaan, voit muistuttaa itseäsi lempeästi siitä, että saat myös hyvillä mielin levähtää. Joku taas saattaa tarvita sinnikkyyteen tsemppaavaa ystävällistä puhetta. Joku pelkää virheitä ja epäonnistumisia ja silloin tarvitsee ehkä muistutusta siitä, että ne ovat itse asiassa tärkeä osa oppimista eikä itseä ole syytä niistä moittia, vaan on rohkeasti lähtenyt yrittämään ja opettelemaan.  

Valitse sinulle sopivalta tuntuva tsemppilause julisteesta tai voit myös keksiä niiden avulla oman lauseen.  

Leikkaa väripaperille monistettu sydänmuistilappu. Kirjoita oma itsemyötätuntoinen tsemppilauseesi muistiin. Muistilappu kiinnitetään sellaiseen paikkaan, josta itse näet sen helposti päivittäin (esim. pulpetin sisäkansi, lokero, oma penaali…). Muistilapun tarkoitus on siis muistuttaa lempeämmästä tavasta suhtautua itseesi. 

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1 s. 7–8, Tunteita-juliste 

Tehtävässä oppilaat pohtivat myötätuntoista ja itsemyötätuntoista toimintaa erilaisissa tilanteissa. Taululla voi olla apuna Tunteita-juliste. 

Tehtävässä on sivulla seitsemän neljä erilaista tilannetta. Lue tilanne ja mieti, mikä tunne tai tunteita henkilöllä voisi olla. Apuna voit käyttää Tunteita-julistetta. Sen jälkeen mieti, miten voisit osoittaa tilanteessa myötätuntoa. Apuna voit käyttää tehtävän yläpuolella listattuja Myötätuntoisia toimintatapoja. 

Sivulla kahdeksan mietit, millaisia tunteita sinulle voisi tilanteissa herätä ja mitä itsemyötätuntoista voisit tehdä. 

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1 s. 8 

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Tehtävässä harjoitellaan itsemyötätuntoisia ajatuksia ja tekoja. Kun on harjoitellut tehtävässä olevaa asiaa, väritetään sydän. Voi myös keksiä oman itsemyötätuntoisen tavan toimia ja harjoitella sitä.   

Myötätuntoisten tsemppijulisteiden levittäminen kouluun 

Tarvitaan: A3-papereita, värikyniä/tusseja/maaleja 

Oppilaat keksivät tai valitsevat oppilaiden antamista esimerkeistä tsemppilauseen, jonka kirjoittavat selkeästi paperille. Koristellaan juliste värikkääksi. Pohjan voi myös ensin laveerata kauniilla, piristävillä väreillä ja kirjoittaa tsemppilauseen kuivuneen pohjan päälle. Julisteet levitetään kaikkien iloksi ja kannustukseksi koulun käytäville. Yhdessä voidaan seurata, millaisia reaktioita julisteet herättävät muissa ja itsessä, kun niitä näkee. 

Esimerkkejä: 

• Kiva, että olet täällä!  

• Tsemppiä päivään! Iloa päivääsi! 

• Hienoa, että jaksat sinnikkäästi! Sinnikkyydellä pärjäät! 

• Osaat kyllä! Mokaaminen ei ole maailmanloppu! 

• Olet tärkeä! Olet mahtava juuri tuollaisena! 

tai 

Luokan itsemyötätunnon hetket 

Tarvitaan: Luokan itsemyötätunnon hetket –moniste 

Harjoitellaan yhdessä luokan kanssa itsemyötätuntoisia tapoja toimia. Haasteen avulla mallinnetaan itsemyötätuntoista ajattelua. Kun haastemonisteessa olevaa tapaa on yhdessä kokeiltu, väritetään sen perässä oleva sydän. Hyväksi havaittuja luokan itsemyötätuntohetkiä kannattaa käyttää myös jatkossa. 

Tänään olemme puhuneet myötätunnosta ja itsemyötätunnosta. Myötätunnolla tarkoitetaan toisen tunteen ymmärtämistä ja myötäelämistä sekä pyrkimystä toimia toisen hyväksi niin, että toisen mielipaha helpottuu tai mielihyvä vahvistuu.  

Itsemyötätuntoinen ajattelu ja toiminta on omalle hyvinvoinnille tärkeä harjoiteltava taito. Kun osaa suhtautua itseä kohtaan ystävällisesti, on helpompi olla myötätuntoinen myös muita kohtaan. Olemme miettineet, millainen puhe on itselle myötätuntoista ja millainen puhe puolestaan lannistaa itseä. 

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. Voidaan myös pyytää oppilaita itseään sanoittamaan luokan onnistumisia tunnilla. (Esim. Tunnilla kerrottiin hyvin esimerkkejä tilanteista, joissa tarvittaisiin itsemyötätuntoa. Kuuntelitte hyvin ja myötätuntoisesti toisten kertomia tilanteita. Huomasin paljon toisten huomioimista tällä tunnilla. Kuulin tunnilla paljon myötätuntoista papukaijapuhetta.) 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin 

Kerrotaan, että tunti lopetetaan yhdessä rauhoittuen. Harjoitellaan ja tehdään yhdessä tunnin lopuksi halaushengitys. Noustaan seisomaan oman paikan viereen niin, että ympärille käsien verran tilaa liikkua. 

Tämän tunnin lopuksi saat huomioida elämäsi tärkeimmän henkilön – itsesi. Yhdistetään muutamaan rauhalliseen lopetushengitykseen itsesi lämmin halaus seuraavasti:  

Vie kädet sivuille vaakatasoon ja hengitä sisään. Pidätä aivan pieni hetki hengitystä. 

Sitten puhalla pitkä uloshengitys samalla halaten käsilläsi itseäsi lempeästi. 

Toistetaan yhdessä 3–5 kertaa.  

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit 
• Luokka loistamaan –sopimus  
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin 
• Kaveritaidot –juliste 
• Luokka loistamaan –vihko 1, s. 6 
• Kaveritaitopelipohja ja noppa pareille 
• Luokkahaaste: Kaveritaitobingo  

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin  

https://soundcloud.com/ivo-hackman/pilkahdus-sisalta-1

https://soundcloud.com/ivo-hackman/mita-mina-nain

Tänään kuuntelemme asettumisharjoituksessa rauhallista musiikkia. Musiikki on toimiva rauhoittumiskeino, lisäksi musiikin avulla voimme vaihtaa tunnetilaa ja rentoutua. Jos mielessä pyörii huoliajatuksia tai on vaikeaa keskittyä, voi musiikki auttaa meitä asettumaan. Tärkeää on valita sellainen musiikki, josta itse pitää ja nauttii. Jos esimerkiksi läksyjen tekemisen ja kokeeseen harjoittelun aikana kuuntelee musiikkia, voisi kokeilla sellaista musiikkia, jossa on vain soittimia, sillä laulettu teksti voi kiinnittää huomiota pois tehtävästä. Tässä esimerkissä, jonka on säveltänyt yksi meidän Luokka Loistamaan –opettaja, Ivo Hackman, ei ole laulua, vaan pelkästään soittimia.

