Tekijä: admin

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin

Oppilaat ovat pulpeteillaan silmät kiinni ja rauhoittuvat ja kuuntelevat, kun ohjaaja luettelee voimalauseita ääneen. Jokaisen voimalauseen jälkeen voidaan soittaa Koshia tai kuunnelle musiikkia.

Jokainen meistä tarvitsee joskus kannustamista ja ystävällisiä sanoja. Seuraavaksi saat kuulla myönteisiä voimalauseita ja kokea, miltä tuntuu kuunnella näitä voimalauseita. Sitä varten otetaan taas rauhallinen asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja hitaasti ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia tai äänen, voit silti edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa ja keskittyä voimalauseisiin.

Ohjaaja lukee rauhallisella äänellä, hitaasti ja tauottaen:

Kiitos, että yrität parhaasi.

Olet tärkeä osa tätä ryhmää juuri omana itsenäsi.

Olet hyvä juuri tuollaisena!

Aina ei tarvitse onnistua – virheet ovat osa oppimista!

Sinnikkyydellä eteenpäin!

Älä ole liian vaativa itsellesi!

Olet tärkeä!

Sinä pärjäät kyllä!

Tsemppiä päivääsi!

Hymyile, olet koulussa ja loistotunnilla.

Tänne on mukavaa tulla pitämään Loistotuntia, hyvä te!

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä kehossasi tuntuu, kun kuulet voimalauseita? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.

Tarvitaan: esitystekniikka, kirjainlaput

Opetus, jos edellisellä kerralla on ollut aiheena myötätunto:

Kootaan edellisen kerran kirjainlapuista valmiiksi sana myötätunto. Muistellaan edellisen kerran aihetta myötätunto. Siirrytään kohtaan, jossa käsitellään itsemyötätuntoa.

Opetus, jos myötätuntotuntia ei ole pidetty:

Oppilaat ratkaisevat sekaisin olevista kirjainlapuista muodostuvan sanan M-Y-Ö-T-Ä-T-U-N-T-O. Mietitään yhdessä mitä sana myötätunto tarkoittaa?   

Myötätunto tarkoittaa ystävällisiä tekoja ja toimintaa toisen ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.  Myötätunto on sitä, että me huomaamme, kun joku muu on surullinen, yksinäinen tai tarvitsee apua. Se lähtee siis siitä, että tunnistamme toisen tunteen ja tilanteen. Sitä kautta voimme jakaa toisen tunnetta. Se herättää meissä myötätuntoista tunnetta ja halun toimia toisen hyväksi. Myötätunto ei tarkoita vain sitä, että sanot vain ’voi harmi’ toisen kokiessa vastoinkäymisiä tai jäät itse tähän tunteeseen vellomaan, vaan myös sitä, että pyrimme toimimaan toisen mielipahan helpottamiseksi tai mielihyvän vahvistamiseksi. Jos joku on vaikka hukannut tavaransa ja näyttää harmistuneelta, voimme auttaa etsimisessä tai kysyä, jos voimme auttaa jollain muulla tavalla. Tai toisen kertoessa innoissaan illalla olevasta leffaretkestä, voimme iloita hänen kanssaan.  

Myötätunnon tunnusmerkkejä ovat esim. ystävällinen katse tai hymy, halaus, ystävällinen kosketus, hyväksyvä nyökkääminen, kädestä kiinni pitäminen, lohduttaminen, toisen onnistumisesta kehuminen, vierellä oleminen, avun tarjoaminen, tsemppipeukun näyttäminen, lohduttavat sanat.

Opetus itsemyötätunnosta:

Lisätään myötätuntosanan eteen itse. Pohditaan, mitä sana itsemyötätunto tarkoittaa.

Mikäli halutaan näyttää video, voidaan katsoa Kaveritaitoja –ohjelman video SPR:n YouTube-kanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=FSY8Q3jiH8c

Videon asiat voidaan myös käydä läpi ohjaajan johdolla:

Itsemyötätunto on aivan samanlaista huolenpitoa, jota osoitamme meille tärkeälle ihmiselle. Se on ymmärrystä siitä, ettei kukaan ole täydellinen ja meistä jokainen tekee virheitä. Jostain syystä olemme usein armollisempia toiselle kuin itselle. Itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että ajattelee, että riittää sellaisena kuin on. Ja ettei lähde muuttamaan itseään ystävää varten. On vaikea ymmärtää toisen kokemaa pelkoa, häpeää tai syyllisyyttä, jollei ymmärrä tällaisia tunteita itsessään. Itsemyötätuntoa vahvistaa realistinen suhtautuminen näkemäänsä ja kokemaansa. Itsemyötätuntoa vahvistaa, kun pysähtyy kuuntelemaan itseään ja antaa kaikkien tuntemuksien ja tunteiden tulla, hyväksyvällä ja lempeällä asenteella.

Tarvitaan: Papukaija ja korppikotka –kuvat, Myötätuntoisten tsemppilauseiden –juliste

Mietitään, voisiko omilla ajatuksilla lohduttaa itseä. Apuna opetuksessa käytetään kahta lintua, korppikotkaa (lannistaja) ja papukaijaa (kannustaja), jotka laskeutuvat olkapäälle sanomaan korvaamme asioita. Lintukuvien avulla käydään läpi ihmisen omia ajatuksia ja sisäistä puhetta. Millaista voi olla oma sisäinen puhe? Onko se kannustavaa vai lannistavaa? Keksitään lauseita, mitkä ovat kannustavia ajatuksia. Voidaan myös käydä muutama esimerkki lannistavista ajatuksista.

Itsemyötätunnon taito näkyy hyvin siinä, miten puhut itsellesi ajatuksissasi. Tätä puhetta voidaan verrata kahteen olkapäillesi laskeutuvaan lintuun. Ensimmäinen on korppikotka, joka laskeutuu olkapäälle raakkumaan todella helposti. Sen ääni on kuuluva. Se raakkuu korvaasi lannistavia ajatuksia, muistuttaa vaaroista ja epäonnistumisista. Muistat ehkä, että ihmisen aivot luonnostaan huomaavat tällaisia ajatuksia ja siksi korppikotkan lannistava puhe kuuluu ajatuksissamme niin helposti. Tällaiset ajatukset saavat kuitenkin olon tuntumaan epätoivoiselta ja raskaalta. Niiden kanssa on vaikea mm. oppia ja toimia harkitusti tai rakentavasti. Siksi on hyvä oppia huomaamaan korppikotkan puhe ja harjoitella hätistämään niitä tietoisesti pois. Korppikotka-ajatuksia ovat mm.:

• “Olen huono.”
• “En kuitenkaan onnistu.”
• “Ei kannata edes yrittää.”
• “Aina mä mokaan.”…

Tunnistatko tilanteita, joissa sinulla kuuluu mielessäsi korppikotkan lannistavia ajatuksia?

Toinen lintu on värikäs papukaija. Se puhuu mieleesi kannustavia ja myötätuntoisia ajatuksia. Papukaija oppii kyllä puhumaan, mutta sitä täytyy opettaa sinnikkäästi. Sitten se alkaa toistaa myönteistä puhetta ja nostaa siiville. Papukaijan puhe kohottaa mieltäsi, rohkaisee ja saa sinut suhtautumaan itseesi lempeämmin. Olosi on parempi ja sinun on myös helpompi toimia ja oppia. Papukaija-ajatuksia ovat mm.:

• “Olen hyvä juuri tällaisena.”
• “Kun sinnikkäästi harjoittelen, onnistun kyllä.”
• “Mitään ei opi, jos ei kokeile ja harjoittele.”
•  “Virheet kuuluvat oppimiseen.”
• “Ei hätää, kaikki järjestyy!”