Nyt saat kuunnella tämän kappaleen ja samalla hengitellä rauhallisesti. Voit vain kuunnella, tai samalla miettiä, minkälaisia ajatuksia tai mielikuvia kappale tuo sinun mieleesi.

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä kehossasi tuntuu? Minkälaisia ajatuksia tai minkälaisen tunnelman musiikkikappale herätti? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen.

tai

Kaveritaiturin ajattelu 

Tänään asettumisessa saat omassa rauhassa miettiä, tunnetko jonkun sellaisen, joka on todella kiva ja mukava kaveri. Ajattele häntä ja mieti, miten hän toimii erilaisissa tilanteissa ja miten hän kohtelee toisia? Miltä olosi tuntuu tällaisen todella mukavan ihmisen seurassa? Voit miettiä myös, mitä taitoja hänellä on? Mieti, tunnetko enemmänkin ihmisiä, joilla on taitoja olla kiva ja mukava kaveri?  

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Oliko helppo keksiä ihminen, jota ajattelit? Millainen ihminen hän on?  

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Oliko helppo keksiä ihminen, jota ajattelit? Millainen ihminen hän on?

Tarvitaan: Hyvän kaverin taidot –juliste 

https://sproppimateriaalit.fi/web/site-186223/state-jurdcmzrgercytzr/page-186441

Tutkitaan Hyvän kaverin taidot –julistetta ja käydään läpi taito kerrallaan, mitä ne tarkoittavat. Voidaan myös katsoa video, jossa puhutaan samoista teemoista. 

Olemme päivittäin tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Niin kotona, päiväkodissa, koulussa, töissä kuin harrastuksissakin olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Siksi kaveritaidot ovat tärkeitä taitoja. Vaikka käytämme sanaa kaveritaidot, on nämä yhdessä toimimisen taidot tärkeitä ihan kaikkien ihmisten kanssa toimittaessa.  

Yhteistyötaitoja tarvitaan koulussa esimerkiksi ryhmätöissä. Kuuntelemalla muita, osallistumalla ja huomioimalla muut ryhmän jäsenet työskentelystä tulee kaikille mukavaa.  

Myötätunto tarkoittaa sitä, että me tunnistamme toisen tunteen ja toimimme, niin että toisen olo paranee tai hyvä olo vahvistuu. Esimerkiksi huomaamme, kun joku on surullinen tai yksinäinen ja tarjoamme apua tai lohdutusta. Luokkakaverin onnistuessa voimme myös osoittaa myötäiloa, ja iloita hänen kanssaan.  

Välillä tulee tilanteita, jolloin tarvitsemme neuvottelutaitoja. Neuvottelutaitoihin kuuluu esimerkiksi taito osata joustaa. Jos haluamme eri asioita jonkun kanssa, voimme joustaa ja esimerkiksi ehdottaa, että tehdään välitunnilla nyt sinun toivomaasi asiaa ja seuraavalla välitunnilla minun ehdottamaani asiaa. Kun opimme joustamaan, tällaisista tilanteista tulee sujuvampia ja vältämme riitoja.  

Aina riitoja ja erimielisyyksiä ei voida välttää. Tällöin tarvitsemme ristiriitojen ratkaisutaitoja. Käytöksemme taustalla on aina jokin tunne tai tarve. Omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen onkin tärkeä taito. Kun ristiriitatilanteessa kerromme omista tunteistamme ja tarpeistamme ja kuuntelemme riidan toista osapuolta, voimme saada ristiriidat ratkaistua rakentavasti. Syyttelemällä toista tilanne menee usein entistä enemmän solmuun.  

On tärkeää oppia sanomaan myös ei. Vastaan saattaa tulla tilanteita, joissa sinua esimerkiksi pyydetään tekemään jotain, mikä ei tunnu sinusta hyvältä. Tällaiset tilanteet voivat olla erityisen haastavia silloin, kun omat kaverit ehdottavat jotakin sinulle epämieluista. On kuitenkin tärkeä taito osata kieltäytyä asioista, joita ei oikeasti itse halua. 

Luottamus on hyvin tärkeä rakennuspalikka muiden kanssa toimiessa. Kun pidämme kiinni yhdessä sovitusta, emmekä kerro toisten asioita eteenpäin, rakennamme luottamusta. 

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1, s. 6 

Oppilas merkitsee monisteesta ne kaveritaidot, jotka ovat oppilaan omasta mielestä hänen vahvuuksiaan. Mietitään myös, mitä taitoja olisi hyvä harjoitella lisää. Lopuksi halukkaat voivat jakaa omia havaintojaan tehtävästä. Oliko omia taitoja helppoa vai vaikeaa arvioida?  

Tehtävässä on kaveritaitojen osa-alueet ja niihin liittyviä taitoja. Arvioi omia kaveritaitojasi. Merkitse ne taidot, jotka ovat mielestäsi sinun vahvuuksiasi. Lopuksi mieti, mitä muista taidoista voisit seuraavaksi harjoitella. Kirjoita kaksi valitsemaasi harjoiteltavaa taitoa tehtävän alaosan tyhjiin soikioihin. 

Tarvitaan: Pelipohja ja noppa jokaiselle parille 

Oppilaat toimivat pareittain. Parille jaetaan yksi noppa ja pelipohja. Pelissä on kuhunkin kaveritaitojen osa-alueeseen liittyvä esimerkkitilanne. Pari lukee pelin tilanteen ääneen. Oppilas 1 heittää noppaa ja sanoo nopan silmäluvun osoittaman vuorosanan (vuorosana 1) ääneen. Tämän jälkeen oppilas 2 heittää noppaa ja sanoo nopan silmäluvun osoittaman vuorosanan (vuorosana 2) ääneen. Tämän jälkeen mietitään yhdessä viimeisen laatikon kysymyksiä. Kun kysymyksiä on mietitty, siirrytään seuraavaan tilanteeseen. 

Nyt pääsette toimimaan pareittain. Samalla harjoittelette kaveritaitoja. Niiden avulla parityö onnistuu ja yhdessä tekeminen tuntuu mukavammalta. 

Saat parisi kanssa pelipohjan ja nopan. Pelissä on kuhunkin kaveritaitojen osa-alueeseen liittyvä esimerkkitilanne. Lukekaa ensimmäisestä ruudusta tilanne. Seuraavista ruuduista selviää, mitä tilanteessa olevat henkilöt sanovat. Ensin toinen parista heittää noppaa ja lukee ruudusta (vuorosana 1) nopan osoittaman silmäluvun mukaisen vuorosanan. Sitten toinen parista arpoo itselleen vuorosanan seuraavasta ruudusta (vuorosana 2). Viimeisessä ruudussa mietitte yhdessä ruudun kysymysten avulla kaveritaitojen käyttöä tilanteessa. 

Tilanteita voisi myös käsitellä siten, että kaksi vapaaehtoista tulee luokan eteen. Pelipohja heijastetaan nähtäville. Opettaja lukee tilanteen luokalle ja heittää nopalla vuorosanat, luokan edessä olevat oppilaat sanovat vuorosanat eläytyen ja “näyttelevät” tilanteen. Keskustellaan ja mietitään yhdessä luokan kanssa tilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Seuraavaan tilanteeseen kysytään uudet vapaaehtoiset oppilaat.  

Usein kavereilta löytyy yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Seuraavassa leikissä tutkitaan, mitä yhdistäviä asioita teidän luokkaanne oppilailta löytyy. Kaveritaidot on kuitenkin hyvä olla hallussa kaikkien kanssa, vaikka olisikin kiinnostunut erilaisista asioista. 

Kaikki, jotka tykkäävät – leikki 

Seisotaan piirissä selät piirin keskustaan. Vuorotellen sanotaan jokin asia, josta itse tykkää. Kaikki, jotka tykkäävät asiasta kääntyvät piirin keskustaan. Halutessaan voidaan myös esittää sanottavaa asiaa pantomiimina (esim. koripallo -> pomputellaan palloa). Voidaan myös istua omilla paikoilla,  sanoja nousee seisomaan ja muut, jotka tykkäävät asiasta, nousevat myös.  

Mitä enemmän huomaamme yhdistäviä asioita toistemme kanssa sen sijaan, että kiinnitämme huomiota erilaisuuteen, sitä helpompi meidän on tutustua toisiimme ja toimia yhdessä. Seuraavassa leikissä seisotaan selkä piirin keskustaan. Joku kääntyy ringin keskustaan ja sanoo asian, mistä pitää. Se voi olla esimerkiksi jokin tekeminen, ruoka, bändi tai väri. Kaikki, jotka pitävät samasta asiasta, kääntyvät myös. Piirissä kohdataan ne, joita tämä asia yhdistää. Sitten käännytään taas aloitusasentoon ja seuraava saa sanoa asian. Leikki onnistuu, kun kuunnellaan ja kunnioitetaan toisia. On ihan ok, että emme aina tykkää samoista asioista, mutta silloinkin kuunnellaan ja arvostetaan toisen asiaa. 

tai 

Yhdistävät asiat –leikki 

Oppilaat jaetaan 3–4 oppilaan ryhmiin. Leikissä oppilaat keksivät heidän ryhmäänsä yhdistäviä asioita. Tavoitteena on vahvistaa tunnetta, että lapsilla on paljon yhteistä toisten kanssa.  

Seuraavassa leikissä pääsette keksimään mahdollisimman paljon asioita, jotka yhdistävät teidän ryhmänne lapsia. Esimerkiksi asutte Espoossa, pidätte jäätelöstä jne. Kirjoittakaa paperille asiat, jotka teitä yhdistävät. Aikaa tehtävään on 3 minuuttia. 

Lopuksi voidaan keskustella, kuinka monta yhdistävää asiaa ryhmästä jäsenten väliltä löytyi. 

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1, s. 6 

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Oppilas merkitsee rastilla, kun hän on käyttänyt kotona jotain tehtävässä olevaa hyvää kaveritaitoa perheenjäsentään kohtaan.  

Tarvitaan: Kaveritaitobingo –juliste  

Luokkahaasteessa tavoitteena on täyttää luokan yhteistä bingopohjaa ystävällisillä teoilla. Oppilas saa käydä kirjoittamassa oman nimensä bingopohjan ruutuun, kun hän on tehnyt ruudussa lukevan teon. Samassa ruudussa voi olla useamman lapsen nimi. 

Tänään olemme puhuneet kaveritaidoista. Ne ovat taitoja, joita tarvitsemme myönteiseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen toisten kanssa.  

Kun otamme muut huomioon, toimimme myötätuntoisesti ja opimme joustamaan, kaveritilanteista tulee mukavia kaikille. Välillä riitoja ei voi välttää. Silloin on tärkeää osata yrittää ratkaista ristiriita rakentavasti, kertoen omista tunteista ja tarpeista, sekä kuunnella toista.  

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. Voidaan myös pyytää oppilaita itseään sanoittamaan luokan onnistumisia tunnilla. (Esim. kaveritaitopeliä pelatessa yhteistyö sujui mukavasti. Tunnilla kerrottiin hyvin esimerkkejä erilaisista kaveritilanteista, joissa tarvittaisiin kaveritaitoja.) 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin 

Lopuksi teemme yhdessä ystävällisten toivotusten läsnäoloharjoituksen. Harjoituksen aikana saat rauhoittua ystävällisten ajatusten parissa. Asettumisen jälkeen ohjaan sinut mielikuvissasi toivottamaan kaikkea hyvää sinulle tärkeille ihmisille ja myös itsellesi.  

Ota oikein mukava istuma-asento, jossa sinun on hyvä olla hetken ajan omassa rauhassa. Jotta saat oman rauhan, sulje silmäsi tai laske katseesi alaspäin tiettyyn kohtaan.  

Tuo ensimmäisenä mieleesi joku sinulle rakas ja läheinen ihminen. Se voi olla joku perheenjäsen, hyvä ystävä tai vaikka lemmikki. Kun sinulla on mielessäsi tämä henkilö tai lemmikki, josta pidät tosi paljon, hymyile hänelle mielessäsi ja toivota hänelle mielessäsi ystävällisesti: 

Toivon sinulle kaikkea hyvää!  

Tuo seuraavaksi mieleesi joku oman luokan kaveri. Joku, jonka kanssa viihdyt ja vietät mielelläsi aikaa. Toivota myös hänelle ystävällisesti mielessäsi: 

Toivon sinulle kaikkea hyvää! 

Tuo seuraavaksi mieleesi joku luokkakaveri, jota et tunne vielä niin hyvin. Kun saat mieleesi tämän luokkakaverin, toivota myös hänelle ystävällisesti: 

Toivon sinulle kaikkea hyvää! 

Tuo sitten mieleesi koko luokka, kaikki luokkakaverit itsesi mukaan lukien, ja opettaja. Toivota kaikille ystävällisesti mielessäsi: 

Toivon meille kaikille kaikkea hyvää! Toivon koko sydämestäni meille kaikille kaikkea hyvää! 

Tuo lopuksi huomiosi itseesi. Toivottavasti olosi on mukava ja lämmin. Ehkä oma hengitys tuntuu rauhalliselta ja luonnolliselta. Toivota mielessäsi myös itsellesi ystävällisesti kaikkea hyvää.  