On tärkeää huomioida, että ajatukset ovat usein vain ajatuksia, jotka muuttuvat tunnetilan mukaan. Ne eivät aina ole totta. Voit ohjata itseäsi kohti myönteistä ajattelua.

Esitellään myötätuntoisten tsemppilauseiden juliste.

Tarvitaan: Itsemyötätunto –pelilauta ja –pelikortit, noppa ja pelimerkit

Pelataan pienryhmissä peliä, jossa oppilaat lukevat tilannekortteja ja pohtivat kannustavia ajatuksia tilanteeseen.

Pääsette ryhmän kanssa pelaamaan Itsemyötätunto-peliä. Vuorotellen jokainen etenee pelilaudalla ja aina pysähtyessään nostaa kortin sekä lukee tilanteen ääneen. Yhdessä pohditaan, mitä kannustavaa henkilö voisi kortin tilanteessa sanoa itselleen. Papukaijan kohdalle pysähtyessä nostetaan vihreä kortti ja toimitaan kortin ohjeen mukaan.

Tarvitaan: Väripaperille tulostetut sydämet, Myötätuntoisten tsemppilauseiden –juliste, kirjoitusvälineet, sakset, sinitarraa

Oppilaat saavat muistilappu sydämen. He miettivät, mitä myötätuntoista puhetta heidän itsensä olisi hyvä kuulla päivittäin. Esim. Olen hyvä juuri tällaisena! Hengähdä välillä! Osaan paljon – virheetkin kuuluvat oppimiseen! Hyvä minä! Olen sinnikäs!

Jokainen kirjoittaa sydämeen oman myötätuntoisen toivotuksen itselleen muistiin. Sydän leikataan ja kiinnitetään esim. sinitarralla pulpetin sisäkanteen tai johonkin muuhun paikkaan, josta oppilas itse huomaa sen mahdollisimman usein.

Jokainen meistä on erilainen, joten tarvitsemme itsemyötätuntoisia ajatuksia vähän eri asioista. Seuraavaksi saat rauhassa valita, millaista tsemppilausetta sinä tarvitsisit tällä hetkellä usein. Jos esimerkiksi olet kova stressaamaan, voit muistuttaa itseäsi lempeästi siitä, että saat myös hyvillä mielin levähtää. Joku taas saattaa tarvita sinnikkyyteen tsemppaavaa ystävällistä puhetta. Joku pelkää virheitä ja epäonnistumisia ja silloin tarvitsee ehkä muistutusta siitä, että ne ovat itse asiassa tärkeä osa oppimista eikä itseä ole syytä niistä moittia, vaan on rohkeasti lähtenyt yrittämään ja opettelemaan.

Valitse sinulle sopivalta tuntuva tsemppilause julisteesta tai voit myös keksiä niiden avulla oman lauseen.

Leikkaa väripaperille monistettu sydänmuistilappu. Kirjoita oma itsemyötätuntoinen tsemppilauseesi muistiin. Muistilappu kiinnitetään sellaiseen paikkaan, josta itse näet sen helposti päivittäin (esim. pulpetin sisäkansi, lokero, oma penaali…). Muistilapun tarkoitus on siis muistuttaa lempeämmästä tavasta suhtautua itseesi.

Tarvitaan: Itsemyötätunto -moniste

Kotitehtävässä pääset harjoittelemaan itsemyötätuntoisia ajatuksia ja tekoja. Kun olet harjoitellut tehtävässä olevaa asiaa, väritä sydän. Voit keksiä myös yksi tai kaksi omaa itsemyötätuntoista tapaa toimia ja harjoitella niitä.  

Tarvitaan: Luokan itsetunnon hetket –moniste

Harjoitellaan yhdessä luokan kanssa itsemyötätuntoisia tapoja toimia. Haasteen avulla mallinnetaan itsemyötätuntoista ajattelua. Kun haastemonisteessa olevaa tapaa on yhdessä kokeiltu, väritetään sen perässä oleva sydän. Hyväksi havaittuja luokan itsemyötätuntohetkiä kannattaa käyttää myös jatkossa.

Tänään olemme puhuneet itsemyötätunnosta. Itsemyötätuntoinen ajattelu ja toiminta on omalle hyvinvoinnille tärkeä harjoiteltava taito. Kun osaa suhtautua itseä kohtaan ystävällisesti, on helpompi olla myötätuntoinen myös muita kohtaan. Olemme miettineet, millainen puhe on itselle myötätuntoista ja millainen puhe puolestaan lannistaa itseä.

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. Voidaan myös pyytää oppilaita itseään sanoittamaan luokan onnistumisia tunnilla. (Esim. Tunnilla kerrottiin hyvin esimerkkejä tilanteista, joissa tarvittaisiin itsemyötätuntoa. Kuuntelitte hyvin toisten kertomia tilanteita.)

Kerrotaan, että tunti lopetetaan yhdessä rauhoittuen. Harjoitellaan ja tehdään yhdessä tunnin lopuksi halaushengitys. Noustaan seisomaan oman paikan viereen niin, että ympärille käsien verran tilaa liikkua.

Tämän tunnin lopuksi saat huomioida elämäsi tärkeimmän henkilön – itsesi. Yhdistetään muutamaan rauhalliseen lopetushengitykseen itsesi lämmin halaus seuraavasti:

Vie kädet sivuille vaakatasoon ja hengitä sisään. Pidätä aivan pieni hetki hengitystä.

Sitten puhalla pitkä uloshengitys samalla halaten käsilläsi itseäsi lempeästi.

Toistetaan yhdessä 3–5 kertaa.

Aloitamme jälleen tunnin asettumalla. Tässä harjoituksessa pyydän sinua ottamaan toisella kädellä kiinni toisen käden sormista vuorotellen peukalosta aloittaen. Joka sormen kohdalla otetaan ensin rauhallinen hengitys ja sitten ajatellaan ohjeen mukaan jotain mieleesi tulevaa asiaa tai henkilöä.

Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Hengitä muutaman kerran syvään sisään ja ulos. Laske katseesi käsiisi tai sulje silmäsi, että sinulla on hetken aikaa aivan oma rauha ja pystyt keskittymään omaan mieleesi tuleviin ajatuksiin ohjeitteni mukaan.  Vastaa kysymyksiini vaan hiljaa mielessäsi. Ota kiinni peukalostasi. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Ajattele ihmistä, joka on tervehtinyt sinua ystävällisesti tai hymyillyt sinulle tänään.

Ota kiinni etusormestasi. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Ajattele mielessäsi jotain sinulle tärkeää tai mieluista tekemistä.

Ota kiinni keskisormestasi. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Ajattele mielessäsi jotakuta sinulle tärkeää tai rakasta ihmistä.

Ota kiinni nimettömästä. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Ajattele jotain kivaa asiaa, jota odotat.

Ota kiinni pikkusormestasi. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Mieti, miltä sinusta tuntuu juuri nyt.