Ota tästä harjoituksesta hyvää mieltä ja ystävällisyyttä mukaan päivääsi. Kiitos sinulle, että olet tehnyt tämän harjoituksen. Kun olet valmis, voit avata silmäsi rauhassa ja katsella ystävällisesti ympärillesi.  

Inspiraationa HyMy-koulujen Hyvän mielen läsnäoloharjoitus: https://www.positiivinenoppiminen.fi/hymy-koulu-videot/ 

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit 
• Luokka loistamaan –sopimus 
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin 
• Aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö -moniste 
• Omaan oloon vaikuttaminen –juliste ja/tai kortit 
• Luokka loistamaan –vihko 1, s. 5 
• Sivellin jokaiselle oppilaalle/oppilasparille 
• Luokkahaaste: Keinot kokeiluun –juliste 

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Asettuminen: Turvapaikka 

Kohta pääset pienelle mielikuvamatkalle turvapaikkaasi, mutta ennen sitä asettaudutaan taas aloittamaan Luokka loistamaan –tuntia.  

Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja pitkästi ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia/äänen, voit edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa ja lähteä mielikuvamatkalle. 

Tunne- ja turvataitoja lapsille: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126027/Tunne-%20ja%20turvataitoja%20lapsille_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Ohjaaja lukee rauhallisella äänellä, hitaasti ja tauottaen:  

”Istu mukavasti ja sulje silmäsi, jos haluat. Hengitä rauhallisesti. Kuvittele itsesi sellaiseen paikkaan, jossa sinun on turvallista ja hyvä olla. Siinä paikassa tunnet olosi oikein rauhalliseksi ja hyväksi. 

Tällainen turvallinen paikka voi olla kotona tai jossain muualla. Se voi olla sisällä tai ulkona luonnossa. Se voi olla oikeasti jossakin olemassa, ehkä olet käynyt siellä. Se paikka voi olla myös kuviteltu, vaikka jostain tarinasta.  

Viivy turvallisessa paikassasi hetki. Katsele ympärillesi. Miltä siellä näyttää?  

Kuuluuko joitakin rauhoittavia ääniä? 

Onkohan siellä joku turvallisuutta lisäävä ihminen, lemmikkieläin tai jokin esine?  

Tunnet olosi oikein hyväksi ja turvalliseksi. Tähän paikkaan voit mielessäsi aina mennä, kun haluat rauhoittaa itseäsi. Hengitä muutaman kerran syvään ja rauhallisesti, ja samalla tunnet hyvää oloa ja turvaa. Tämä on sinun paikkasi, johon voit palata mielessäsi, kun haluat.  

Vähitellen voit tulla turvapaikastasi tähän hetkeen ja paikkaan. Silmäsi aukeavat, ja hyvä olo ja turvan tunne jatkuu. Hyvä. Kiitos!” 

LÄHDE: Tunne- ja turvataitoja lapsille: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126027/Tunne-%20ja%20turvataitoja%20lapsille_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä kehossasi tuntuu, kun on turvallinen olo? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. Jatkotyöskentelyideana on piirtää/maalata oma turvapaikka tai kirjoittaa siitä teksti. 

Tarvitaan: Aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö -moniste 

Opetuksessa tutustutaan aivojen toimintaan tunnetilanteissa. Mitä aivoissamme tapahtuu, kun saamme aistiemme kautta tietoa ja reagoimme tilanteissa näiden pohjalta alitajuisesti tai tiedostaen? Tässä tarkastellaan erityisesti mantelitumakkeen, hippokampuksen ja etuotsalohkon toimintaan. Niitä kuvataan vahtikoirana, reppuna ja viisaana pöllönä. Käytetään opetustuokion tukena kuvaa aivoista ja eri osia kuvaavia merkkejä (koira, reppu, pöllö). 

Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, mitä meidän aivoissamme tapahtuu, kun tunne herää. Meidän kaikkien aivot toimivat näin, vaikka ulospäin tunnereaktiomme näyttävät erilaisilta. Aivot koostuvat todella monesta eri osasta, mutta tänään tutkimme niistä tarkemmin kolmea, jotka ovat mukana tunnesäätelyssä. 

Mantelitumake (Vahtikoira)  

Mantelitumake on aivojemme tunnealueen keskus eli vahtikoira. Havainnoimme aisteillamme (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) koko ajan ympäristöstämme turvan ja uhan merkkejä. Nyt puhumme arjen tilanteissa olevista turvan ja uhan merkeistä, emme isoista uhka-asioista kuten vaikka pyörremyrsky. Turvan merkkejä voivat olla esimerkiksi hymy, silmiin katsominen, nyökkäileminen ja ystävälliset sanat. Uhan merkkejä voivat olla kulmien kurtistaminen, katsominen toisaalle, epämiellyttävä haju tai maku. Vahtikoira toimii hyvin innokkaasti ja reagoi nopeasti. Se on niin innokas suojelemaan meitä ja havaitsemaan uhkia, että tilanne ja siihen liittyvät muistot saavat sen toimimaan ja haukkumaan joskus vähän turhissakin tilanteissa tai liian nopeasti.  Kun aivomme joutuvat hälytystilaan taistelemme, pakenemme tai jähmetymme.  

Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Muistatko tilannetta, jossa olisit taistellut (esim. töniminen, ikävät sanat), paennut (esim. juossut tilanteesta pois, piiloutunut, vetäytynyt omaan kuplaan hupun alle) tai jähmettynyt (esim. et saa sanottua mitään tai toimittua tilanteessa)? Mikä näistä kolmesta toimintatavasta on sinulle tyypillisin? 

Hippokampus (Tunnereppu)  

Hippokampus on aivojemme muistipankki, jossa ovat tallessa muistot ja toimintatavat aiemmista tilanteista eli se on tunnereppumme. Kun toimimme tilanteissa, aiemmat kokemuksemme samanlaisista tilanteista nousevat mieleemme ja vaikuttavat siihen, miten toimimme tässä hetkessä. Esimerkiksi, jos näet koiran, niin tapaasi toimia vaikuttaa se, onko aiemmin koira nuolaissut sinua, jättänyt sinut huomiotta, hypännyt sinua vasten tai purrut sinua. 

Etuotsalohko (Viisas pöllö) 

Etuotsalohko on aivojemme viisas pöllö eli ohjauskeskus. Viisasta pöllöä tarvitaan harkitsemiseen, itsesäätelyyn, oppimiseen, päätösten tekemiseen ja toisten huomioimiseen. Etuotsalohko kehittyy melkein 30-vuotiaaksi saakka, joten sinun etuotsalohkosi on vielä kasvuvaiheessa ja siksi tarvitset harjoittelua ja tukea tunnetilanteissa toimimisessa ja itsesi säätelyssä. 