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut.

Tarvitaan: kirjainlaput

Ratkaistaan yhdessä, mikä sana muodostuu taululla sekaisin olevista kirjaimista:
M-Y-Ö-T-Ä-T-U-N-T-O. Järjestetään tarvittaessa opettajan vinkkien avulla kirjaimet sanaksi. Mietitään yhdessä, mitä sana myötätunto tarkoittaa.

Myötätunto tarkoittaa ystävällisiä tekoja ja toimintaa niin, että toinen voisi paremmin. Myötätunto on sitä, että me huomaamme, kun joku muu on surullinen, yksinäinen tai tarvitsee apua. Se lähtee siis siitä, että tunnistamme toisen tunteen ja tilanteen. Myötätunto ei tarkoita vain sitä, että sanot ’voi harmi’ toisen kokiessa vastoinkäymisiä tai menet mukaan toisen mielipahan tunteeseen. Tärkeä osa myötätuntoa on, että pyrimme toimimaan toisen mielipahan helpottamiseksi tai mielihyvän vahvistamiseksi. Jos joku on vaikka kadottanut tavaransa ja näyttää harmistuneelta, voimme auttaa etsimään sitä tai kysyä, jos voisimme auttaa jollain muulla tavalla. Tai toisen kertoessa innoissaan illalla olevasta leffaretkestä, voimme iloita hänen kanssaan.  

Leikkiä varten asetutaan vastakkain parin kanssa. Kämmenet nostetaan avattuina parin käsien kanssa vastakkain, mutta niin, että väliin jää muutaman sentin etäisyys. Taustalla voi soida rauhallinen musiikki.

Seuraavassa leikissä ideana on mahdollisimman tarkasti tarkkailla ja eläytyä parin liikkeisiin ja toimia niiden mukaan. Ajatellaan, että välissä on peili ja pari on peilikuva. Kumpi tahansa saa lähteä hitaasti liikuttamaan käsiä ikään kuin peilin pintaa myöten. Pari pyrkii seuraamaan liikettä omilla käsillään. Leikki voidaan tehdä myös niin, että alussa sovitaan, kumpi johtaa liikettä ja kumpi vaan seuraa. Tällöin liikkeen ohjaajaa vaihdetaan puolivälissä.

Lopuksi voidaan keskustella, miltä leikki tuntui, miten sen sai onnistumaan hyvin. Huomasiko lopulta, kumpi liikettä johti, mikäli leikittiin sopimatta liikkeen ohjaajaa ja seuraajaa?

Tarvitaan: Myötätunnon ilmaisemisen tapoja –sanalaput

Kaksi paria muodostaa edellisen harjoituksen jälkeen neljän hengen ryhmän tai muodostetaan uudet ryhmät. Ryhmä saa sanalappuja, joissa on myötätunnon ilmaisemisen tapoja sekä tapoja, jotka eivät kerro myötätunnosta.

Ryhmällänne on lappuja, joihin on kirjoitettu erilaisia toimintatapoja. Tehkää yhdessä keskustellen seuraavat tehtävät:

1. Valitkaa lapuista ne, joissa on myötätuntoa ilmaiseva toimintatapa. Siirtäkää sivuun ne, jotka eivät viesti myötätuntoa. Tunnistatteko ei-myötätuntoisia toimintatapoja arkitilanteista tai omassa toiminnassasi?
   
2. Keskustelkaa myötätuntoisista toimintatavoista. Miten toivoisit toisten osoittavan sinulle myötätuntoa? Kertokaa tilanteista, joissa olet kokenut saavasi muilta myötätunnon osoituksia, jotka ovat tuntuneet hyviltä.
   
3. Mitkä tuntuvat sinulle sopivilta tavoilta osoittaa myötätuntoa? Kertokaa tilanteista, joissa olet osoittanut tai voisit osoittaa myötätuntoa toiselle.

Lopuksi kootaan tehtävä yhteisesti keskustellen.

Huomasitteko eroja siinä, mitkä tavat koettiin myötätuntoisina? Nousiko joku myötätunnon ilmaisutapa erityisesti esiin ryhmässänne? Herättikö joku erilaisia kokemuksia tai mielipiteitä?

Myötätuntoa voi osoittaa monenlaisilla sanoilla ja teoilla. Se, millaista myötätuntoa haluaa vastaanottaa tai osoittaa toisille on yksilöllistä. Ilmaisemisen tavat voivat vaihdella riippuen tilanteesta ja siitä kenen kanssa tilanteessa on. Esimerkiksi vanhemmalta, kaverilta, opettajalta tai tuntemattomalta ohikulkijalta haluaa vastaanottaa myötätuntoa tai heille haluaa ilmaista myötätuntoa eri tavoin.

Tarvitaan: Myötätunto-moniste, Tunnesanalista

Myötätunnon hetkiä -tehtävässä on neljä erilaista tilannetta. Lue tilanne ja mieti, mikä tunne tai tunteita henkilöllä voisi olla. Apuna voit käyttää tunnesanalistaa. Sen jälkeen mieti, miten voisit osoittaa tilanteessa myötätuntoa. Apuna voit käyttää tehtävän yläpuolella listattuja Myötätuntoisia toimintatapoja.

Tarvitaan: Myötätunto-moniste

Myötätunto-monisteen alalaidassa on kotitehtävä. Havainnoi tilanteita, joissa toimit myötätuntoisesti. Kirjoita tapoja, joilla olet osoittanut myötätuntoa arkielämän tilanteissa sanoin, teoin tai pieninkin elein.

Tarvitaan: A3-papereita, värikyniä/tusseja/maaleja

Oppilaat keksivät tai valitsevat oppilaiden antamista esimerkeistä tsemppilauseen, jonka kirjoittavat selkeästi paperille. Koristellaan juliste värikkääksi. Pohjan voi myös ensin laveerata kauniilla, piristävillä väreillä ja kirjoittaa tsemppilauseen kuivuneen pohjan päälle. Julisteet levitetään kaikkien iloksi ja kannustukseksi koulun käytäville. Yhdessä voidaan seurata, millaisia reaktioita julisteet herättävät muissa ja itsessä, kun niitä näkee.

Esimerkkejä:

• Olet tärkeä! Olet mahtava juuri tuollaisena!
• Kiva, että olet täällä!
• Aina löytyy jotain hyvää!
• Tsemppiä päivään! Iloa päivääsi!
• Hienoa, että jaksat sinnikkäästi! Sinnikkyydellä pärjäät!
• Osaat kyllä! Mokaaminen ei ole maailmanloppu!
• Olet tärkeä! Olet mahtava juuri tuollaisena!

Tänään olemme puhuneet myötätunnosta, jolla tarkoitetaan toisen tunteen ymmärtämistä ja myötäelämistä sekä pyrkimystä toimia toisen hyväksi niin, että toisen mielipaha helpottuu tai mielihyvä vahvistuu.

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. Voidaan myös pyytää oppilaita itseään sanoittamaan luokan onnistumisia tunnilla. (Esim. Keksitte paljon vaihtoehtoja toimia myötätuntoisesti tehtävissä. Huomasin paljon toisten huomioimista tällä tunnilla.)

Opetetaan halaushengitysharjoitus. Taustalla voi halutessaan soittaa koshia tai rauhallista musiikkia.