Jos vahtikoira alkaa kovasti haukkumaan, voi viisas pöllö lentää karkuteille eli etuotsalohkosi ei pysty toimimaan. Tällöin ajattelu- ja säätelytaitomme eivät ole käytössä vaan toimimme voimakkaan tunteen varassa. Silloin saatamme toimia harkitsemattomasti ja sanoilla tai teoilla satuttaa itseämme tai toisia.  

Voimme saada pöllön takaisin ja etuotsalohkomme käyttöömme rauhoittamalla itseämme, esimerkiksi hengityksen avulla. Olemmekin jo harjoitelleet liukumäki ja sormihengitystä. Niitä voi käyttää tilanteissa, joissa tarvitsemme kehon ja mielen rauhoittumista. Myös kosketus (esim. silittäminen tai kehon ravistelu), liikkuminen tai toisen tuki voi auttaa rauhoittamaan omaa oloa ja saamaan ajattelu- ja säätelytaidot taas käyttöön, jotta tilanteessa voi toimia kaikkien hyvinvointia lisäävällä tavalla. Itsensä rauhoittamisen keinot ovat taitoja, joita voi oppia. Myöhemmin tällä tunnilla jokainen pääsee pohtimaan itselleen sopivia keinoja, joilla voi vaikuttaa omaan oloon. 

Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Millaisissa tilanteissa vahtikoira alkaa helposti räksyttää ja viisas pöllö lentää pois? Millaisia tunteita näissä tilanteissa voi olla herännyt? Onko sinulle käynyt niin, että olet tehnyt jotakin ennen kuin ajattelit?  

Siegelin käsimalli  

(Englanninkielinen video aiheesta aikuiselle vinkiksi)  

Dr. Dan Siegel’s Hand Model of the Brain: 

https://www.youtube.com/watch?v=f-m2YcdMdFw

Aivojen osia ja niiden välisiä yhteyksiä voidaan havainnollistaa psykiatri Dan Siegelin käsimallin avulla. Oppilaat muodostavat omalla kädellään aivomallin opettajan ohjeen mukaan. 

Kokeillaan yhdessä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. (Nosta kätesi sormet ylhäällä ja taita ensin peukalo kämmenen sisään.) Peukalo on mantelitumake eli aivojemme vahtikoira, joka tekee hälytyksen, kun havaitsee aistien avulla jotakin uhkaavaa ympäristöstämme. (Laske muut sormesi peukalon päälle). Sormemme ovat etuotsalohko eli viisas pöllö. Se on aivojemme keskus, jossa tapahtuu ajattelu, harkitseminen ja itsesäätely. Aivojen osat ovat nyt yhteydessä toisiinsa ja välittävät toisilleen tietoa. 

Kun aistit havaitsevat jotakin, joka uhkaa tekee vahtikoira hälytyksen. (Aletaan liikuttaa peukaloa sormien alla). Samalla aiemmat kokemuksemme tunnerepustamme vaikuttavat siihen, miten tässä tilanteessa toimimme. Vahtikoiran haukkuessa kovaa, viisas pöllö lähtee karkuteille (Nostetaan sormet ylöspäin). Nyt huomaamme, että aivojen osat eivät ole enää yhteydessä toisiinsa ja tieto ei kulje. Tällöin mielessämme on sekamelska, emmekä pysty ajattelemaan selkeästi ja tekemään järkeviä ratkaisuja. 

Tällaisessa tilanteessa voimme esimerkiksi hengityksen avulla rauhoittaa omaa oloamme ja palauttaa koiran ja pöllön paikoilleen ja sekä yhteyteen toistensa kanssa. Hengitetään muutaman rauhallinen hengitys ja vähitellen koira ja pöllö palaavat yhteyteen. (Palautetaan peukalo kiinni kämmeneen ja sormet vähitellen peukalon päälle).  Näin meillä on taas ajattelu ja itsesäätely käytössä, joten voimme toimia tilanteissa harkiten, itsemme ja toiset huomioiden. 

Leikkiä varten asetutaan rinkiin seisomaan. Leikissä kuka tahansa saa aloittaa paikallaan pysyen jonkin havaittavan ja toistuvan liikkeen, esim. heiluttaa kättään. Muut aloittavat saman liikkeen heti sen huomattuaan. Uuden liikkeen saa aloittaa kuka tahansa, mutta vasta kun kaikki tekevät edellistä liikettä. 

Teemme jatkuvasti havaintoja ja aivomme käsittelevät niitä. Seuraavassa leikissä havainnoimme näköaistilla tarkasti muutoksia ympärillämme ja muutamme toimintaamme havaintojemme mukaan. Joku aloittaa yksinkertaisen toistuvan liikkeen paikallaan pysyen, esim. heiluttaa kättään. Heti, kun huomaat ringissä tällaisen liikkeen, ala toistaa sitä. Katsotaan, kuinka nopeasti liike leviää, ja saamme kaikki tekemään samaa liikettä. Kun kaikki tekevät samaa liikettä, kuka tahansa saa aloittaa yhteisesti erikseen sopimatta uuden liikkeen. Heti, kun huomaat uuden ringissä leviävän liikkeen, ala toistaa sitä. 

tai 

Ilkimys ja vahtikoira –leikki 

Leikissä oppilaat istuvat omilla paikoillaan ja katselevat toisiaan. Valitaan ilkimys, joka katsoo muita ilkeällä ilmeellä ja vahtikoira, joka yrittää saada selville, kuka on ilkimys. Leikkiin voi ottaa myös useamman vahtikoiran ja/tai ilkimyksen.   

Seuraavaksi leikimme ilkimys ja vahtikoira -leikkiä. Kohta kaikki laskevat päänsä alas ja sulkevat silmänsä. Valitsen oppilaista ensin yhden ilkimyksen koskettamalla hänen selkäänsä. Valitsen sen jälkeen vahtikoiran samalla tavalla.  

Kun leikki alkaa, istu hiljaa omalla paikallasi, anna katseesi kiertää luokkakaverista toiseen. Katsele neutraalilla tai iloisella ilmeellä luokkakavereita silmiin. Ilkimykseksi valittu voi “ankeuttaa” muita tekemällä nopeasti toiselle oppilaalle vihaisen tai ilkeän ilmeen. Jos ilkimys teki sinulle ilkeän ilmeen, muutut surulliseksi. Voit laskea pääsi alas (tai jatkaa muiden silmiin katselemista mutta surullisena). Vahtikoira tarkkailee luokkaa ja oppilaita. Kun vahtikoira havaitsee, kuka on ilkimys, hän nouse nopeasti seisomaan ja haukkuu. Kuullessaan hälytyksen kaikkien muiden paitsi ilkimyksen on piilouduttava nopeasti pulpetin alle. Nyt voidaan tarkastaa, saiko vahtikoira oikean ilkimyksen kiinni. Joskus tulee vääriä hälytyksiä, kuten omissa aivoissammekin.  