Jokainen meistä tarvitsee joskus rauhoittavaa ja ystävällistä halausta. Nyt harjoittelemme hengitysharjoituksen, jossa tehdään rauhallisia hengityksiä halauksen tahtiin.

Vie kädet sivuille vaakatasoon ja hengitä sisään. Pidätä aivan pieni hetki hengitystä.

Sitten puhalla pitkä uloshengitys samalla halaten käsilläsi itseäsi lempeästi.
Toistetaan yhdessä 3–5 kertaa.

Tänään kuuntelemme asettumisharjoituksessa rauhallista musiikkia. Musiikki on toimiva rauhoittumiskeino, lisäksi musiikin avulla voimme vaihtaa tunnetilaa ja rentoutua. Jos mielessä pyörii huoliajatuksia tai on vaikeaa keskittyä, voi musiikki auttaa meitä asettumaan. Tärkeää on valita sellainen musiikki, josta itse pitää ja nauttii. Jos esimerkiksi läksyjen tekemisen ja kokeeseen harjoittelun aikana kuuntelee musiikkia, voisi kokeilla sellaista musiikkia, jossa on vain soittimia, sillä laulettu teksti voi kiinnittää huomiota pois tehtävästä. Tässä esimerkissä, jonka on säveltänyt yksi meidän Luokka Loistamaan –opettaja, Ivo Hackman, ei ole laulua, vaan pelkästään soittimia.

Nyt saat kuunnella tämän kappaleen ja samalla hengitellä rauhallisesti. Voit vain kuunnella, tai samalla miettiä, minkälaisia ajatuksia tai mielikuvia kappale tuo sinun mieleesi.

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä kehossasi tuntuu? Minkälaisia ajatuksia tai minkälaisen tunnelman musiikkikappale herätti? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen.

TAI (vaihtoehto, mikäli musiikkia ei ole käytössä, voi soittaa Koshia)

Tänään asettumisessa saat omassa rauhassa miettiä, tunnetko jonkun sellaisen, joka on todella kiva ja mukava kaveri. Ajattele häntä ja mieti, miten hän toimii erilaisissa tilanteissa ja miten hän kohtelee toisia? Miltä olosi tuntuu tällaisen todella mukavan ihmisen seurassa? Voit miettiä myös mitä taitoja hänellä on? Mieti, tunnetko enemmänkin ihmisiä, joilla on taitoja olla kiva ja mukava kaveri?

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Oliko helppo keksiä ihminen, jota ajattelit? Millainen ihminen hän on?

Tarvitaan: Kaveritaitoni –itsearviointimoniste, vihko, värikynä

Oppilas ympyröi monisteesta ne kaveritaidot, jotka ovat oppilaan omasta mielestä hänen vahvuuksiaan. Mietitään myös, mitä taitoja olisi hyvä harjoitella lisää. Lopuksi halukkaat voivat jakaa omia havaintojaan tehtävästä; oliko omia taitoja helppoa vai vaikeaa arvioida?

Tarvitaan: Nopat ja pelipohja

Oppilaat toimivat pareittain. Parille jaetaan yksi noppa ja pelipohja. Toinen oppilas lukee pelin tilanteen ääneen. Oppilas 1 heittää noppaa ja sanoo nopan silmäluvun osoittaman vuorosanan (vuorosana 1) ääneen. Tämän jälkeen oppilas 2 heittää noppaa ja sanoo nopan silmäluvun osoittaman vuorosanan (vuorosana 2) ääneen. Tämän jälkeen luetaan ääneen ja mietitään yhdessä viimeisen laatikon kysymyksiä. Kun kysymyksiä on mietitty, siirrytään seuraavaan tilanteeseen.

Sovellus: Tilanteita voisi myös käsitellä siten, että kaksi vapaaehtoista tulee luokan eteen. Pelipohja heijastetaan nähtäville. Opettaja lukee tilanteen luokalle ja heittää nopalla vuorosanat, luokan edessä olevat oppilaat sanovat vuorosanat eläytyen ja “näyttelevät” tilanteen. Keskustellaan ja mietitään yhdessä luokan kanssa tilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Seuraavaan tilanteeseen kysytään uudet vapaaehtoiset oppilaat.

Toiminta: Usein kavereilta löytyy yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Seuraavassa leikissä tutkitaan, mitä yhdistäviä asioita teidän luokan oppilailta löytyy. Kaveritaidot on kuitenkin hyvä olla hallussa kaikkien kanssa, vaikka olisikin kiinnostunut erilaisista asioista.

Kaikki, jotka tykkäävät – leikki

Seisotaan piirissä selät piirin keskustaan. Vuorotellen sanotaan jokin asia, josta itse tykkää. Kaikki, jotka tykkäävät asiasta kääntyvät piirin keskustaan. Voidaan myös tehdä niin, että sanoja näyttää jonkin liikkeen ja kaikki, jotka tykkäävät asiasta tekevät samaa liikettä (esim. Tykkään koripallosta, pomputellaan leikisti palloa).

tai

Yhdistävät asiat –leikki

Oppilaat jaetaan 3–4 oppilaan ryhmiin. Leikissä oppilaat keksivät heidän ryhmäänsä yhdistäviä asioita. Tavoitteena on vahvistaa tunnetta, että lapsilla on paljon yhteistä toisten kanssa.

Seuraavassa leikissä pääsette keksimään mahdollisimman paljon asioita, jotka yhdistävät teidän ryhmänne lapsia. Esimerkiksi asutte Espoossa, pidätte jäätelöstä jne. Kirjoittakaa paperille asiat, jotka teitä yhdistävät. Aikaa tehtävään on 3 minuuttia.

Lopuksi voidaan keskustella, kuinka monta yhdistävää asiaa ryhmästä jäsenten väliltä löytyi.

Kotitehtävä: Hyvän perheenjäsenen taidot- tehtävä.

Tarvitaan: Kaveritaidot-moniste

Oppilas merkkaa monisteeseen, kun hän on käyttänyt kotona jotain hyvää kaveritaitoa perheenjäsentään kohtaan.

Tarvitaan: Bingopohja luokan seinään

Uudessa luokkahaasteessa tavoitteena on täyttää luokan yhteistä bingopohjaa ystävällisillä teoilla. Oppilas saa käydä kirjoittamassa oman nimensä bingopohjan ruutuun, kun hän on tehnyt ruudussa lukevan teon. Samassa ruudussa voi olla useamman lapsen nimi.

https://www.positiivinenoppiminen.fi/hymy-koulu-videot/ (kohdasta 5:10 eteenpäin)

Lopuksi teemme yhdessä ystävällisten toivotusten läsnäoloharjoituksen. Harjoituksen aikana saat rauhoittua ystävällisten ajatusten parissa. Asettumisen jälkeen ohjaan sinut mielikuvissasi toivottamaan kaikkea hyvää sinulle tärkeille ihmisille ja myös itsellesi.

Ota oikein mukava istuma-asento, jossa sinun on hyvä olla hetken ajan omassa rauhassa. Jotta saat oman rauhan, sulje silmäsi tai laske katseesi alaspäin tiettyyn kohtaan.

Tuo ensimmäisenä mieleesi joku sinulle rakas ja läheinen ihminen. Se voi olla joku perheenjäsen, hyvä ystävä tai vaikkapa lemmikki. Kun sinulla on mielessäsi tämä henkilö tai lemmikki, josta pidät tosi paljon, hymyile hänelle mielessäsi ja toivota hänelle mielessäsi ystävällisesti:

Toivon sinulle kaikkea hyvää!

Tuo seuraavaksi mieleesi joku oman luokan kaveri. Joku, jonka kanssa viihdyt ja vietät mielelläsi aikaa. Toivota myös hänelle ystävällisesti mielessäsi:

Toivon sinulle kaikkea hyvää!

Tuo seuraavaksi mieleesi joku luokkakaveri, jota et tunne niin hyvin. Kun saat mieleesi tämän luokkakaverin, toivota myös hänelle ystävällisesti:

Toivon sinulle kaikkea hyvää!

Tuo sitten mieleesi koko luokka, kaikki luokkakaverit, itsesi mukaan lukien, opettaja. Toivota kaikille ystävällisesti mielessäsi:

Toivon meille kaikille kaikkea hyvää! Toivon koko sydämestäni meille kaikille kaikkea hyvää!

Tuo lopuksi huomiosi itseesi. Toivottavasti olosi on rauhallinen ja lämmin. Ehkä oma hengitys tuntuu pehmeältä ja luonnolliselta. Toivota mielessäsi myös itsellesi ystävällisesti kaikkea hyvää.

Anna tämän harjoituksen vahvistaa sinua tästä eteenpäin. Kiitos sinulle, että olet tehnyt tämän harjoituksen. Voit mielessäsi kiittää itseäsi harjoituksesta. Kun olet valmis, voit avata silmäsi rauhassa. Katsele lempeästi ympärillesi.

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit 
• Luokka loistamaan –sopimus 
• Asettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin 
• Kuvat: aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö 
• Omaan oloon vaikuttaminen –juliste ja/tai kortit 
• Omaan oloon vaikuttaminen –tehtävä 
• Keinot kokeiluun -pohja 
• Sivellin jokaiselle oppilaalle/puolikkaalle ryhmälle 

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Asettuminen: Turvapaikka 

Kohta pääset pienelle mielikuvamatkalle turvapaikkaasi, mutta ennen sitä asettaudutaan taas aloittamaan Luokka loistamaan –tuntia.  

Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja pitkästi ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia/äänen, voit edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa ja lähteä mielikuvamatkalle. 

Tunne- ja turvataitoja lapsille: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126027/Tunne-%20ja%20turvataitoja%20lapsille_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Ohjaaja lukee rauhallisella äänellä, hitaasti ja tauottaen:  

”Istu mukavasti ja sulje silmäsi, jos haluat. Hengitä rauhallisesti. Kuvittele itsesi sellaiseen paikkaan, jossa sinun on turvallista ja hyvä olla. Siinä paikassa tunnet olosi oikein rauhalliseksi ja hyväksi. 

Tällainen turvallinen paikka voi olla kotona tai jossain muualla. Se voi olla sisällä tai ulkona luonnossa. Se voi olla oikeasti jossakin olemassa, ehkä olet käynyt siellä. Se paikka voi olla myös kuviteltu, vaikka jostain tarinasta.  

Viivy turvallisessa paikassasi hetki. Katsele ympärillesi. Miltä siellä näyttää?  

Kuuluuko joitakin rauhoittavia ääniä? 

Onkohan siellä joku turvallisuutta lisäävä ihminen, lemmikkieläin tai jokin esine?  

Tunnet olosi oikein hyväksi ja turvalliseksi. Tähän paikkaan voit mielessäsi aina mennä, kun haluat rauhoittaa itseäsi. Hengitä muutaman kerran syvään ja rauhallisesti, ja samalla tunnet hyvää oloa ja turvaa. Tämä on sinun paikkasi, johon voit palata mielessäsi, kun haluat.  

Vähitellen voit tulla turvapaikastasi tähän hetkeen ja paikkaan. Silmäsi aukeavat, ja hyvä olo ja turvan tunne jatkuu. Hyvä. Kiitos!”  

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä harjoitus tuntui? Miltä kehossasi tuntuu, kun on turvallinen olo? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. Jatkotyöskentelyideana on piirtää/maalata oma turvapaikka tai kirjoittaa siitä teksti. 

Tarvitaan: aivot, vahtikoira, reppu ja pöllö 

Seuraavaksi tutustumme aivojen toimintaan tunnetilanteissa. Mitä aivoissamme tapahtuu, kun saamme aistiemme kautta tietoa ja reagoimme tilanteissa näiden pohjalta alitajuisesti tai tiedostaen. Tarkastelemme erityisesti mantelitumakkeen, hippokampuksen ja etuotsalohkon toimintaan. Niitä kuvataan vahtikoirana, reppuna ja viisaana pöllönä. Käytetään opetustuokion tukena kuvaa aivoista ja eri osia kuvaavia merkkejä (koira, reppu, pöllö). 

Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, mitä meidän aivoissamme tapahtuu, kun tunne herää. Meidän kaikkien aivot toimivat näin, vaikka ulospäin tunnereaktiomme näyttävät erilaisilta. Aivot koostuvat todella monesta eri osasta, mutta tänään tutkimme niistä tarkemmin kolmea, jotka ovat mukana tunnesäätelyssä. 

Mantelitumake (Vahtikoira)  

Mantelitumake on aivojemme tunnealueen keskus eli vahtikoira. Havainnoimme aisteillamme (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) koko ajan ympäristöstämme turvan ja uhan merkkejä. Nyt puhumme arjen tilanteissa olevista turvan ja uhan merkeistä, emme isoista uhka-asioista kuten vaikka pyörremyrsky. Turvan merkkejä voivat olla esimerkiksi hymy, silmiin katsominen, nyökkäileminen ja ystävälliset sanat. Uhan merkkejä voivat olla kulmien kurtistaminen, katsominen toisaalle, epämiellyttävä haju tai maku. Vahtikoira toimii hyvin innokkaasti ja reagoi nopeasti. Se on niin innokas suojelemaan meitä ja havaitsemaan uhkia, että tilanne ja siihen liittyvät muistot saavat sen toimimaan ja haukkumaan joskus vähän turhissakin tilanteissa tai liian nopeasti.  Kun aivomme joutuvat hälytystilaan taistelemme, pakenemme tai jähmetymme.  

Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Muistatko tilannetta, jossa olisit taistellut (esim. töniminen, ikävät sanat), paennut (esim. juossut tilanteesta pois, piiloutunut, vetäytynyt omaan kuplaan hupun alle) tai jähmettynyt (esim. et saa sanottua mitään tai toimittua tilanteessa)? Mikä näistä kolmesta toimintatavasta on sinulle tyypillisin? 

Hippokampus (Tunnereppu)  

Hippokampus on aivojemme muistipankki, jossa ovat tallessa muistot ja toimintatavat aiemmista tilanteista eli se on tunnereppumme. Kun toimimme tilanteissa, aiemmat kokemuksemme samanlaisista tilanteista nousevat mieleemme ja vaikuttavat siihen, miten toimimme tässä hetkessä. Esimerkiksi, jos näet koiran, niin tapaasi toimia vaikuttaa se, onko aiemmin koira nuolaissut sinua, jättänyt sinut huomiotta, hypännyt sinua vasten tai purrut sinua. 