Tarvitaan: Miten voin vaikuttaa omaan olooni –juliste tai keinokortit, Luokka loistamaan –vihko 1, s. 5 

Tunnin alussa tutkimme sitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. Nyt lähdemme selvittämään, miten voimme itse vaikuttaa omaan oloomme näissä tilanteissa. Jokainen voi oppia säätelytaitoja, joilla säädämme tunnetta suuremmalle tai pienemmälle tunteesta tai tilanteesta riippuen. Meille kaikille tulee tilanteita, jossa oman tai muiden hyvinvoinnin varmistamiseksi säätely on tärkeää. Esimerkiksi, jos jokin asia harmittaa, on hyvä saada harmitusta pienemmälle, ettei tule sanottua tai tehtyä sellaista, mikä satuttaa itseä tai muita. Kun itse tai yhdessä muiden kanssa onnistuu, voi sitä tunnetta lähteä kasvattamaan, vaikka yhdessä tuulettamalla tai kehumalla. 

Omaan oloomme voimme vaikuttaa erilaisilla keinoilla kehon, ajatusten tai toiminnan kautta. Tässä julisteessa on näitä keinoja, joilla voimme rauhoittaa vahtikoiraa ja kutsua viisasta pöllö takaisin.  

Käydään läpi jokainen kolmesta osiosta yksitellen ja keskustellaan oppilaiden kokemuksista. Oletko käyttänyt jotakin näistä keinoista? Mitä ja millaisessa tilanteessa? Miten se vaikutti oloosi?  

Oppilaat tekevät Oman oloon vaikuttaminen -tehtävän, josta valitsevat itselleen sopivia keinoja vaikuttaa omaan oloon.  Nämä merkitään esim. pienellä rastilla. Lopuksi halukkaat tai jokainen oppilas voi kertoa jonkin merkkaamansa keinon koko luokalle/pienryhmälle/parille.  

Keinoja vaikuttaa omaan oloon on paljon erilaisia näiden esimerkkien lisäksi. Tärkeintä on, että löydät juuri sinulle sopivat keinot. Monistetehtävässä merkitse rastilla sinulle sopivat keinot. 

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1, s. 5 

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Oppilaat keksivät ja kirjoittavat muistiin lisää keinoja, joita voisi käyttää kotona oman olon säätelyyn (esim. trampoliinilla hyppiminen, helmi- tai muu askartelu, luonnossa liikkuminen). Voidaan keksiä muutamia keinoja yhdessä. 

Tarvitaan: Keinot kokeiluun -juliste 

Opettaja valitsee tai valitkaa yhdessä luokkaan kolme omaan oloon vaikuttamisen keinoa. Kiinnittäkää keinokortti, piirtäkää tai kirjoittakaa ruutuun valitsemanne keino. Keinoja mallinnetaan ja harjoitellaan yhdessä käyttämään luokan arjessa (esim. ennen koetta tehdään yhdessä sormihengitys, pidetään rauhoittava piirtely- tai lukuhetki ruokailun jälkeen, tehdään lyhyt välijumppa tai ravistelu). Tehty kerta merkitään kyseisen keinon alle keinolaskuriin. 

Sopivan ajan kuluttua voidaan valita uudet keinot kokeiltavaksi ja tarkkailtavaksi.  

Tänään puhuimme mitä aivoissamme tapahtuu erilaisissa tunnetilanteissa. On hyvä muistaa, että meidän kaikkien aivot toimivat niin. Voimme kuitenkin oppia vaikuttamaan omiin tunnetiloihimme erilaisten keinojen avulla. Kävimme tänään tällaisia keinoja läpi ja pääsitte miettimään omia keinojanne. Kun osaamme paremmin säädellä tunnetilojamme ja vaikkapa rauhoittua, pystymme toimimaan järkevämmin eri tilanteissa. 

Tänään olemme puhuneet siitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa ja kuinka voimme säädellä tunteitamme. Olet myös saanut miettiä itsellesi sopivia keinoja tunteittesi säätelyyn. Luokkahaasteeksi saitte keinolaskurin, jolla pääsette seuraamaan niiden käyttöä.  

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. (Esim. Asettumisharjoitus lähti käyntiin hyvin. Pohditte hyvin itsellenne sopivia keinoja tunnesäätelyyn.) 

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen. Tehdään asettumisharjoitus, jossa siveltimellä (tai sormella) kevyesti koskettamalla maalataan edellä istuvan selkään kerrotun mukaan. Tehtävää varten mennään istumaan rinkiin siten, että jokainen on kohti seuraavan selkää. Sivellin helpottaa monelle koskettamista. Harjoituksen aluksi voidaan kokeilla omaan käsivarteen, millainen on kevyt siveltimen kosketus. Mikäli oppilas kokee, ettei halua tai pysty osallistumaan harjoitukseen, voi hän tehdä sen itselleen omaan kämmenselkään. Harjoituksen voi tehdä myös pareittain vuorotellen, jolloin ohjeet luetaan kahdesti ja maalattavana oleva saa vain tunnustella. Tarvittaessa aikuinen voi näyttää edestä mallia “maalaamiselle”. 

Alussa sait kuvitella oman mielipaikkasi. Nyt kerron sinulle eräästä mielipaikasta. Kun kerron, “maalaa” siveltimen kärjellä (tai sormella) kertomani asiat edessä istuvan/parin selkään. Voit maalata asiat juuri niin kuin ne sinun mieleesi tulevat (tai ottaa mallia aikuiselta).  

Tässä lempipaikassa aurinko paistaa taivaalla. Sen lämpöiset säteet levittäytyvät koko mielipaikan päälle. 

Muutamia pilviä leijailee myös taivaalla. 

Alhaalla meri aaltoilee rauhallisesti.  

Rannalla on pehmeää, lämmintä hiekkaa. Auringonvalossa näyttää, kuin hiekan lomassa kimmeltäisi kimaltavia hippusia siellä täällä. 

Rannalla kasvaa myös palmupuu. Sillä on vahva, pitkä runko. Latvasta lähtee palmunlehviä eri suuntiin. 

Palmu huojuu kevyesti lempeässä tuulessa.  

Tuuli kuiskaa sinulle: Kiitos tästä harjoituksesta! 

Lopuksi voit kuiskata itse kiitoksen sille, joka maalasi selkääsi. 

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin 

Aloitetaan jälleen tunti yhteisellä asettumisharjoituksella. Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pöydän päälle.  

Tänään kokeilemme liukumäkihengitystä. Tässä kuvassa on liukumäki. Kuvittele mielessäsi, että sisäänhengityksellä nouset liukumäen portaat ylös. Uloshengityksellä teet oikein pitkän laskun mäkeä alas. Kokeillaan kuvaa katsomalla muutaman kerran yhdessä. 

Seuraavaksi saat koshin soiton ajan tehdä rauhallisia, pitkiä liukumäkihengityksiä omassa rauhassasi. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pöydän kantta/lattiaa, jotta saat oman rauhan.  

Annetaan hetki aikaa rauhoittumiselle. 

Voit hengitellä vielä rauhassa muutaman kerran ja sen jälkeen avata silmät tai nostaa katseesi.  

tai 

Aloitamme tunnin jälleen yhteisellä asettumisella. 

Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Nosta toinen käsi eteesi ja avaa sormet haralleen. Lähde kulkemaan toisen käden etusormella avatun käden sormia pitkin ylös ja alas peukalosta alkaen. Kun kuljet sormea ylös, hengitä sisään. Pidätä hetki hengitystä sormen päässä. Kun laskeudut sormea alas, hengitä samalla ulos ja pidätä hetki hengitystä ennen uutta sormea. Käy läpi kaikki sormet oman hengityksen tahtiin.  

Seuraavaksi saat soiton/musiikin ajan tehdä sormihengityksiä omassa rauhassasi. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa kättäsi, jotta saat oman rauhan. 

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä se tuntui? Millainen olo on nyt? Muuttuiko olo jotenkin? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. 

 Tarvitaan: Tunteita –juliste 

Tunteet ovat kehosi viestejä ja niitä voi tuntua samaan aikaan monia. Tunteitasi kuuntelemalla voit kuulostella, mitä sinulle kuuluu ja miten sinun pitäisi toimia tilanteessa. Tunteiden tehtävä on suojella meitä, koska ne ohjaavat meidät pois vaarasta kohti turvaa. 

Jotkut tunteet ovat kevyitä ja helppoja. Ne kertovat, että se, mitä tarvitset sillä hetkellä, on toteutunut. Raskaat ja hankalalta tuntuvat tunteet kertovat, että tarvitset jotakin voidaksesi hyvin.  

Jokaisella tunteella on tärkeä tehtävä. Viha antaa rohkeutta puolustaa itseä tai toisia. Pelko auttaa vaaratilanteissa olemaan tarkkana ja lähtemään turvaan. Ilo ja mielihyvä kannustaa tekemään asioita, jotka ovat itselle ja muille hyväksi ja auttaa suuntaamaan sitä kohti, mikä tekee meille hyvää. Siksi kaikkia tunteita tarvitaan. 

Jokaisella on omat tunteet tilanteissa eli ei voi sanoa, että oma tai toisen tunne olisi väärä tai oikea. Siksi onkin tärkeää kunnioittaa omaa ja toisen tunnetta. On ihan ok, että minusta tuntuu nyt tältä tai kaverista tuntuu tuolta. 

Jokainen voi vaikuttaa omiin tunteisiinsa eli säädellä niitä. Niitä taitoja me harjoittelemme seuraavalla Luokka loistamaan -tunnilla. 

Tässä julisteessa näet paljon erilaisia tunnesanoja. Niitä on luokiteltu otsikoiden alle ja osassa tunne vähän voimistuu, kun mennään sanalistaa alaspäin. Mukana on varmasti monia tuttuja tunnesanoja, mutta myös uusia sanoja. Jos et ymmärrä, mitä tunnesana tarkoittaa, kysy kaverilta tai aikuiselta. Tavoite on, että oppisit uusia tunnesanoja ja voisit kertoa tunteistasi enemmän. 

Tarvitaan: Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat –juliste 

Tunne ja Taida ilmaiset materiaalit: https://holvi.com/shop/TUNNEJATAIDA/product/a4c2aee0061811a93e48c6c917d82b74/ 

Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, miten nämä erilaiset tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat meissä. Jokaisella meistä ne näkyvät, tuntuvat ja kuuluvat eri tavoin. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Esimerkiksi eri kulttuureissa tunteita ilmaistaan erilaisilla tavoilla. 

Ilmeinä kasvoilla 

Eri tunnetiloissa kasvomme näyttävät erilaisilta.  

Millaisia asioita, jotka kertovat tunteesta, olet havainnut kasvoilla? (esim. hymy, irvistys, kyyneleet) 

Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/pelko/häpeä/suru/rauhallisuus näyttää kasvoilla.  

Äänensävyissä 

Tunnetilat ovat kuultavissa myös meidän puheestamme. Äänensävyllä tarkoitetaan sitä, miten asia sanotaan, ei sitä, mitä sanoja sanotaan.  

Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/viha/suru kuulostaa. Sanotaan jokin lyhyt asia, esim. “Hei!” eri tunteilla. Mitä huomaat? (Esim. äänenvoimakkuus ja puhenopeus vaihtelevat). 

Aikuinen sanoo: “Olet tosi kiva!” vihaisella äänellä. Oppilaat saavat äänestää, uskovatko äänensävyä eli miten sanottiin vai sanoja, jotka sanottiin. Mitä ajatuksia herää, kun äänensävy ja sanat ovat ristiriidassa?  

Käyttäytymisessä 

Tunteet antavat meille voimaa toimia. Ne siis näkyvät myös siinä, miten toimimme tilanteessa (esim. käännymmekö pois tai lähdemme kokonaan muualle, tönäisemmekö tai halaammeko). 

Kehonkielessä 

Tunteet voivat näkyä myös kehonkielessämme eli miten esimerkiksi kätemme tai jalkamme ovat asettuneet (kädet puuskassa/nyrkissä/ojentuneena kohti) tai ovatko ne jännittyneet vai rennot. 

Oletko huomannut itsesi tai jonkun toisen kehonkielessä jotakin, joka kertoo tunteista? 

Tunnepantomiimi 

Tarvitaan: Susi –tunnekortit ja Tunteita-juliste 

Tukiliitto: https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/kehittamistoiminta/paattyneet-hankkeet/mahti-projekti/mahti-tunnekortit/ 

Seuraavaksi tehdään leikki, jossa vapaaehtoinen oppilas saa tulla esittämään pantomiimina jotain tunnetta. Esittäjä saa tunnetta esittävän Susi-kortin, josta hän voi ottaa vinkkejä esitykseensä. Voi myös esittää kortin tunnetta omalla tavalla. Kiinnitetään huomiota, että tunne näkyy kasvojen lisäksi myös muualla kehossa (esim. kädet, jalat, asennot). Muut arvaavat, mitä tunnetta esitetään. Sopivaa tunnesanaa voi etsiä tunnesanalistasta. 

Oikean arvauksen jälkeen kaikki voivat kokeilla esittää tunnetta ja keskustellaan havainnoista. Arvaajat voivat ketoa, mistä kehonasennosta arvasivat esittäjän tunteen. Voidaan myös tehdä niin, että kaikki osallistujat ottavat samanlaisen asennon ja ilmeen, mikä esittäjällä on. Sen jälkeen arvataan tunne ja keskustellaan tuntemuksista. Esim. Mitä kehossa/kasvoilla tapahtui? Mikä kohta kiristyi/jännittyi/rentoutui/aktivoitui? 