Etuotsalohko (Viisas pöllö) 

Etuotsalohko on aivojemme viisas pöllö eli ohjauskeskus. Viisasta pöllöä tarvitaan harkitsemiseen, itsesäätelyyn, oppimiseen, päätösten tekemiseen ja toisten huomioimiseen. Etuotsalohko kehittyy melkein 30-vuotiaaksi saakka, joten sinun etuotsalohkosi on vielä kasvuvaiheessa ja siksi tarvitset harjoittelua ja tukea tunnetilanteissa toimimisessa ja itsesi säätelyssä. 

Jos vahtikoira alkaa kovasti haukkumaan, voi viisas pöllö lentää karkuteille eli etuotsalohkosi ei pysty toimimaan. Tällöin ajattelu- ja säätelytaitomme eivät ole käytössä vaan toimimme voimakkaan tunteen varassa. Silloin saatamme toimia harkitsemattomasti ja sanoilla tai teoilla satuttaa itseämme tai toisia.  

Voimme saada pöllön takaisin ja etuotsalohkomme käyttöömme rauhoittamalla itseämme, esimerkiksi hengityksen avulla. Olemmekin jo harjoitelleet liukumäki ja sormihengitystä. Niitä voi käyttää tilanteissa, joissa tarvitsemme kehon ja mielen rauhoittumista. Myös kosketus (esim. silittäminen tai kehon ravistelu), liikkuminen tai toisen tuki voi auttaa rauhoittamaan omaa oloa ja saamaan ajattelu- ja säätelytaidot taas käyttöön, jotta tilanteessa voi toimia kaikkien hyvinvointia lisäävällä tavalla. Itsensä rauhoittamisen keinot ovat taitoja, joita voi oppia. Myöhemmin tällä tunnilla jokainen pääsee pohtimaan itselleen sopivia keinoja, joilla voi vaikuttaa omaan oloon. 

Voidaan keskustella oppilaiden kokemuksista. Millaisissa tilanteissa vahtikoira alkaa helposti räksyttää ja viisas pöllö lentää pois? Millaisia tunteita näissä tilanteissa voi olla herännyt? Onko sinulle käynyt niin, että olet tehnyt jotakin ennen kuin ajattelit?  

Siegelin käsimalli  

(Englanninkielinen video aiheesta aikuiselle vinkiksi)  

Dr. Dan Siegel’s Hand Model of the Brain: 

Aivojen osia ja niiden välisiä yhteyksiä voidaan havainnollistaa psykiatri Dan Siegelin käsimallin avulla. Oppilaat muodostavat omalla kädellään aivomallin opettajan ohjeen mukaan. 

Kokeillaan yhdessä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. (Nosta kätesi sormet ylhäällä ja taita ensin peukalo kämmenen sisään.) Peukalo on mantelitumake eli aivojemme vahtikoira, joka tekee hälytyksen, kun havaitsee aistien avulla jotakin uhkaavaa ympäristöstämme. (Laske muut sormesi peukalon päälle). Sormemme ovat etuotsalohko eli viisas pöllö. Se on aivojemme keskus, jossa tapahtuu ajattelu, harkitseminen ja itsesäätely. Aivojen osat ovat nyt yhteydessä toisiinsa ja välittävät toisilleen tietoa. 

Kun aistit havaitsevat jotakin, joka uhkaa tekee vahtikoira hälytyksen. (Aletaan liikuttaa peukaloa sormien alla). Samalla aiemmat kokemuksemme tunnerepustamme vaikuttavat siihen, miten tässä tilanteessa toimimme. Vahtikoiran haukkuessa kovaa, viisas pöllö lähtee karkuteille (Nostetaan sormet ylöspäin). Nyt huomaamme, että aivojen osat eivät ole enää yhteydessä toisiinsa ja tieto ei kulje. Tällöin mielessämme on sekamelska, emmekä pysty ajattelemaan selkeästi ja tekemään järkeviä ratkaisuja. 

Tällaisessa tilanteessa voimme esimerkiksi hengityksen avulla rauhoittaa omaa oloamme ja palauttaa koiran ja pöllön paikoilleen ja sekä yhteyteen toistensa kanssa. Hengitetään muutaman rauhallinen hengitys ja vähitellen koira ja pöllö palaavat yhteyteen. (Palautetaan peukalo kiinni kämmeneen ja sormet vähitellen peukalon päälle).  Näin meillä on taas ajattelu ja itsesäätely käytössä, joten voimme toimia tilanteissa harkiten, itsemme ja toiset huomioiden. 

Teemme jatkuvasti havaintoja ja aivomme käsittelevät niitä. Seuraavassa leikissä   havainnoimme näköaistilla tarkasti muutoksia ympärillämme ja muutamme toimintaamme havaintojemme mukaan.   

Leikkiä varten asetutaan rinkiin seisomaan. Leikissä kuka tahansa saa aloittaa paikallaan pysyen jonkin havaittavan ja toistuvan liikkeen, esim. heiluttaa kättään. Muut aloittavat saman liikkeen heti sen huomattuaan. Uuden liikkeen saa aloittaa kuka tahansa, mutta vasta kun kaikki tekevät edellistä liikettä. 

tai 

Sähkötys-leikki 

Viestit kulkevat meissä ihmisissä salamannopeasti, esimerkiksi, kun silmä havaitsee jotain, reagoimme jo ehkä jollain liikkeellä ennen kuin aivot ennättävät varsinaisesti harkita ja ajatella asiaa. Seuraavassa leikissä havainnoimme tuntoaistin kautta tulevia viestejä ja pyrimme nopeasti välittämään viestin eteenpäin.  

Leikkijät menevät istumaan piiriin ja ottavat toisiaan kädestä kiinni. Sähkötysviesti kulkee eteenpäin puristamalla seuraavan kättä kerran. Kun viesti kulkee sujuvasti, voidaan leikkiä muuttaa haasteellisemmaksi käden puristuksen määriä muuttamalla. Kaksi käden puristusta tarkoittaa sähkötysviestin suunnan vaihtamista. 

Tarvitaan: Omaan oloon vaikuttaminen –juliste tai kortit, Omaan oloon vaikuttaminen –tehtävä, liima, kirjoitusvälineet 

Tunnin alussa tutkimme sitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa. Nyt lähdemme selvittämään, miten voimme itse vaikuttaa omaan oloomme näissä tilanteissa. Jokainen voi oppia säätelytaitoja, joilla säädämme tunnetta suuremmalle tai pienemmälle tunteesta tai tilanteesta riippuen. Meille kaikille tulee tilanteita, jossa oman tai muiden hyvinvoinnin varmistamiseksi säätely on tärkeää. Esimerkiksi, jos jokin asia harmittaa, on hyvä saada harmitusta pienemmälle, ettei tule sanottua tai tehtyä sellaista, mikä satuttaa itseä tai muita. Kun itse tai yhdessä muiden kanssa onnistuu, voi sitä tunnetta lähteä kasvattamaan, vaikka yhdessä tuulettamalla tai kehumalla. 

Omaan oloomme voimme vaikuttaa erilaisilla keinoilla kehon, ajatusten tai toiminnan kautta. Tässä julisteessa on näitä keinoja, joilla voimme rauhoittaa vahtikoiraa ja kutsua viisasta pöllö takaisin.  

Käydään läpi jokainen kolmesta osiosta yksitellen ja keskustellaan oppilaiden kokemuksista. Oletko käyttänyt jotakin näistä keinoista? Mitä ja millaisessa tilanteessa? Miten se vaikutti oloosi?  

Oppilaat tekevät Oman oloon vaikuttaminen- monisteen, josta valitsevat itselle sopivia keinoja vaikuttaa omaan oloon. Lopuksi halukkaat tai jokainen oppilas voi kertoa jonkin merkkaamansa keinon koko luokalle/pienryhmälle/parille.  

Keinoja vaikuttaa omaan oloon on paljon erilaisia näiden esimerkkien lisäksi. Tärkeintä on, että löydät juuri sinulle sopivat keinot. Monistetehtävässä merkitse rastilla sinulle sopivat keinot. 

Tarvitaan: Omaan oloon vaikuttaminen –tehtävä 

Omaan oloon vaikuttaminen -tehtävän alalaidassa on kotitehtävä, jossa oppilaat miettivät lisää keinoja, joita voisi käyttää kotona (esim. trampoliinilla hyppiminen, helmi- tai muu askartelu, luonnossa liikkuminen). Voidaan keksiä muutamia keinoja yhdessä. 

Tarvitaan: Keinot kokeiluun -pohja 

Opettaja valitsee tai valitkaa yhdessä luokkaan kolme omaan oloon vaikuttamisen keinoa. Kiinnittäkää keinokortti, piirtäkää tai kirjoittakaa ruutujen ylälaitaan valitsemanne keinot. Sen alle jokainen saa käydä merkitsemässä rastin tms. keinolaskuriin, kun on käyttänyt keinoa.  

Keinoja kannattaa ohjata ja mallintaa käyttämään myös yhdessä luokan arjessa (esim. ennen koetta tehdään yhdessä sormihengitys, pidetään rauhoittava piirtely- tai lukuhetki ruokailun jälkeen, tehdään lyhyt välijumppa tai ravistelu). Yhdessä kokeiltu keino voidaan haluttaessa merkitä omalla merkillään, esim. sydämellä, keinolaskuriin. 

Sopivan ajan kuluttua voidaan valita uudet keinot kokeiltavaksi ja tarkkailtavaksi. 

Tänään olemme puhuneet siitä, miten aivomme toimivat tunnetilanteissa ja kuinka voimme säädellä tunteitamme. Olet myös saanut miettiä itsellesi sopivia keinoja tunteittesi säätelyyn. Luokkahaasteeksi saitte keinolaskurin, jolla pääsette seuraamaan niiden käyttöä.  

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen. (Esim. Asettumisharjoitus lähti käyntiin hyvin. Pohditte hyvin itsellenne sopivia keinoja tunnesäätelyyn.) 

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen. Tehdään asettumisharjoitus, jossa siveltimellä (tai sormella) kevyesti koskettamalla maalataan edellä istuvan selkään kerrotun mukaan. Tehtävää varten mennään istumaan rinkiin siten, että jokainen on kohti seuraavan selkää. Sivellin helpottaa monelle koskettamista. Harjoituksen aluksi voidaan kokeilla omaan käsivarteen, millainen on kevyt siveltimen kosketus. Mikäli oppilas kokee, ettei halua tai pysty osallistumaan harjoitukseen, voi hän tehdä sen itselleen omaan kämmenselkään. Harjoituksen voi tehdä myös pareittain vuorotellen, jolloin ohjeet luetaan kahdesti ja maalattavana oleva saa vain tunnustella. Tarvittaessa aikuinen voi näyttää edestä mallia “maalaamiselle”. 

Alussa sait kuvitella oman mielipaikkasi. Nyt kerron sinulle eräästä mielipaikasta. Kun kerron, “maalaa” siveltimen kärjellä (tai sormella) kertomani asiat edessä istuvan/parin selkään. Voit maalata asiat juuri niin kuin ne sinun mieleesi tulevat (tai ottaa mallia aikuiselta).  

Tässä lempipaikassa aurinko paistaa taivaalla. Sen lämpöiset säteet levittäytyvät koko mielipaikan päälle. 

Muutamia pilviä leijailee myös taivaalla. 

Alhaalla meri aaltoilee rauhallisesti.  

Rannalla on pehmeää, lämmintä hiekkaa. Auringonvalossa näyttää, kuin hiekan lomassa kimmeltäisi kimaltavia hippusia siellä täällä. 

Rannalla kasvaa myös palmupuu. Sillä on vahva, pitkä runko. Latvasta lähtee palmunlehviä eri suuntiin. 

Palmu huojuu kevyesti lempeässä tuulessa.  

Tuuli kuiskaa sinulle: Kiitos tästä harjoituksesta! 

Lopuksi voit kuiskata itse kiitoksen sille, joka maalasi selkääsi. 

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla ja tunnin alussa muistuttaa siitä. 

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin 

Aloitamme tunnin jälleen yhteisellä asettumisella. 

Ota tuolillasi/lattialla hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Nosta toinen käsi eteesi ja avaa sormet haralleen. Lähde kulkemaan toisen käden etusormella avatun käden sormia pitkin ylös ja alas peukalosta alkaen. Kun kuljet sormea ylös, hengitä sisään. Pidätä hetki hengitystä sormen päässä. Kun laskeudut sormea alas, hengitä samalla ulos ja pidätä hetki hengitystä ennen uutta sormea. Käy läpi kaikki sormet oman hengityksen tahtiin.  

Seuraavaksi saat soiton/musiikin ajan tehdä sormihengityksiä omassa rauhassasi. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa kättäsi, jotta saat oman rauhan. 

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä se tuntui? Millainen olo on nyt? Muuttuiko olo jotenkin? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. 

Tarvitaan: Tunnesanalista –juliste 

Tunteet ovat kehosi viestejä ja niitä voi tuntua samaan aikaan monia. Tunteitasi kuuntelemalla voit kuulostella, mitä sinulle kuuluu ja miten sinun pitäisi toimia tilanteessa. Tunteiden tehtävä on suojella meitä, koska ne ohjaavat meidät pois vaarasta kohti turvaa. 

Jotkut tunteet ovat kevyitä ja helppoja. Ne kertovat, että se, mitä tarvitset sillä hetkellä, on toteutunut. Raskaat ja hankalalta tuntuvat tunteet kertovat, että tarvitset jotakin voidaksesi hyvin.  

Jokaisella tunteella on tärkeä tehtävä. Viha antaa rohkeutta puolustaa itseä tai toisia. Pelko auttaa vaaratilanteissa olemaan tarkkana ja lähtemään turvaan. Ilo ja mielihyvä kannustaa tekemään asioita, jotka ovat itselle ja muille hyväksi ja auttaa suuntaamaan sitä kohti, mikä tekee meille hyvää. Siksi kaikkia tunteita tarvitaan. 

Jokaisella on omat tunteet tilanteissa eli ei voi sanoa, että oma tai toisen tunne olisi väärä tai oikea. Siksi onkin tärkeää kunnioittaa omaa ja toisen tunnetta. On ihan ok, että minusta tuntuu nyt tältä tai kaverista tuntuu tuolta. 

Jokainen voi vaikuttaa omiin tunteisiinsa eli säädellä niitä. Niitä taitoja me harjoittelemme seuraavalla Luokka loistamaan -tunnilla. 