Ajatuksina mielessä 

Usein siinä kohtaa, kun tunne tulee mieleemme, on kehossamme alkanut jo tuntua monia tuntemuksia. Ajatusten voimalla voimme vahvistaa tai vaimentaa tunteitamme. Alaspainavat ajatukset (esim. Ei tästä tule mitään, olen huono, pelottavat tai jännittävät asiat) saavat meille kurjemman olon. Ylöskohottavilla ajatuksilla (esim. Ei hätää, kyllä tämä onnistuu, tee vaan parhaasi, mukava muisto/tapahtuma/henkilö/paikka) voimme rauhoittaa itseämme ja saada olomme tuntumaan paremmalta. Puhutaan tästä lisää myöhemmin Luokka loistamaan –tunneilla. 

Aistimuksina ja fysiologisina muutoksina kehossa 

Keho on tunteiden koti ja ne voivat tuntua siellä monella erilaisella tavalla. Vatsaa voi kipristellä, kurkkua kuristaa, rinnan päällä tuntua painoa, poskia kuumottaa, kädet tuntua hiostavilta tai kädet ja jalat olla raskaat tai tärisevät. 

Miten tunteet ovat tuntuneet omassa kehossasi? 

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1 s. 3 ja värikynät 

Käydään läpi yksi tunne kerrallaan. Aikuinen sanoo tunteen ja värin, jolla oppilas värittää kehosta kohdan, jossa tunne tuntuu. Lopuksi halukkaat voivat jakaa omia havaintojaan tehtävästä. 

Tässä tehtävässä pääset havainnoimaan, missä kohtaa kehossasi eri tunteet tuntuvat. Tunne voi tuntua yhdessä tai useammassa kohdassa. Jossakin kohdassa voi tuntua useampi eri tunne ja toiset kohdat voivat jäädä taas kokonaan värittämättä. Jos tuntuu vaikealta, voit muistella jotakin tilannetta, missä koit kyseistä tunnetta. Väritä keltaisella kohta tai kohdat, joissa ilo tuntuu jne.  

Tarvitaan: Luokka loistamaan –vihko 1 s. 4 

Tehtäväsivun alalaidassa on kotitehtävä. Kotitehtävässä oppilas on tunnesalapoliisi sovitun ajan (esim. päivän, loppuviikon). Hän tarkkailee arjessa muiden tunteita. Kun hän huomaa monisteessa olevan tunteen, hän merkitsee sen perään rastin. Saman tunteen voi huomata ja merkitä useamminkin. Myös muita perheenjäseniä voi mielellään pyytää mukaan tunnesalapoliiseiksi. Usein kiinnitämme helpommin huomiota mielipahan tunteisiin. Kotitehtävässä kannattaakin treenata huomaamaan myös mielihyvän ja ilon tunteita.  

Tarvitaan: Mood Tracker –juliste 

Luokkahaasteena on luokan yhteinen tarkkailutehtävä eli Mood Tracker. Sopivassa hetkessä päivän aikana pysähdy miettimään, mitä tunteita kukin havaitsee itsellään olevan. Mikä tunne tuntuu voimakkaimmin? Jokainen saa värittää luokan yhteiseen pohjaan karkkipallon tunnetta kuvaavalla värillä. Jos tunnistat jonkin muun tunteen, väritä karkkipallo valitsemallasi värillä ja kirjoita karkkipalloon tunnistamasi tunne.  

Tänään olemme puhuneet miten tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat meissä ihmisissä. Olemme myös miettineet, millaisia tunteita voi herätä erilaisissa tilanteissa. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja niillä on oma tärkeä tehtävänsä. Luokka loistamaan- tunneilla puhumme kuitenkin siitä, miten tärkeää on oppia olla purkamatta omaa vaikeaa tunnetta toisiin ihmisiin. Kun opimme tunnistamaan omia tunnetilojamme, voimme ymmärtää itseämme paremmin. 

Tänään olemme puhuneet tunteista, jotka ovat kehon tärkeitä viestejä meille. Tunteet kertovat, mitä meille kuuluu ja mitä me tarvitsemme sillä hetkellä voidaksemme hyvin. Osa tunteista tuntuu kevyiltä ja helpoilta, osa raskailta ja vähän hankaliltakin. Kaikilla tunteilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä. Nyt pääsette tarkkailemaan omia tunteitanne Tunneseuranta-tehtävässä. 

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen (esim. Olitte innokkaita esittämään leikissä. Pohditte hienosti, missä tunteet tuntuvat kehossa.) 

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen. 

Tänään tehdään kehoskannaus-harjoitus, jossa pääset kehonosa kerrallaan havainnoimaan, mitä tuntemuksia sinulla on.  

Mukaillen Jemmasen Kehoskannaus mielikuvamatka lapsille: 

https://bin.yhdistysavain.fi/1600560/auT9ImVGuW5zDB2zkF3a0Y5nPx/Kehoskannaus%20lapsille.pdf

Kun pidämme silmiä auki, näemme mitä ympärillämme tapahtuu. Jos tahdomme nähdä, mitä sisällämme tapahtuu, meidän täytyy sulkea silmämme ja rauhoittua. Tutkimme millaisia tuntemuksia ja tunteita kehostamme löytyy. Kaikki tuntemukset saavat olla juuri sellaisia kuin ne ovat, mitään ei tarvitse muuttaa. Silmät ovat kiinni ja pystyt paremmin havainnoimaan, mitä sisälläsi tapahtuu.  

Ensimmäisenä keskitymme jalkoihisi. Mitä tunnet jaloissasi? Tuntuvatko ne ehkä levottomilta? Painavilta tai kevyiltä? Kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko jaloissasi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?  

Vie seuraavaksi sisäinen katseesi ja hengityksesi keskivartalon alueelle. Minkälaisia tuntemuksia vatsassasi on? Entä rinnassa? Onko se rentoutunut vai jännittynyt? Huomaatko vatsassa tai rinnassa jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta? 

Liikuta sisäinen katseesi ja hengityksesi seuraavaksi käsiin, aina sormenpäihin asti. Miltä ne tuntuvat? Ovatko ne kylmät vai lämpimät? Tuntuuko käsissä jännitystä tai ovatko ne rentoutuneet? Tuntuvatko sormet kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko käsissäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta? 

Vie sitten sisäinen katseesi ja hengityksesi pään alueelle. Miltä päässä tuntuu?  Huomaatko päässäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta? 

Nyt olemme käyneet läpi koko kehon varpaista päähän. Hengitä vielä muutaman kerta omaan tahtiin. Tuo sitten huomiosi takaisin tähän paikkaan, jossa olet ja tuo sormiisi ja varpaisiisi pientä liikettä. Kun sinusta tuntuu hyvältä voit avata silmät.