Tässä julisteessa näet paljon erilaisia tunnesanoja. Niitä on luokiteltu otsikoiden alle ja osassa tunne vähän voimistuu, kun mennään sanalistaa alaspäin. Mukana on varmasti monia tuttuja tunnesanoja, mutta myös uusia sanoja. Jos et ymmärrä, mitä tunnesana tarkoittaa, kysy kaverilta tai aikuiselta. Tavoite on, että oppisit uusia tunnesanoja ja voisit kertoa tunteistasi enemmän.

Tarvitaan: Tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat –juliste 

Tunne ja Taida ilmaiset materiaalit: https://holvi.com/shop/TUNNEJATAIDA/product/a4c2aee0061811a93e48c6c917d82b74/ 

Seuraavaksi lähdemme tutkimaan, miten nämä erilaiset tunteet näkyvät, kuuluvat ja tuntuvat meissä. Jokaisella meistä ne näkyvät, tuntuvat ja kuuluvat eri tavoin. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Esimerkiksi eri kulttuureissa tunteita ilmaistaan erilaisilla tavoilla. 

Ilmeinä kasvoilla 

Eri tunnetiloissa kasvomme näyttävät erilaisilta.  

Millaisia asioita, jotka kertovat tunteesta, olet havainnut kasvoilla? (esim. hymy, irvistys, kyyneleet) 

Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/pelko/häpeä/suru/rauhallisuus näyttää kasvoilla.  

Äänensävyissä 

Tunnetilat ovat kuultavissa myös meidän puheestamme. Äänensävyllä tarkoitetaan sitä, miten asia sanotaan, ei sitä, mitä sanoja sanotaan.  

Kokeillaan yhdessä, miltä ilo/viha/suru kuulostaa. Sanotaan jokin lyhyt asia, esim. “Hei!” eri tunteilla. Mitä huomaat? (Esim. äänenvoimakkuus ja puhenopeus vaihtelevat). 

Aikuinen sanoo: “Olet tosi kiva!” vihaisella äänellä. Oppilaat saavat äänestää, uskovatko äänensävyä eli miten sanottiin vai sanoja, jotka sanottiin. Mitä ajatuksia herää, kun äänensävy ja sanat ovat ristiriidassa?  

Käyttäytymisessä 

Tunteet antavat meille voimaa toimia. Ne siis näkyvät myös siinä, miten toimimme tilanteessa (esim. käännymmekö pois tai lähdemme kokonaan muualle, tönäisemmekö tai halaammeko). 

Kehonkielessä 

Tunteet voivat näkyä myös kehonkielessämme eli miten esimerkiksi kätemme tai jalkamme ovat asettuneet (kädet puuskassa/nyrkissä/ojentuneena kohti) tai ovatko ne jännittyneet vai rennot. 

Oletko huomannut itsesi tai jonkun toisen kehonkielessä jotakin, joka kertoo tunteista? 

Tarvitaan: Susi –tunnekortit 

Tukiliitto: https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/kehittamistoiminta/paattyneet-hankkeet/mahti-projekti/mahti-tunnekortit/ 

Halukkaat oppilaat saavat tulla esittämään pantomiimina eri tunteita. Esittäjä saa perustunteita esittävän Susi-kortin, josta hän voi ottaa vinkkejä esitykseensä. Voi myös esittää kortin tunnetta omalla tavalla. Kiinnitetään huomiota, että tunne näkyy kasvojen lisäksi myös muualla kehossa (esim. kädet, jalat, asennot). Muut arvaavat, mitä tunnetta esitetään.  

Oikean arvauksen jälkeen kaikki voivat kokeilla esittää tunnetta ja keskustellaan havainnoista. Voidaan myös tehdä niin, että kaikki osallistujat ottavat samanlaisen asennon ja ilmeen, mikä esittäjällä on. Sen jälkeen arvataan tunne ja keskustellaan tuntemuksista. 

(Arvaajille:) 

Mistä tuntemuksesta/kehon asennosta arvasit esittäjän tunteen? 

(Kaikille:) 

Mitä kehossa/kasvoilla tapahtui? 

Mikä kohta kiristyi/jännittyi/rentoutui/aktivoitui? 

Usein siinä kohtaa, kun tunne tulee mieleemme, on kehossamme alkanut jo tuntua monia tuntemuksia. Ajatusten voimalla voimme vahvistaa tai vaimentaa tunteitamme. Alaspainavat ajatukset (esim. Ei tästä tule mitään, olen huono, pelottavat tai jännittävät asiat) saavat meille kurjemman olon. Ylöskohottavilla ajatuksilla (esim. Ei hätää, kyllä tämä onnistuu, tee vaan parhaasi, mukava muisto/tapahtuma/henkilö/paikka) voimme rauhoittaa itseämme ja saada olomme tuntumaan paremmalta. Puhutaan tästä lisää myöhemmin Luokka loistamaan –tunneilla. 

Keho on tunteiden koti ja ne voivat tuntua siellä monella erilaisella tavalla. Vatsaa voi kipristellä, kurkkua kuristaa, rinnan päällä tuntua painoa, poskia kuumottaa, kädet tuntua hiostavilta tai kädet ja jalat olla raskaat tai tärisevät. 

Miten tunteet ovat tuntuneet omassa kehossasi? 

Tarvitaan: Missä tunteet tuntuvat –moniste + vihko, värikynät ja liima 

Käydään läpi yksi tunne kerrallaan. Aikuinen sanoo tunteen ja värin, jolla oppilas värittää kehosta kohdan, jossa tunne tuntuu. Tuntemusten tunnistamisen avuksi voidaan ohjata oppilasta miettimään tilannetta, missä hän koki kyseistä tunnetta. Lopuksi halukkaat voivat jakaa omia havaintojaan tehtävästä.

Tarvitaan: Kotitehtävä –moniste 

Kotitehtävässä olet tunnesalapoliisi sovitun ajan (esim. päivän, loppuviikon). Tarkkaile itselläsi tai muiden ympärilläsi olevien tunteita. Kun huomaat monisteessa olevan tunteen, merkitse sen perään rasti. Saman tunteen voi huomata ja merkitä useamminkin. Voit pyytää myös muita perheenjäseniä mukaan tunnesalapoliiseiksi.

Tarvitaan: Tilanne-tunne –kortit, tunnesanalista 

https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2022/08/varinautit_tunnetaulu.pdf

https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2024/05/colournauts-emotions.pdf

Oppilaat toimivat noin neljän hengen ryhmissä. Ryhmä saa pinon tilanne-tunne –keskustelukortteja ja tunnesanalistan. Tarvittaessa voidaan käyttää myös kuvin tuettua suppeampaa tunnesanalistaa ja rinnalla esim. englanninkielisiä tunnesanoja. Yksi oppilas kerrallaan nostaa pinosta kortin ja lukee siinä olevan tilanteen muille ääneen. Mietitään ja keskustellaan yhdessä: 

• Mikä tunne tilanteessa olevalla henkilöllä voisi tilanteessa olla ja miksi?  

• Onko tilanteessa muita ihmisiä? Mitä tunteita muilla ihmisillä voisi olla?  

Miten tilanteessa voitaisiin toimia? 

Tarvitaan: Mood Tracker -tehtävä 

Seuraava luokkahaasteenne on omien tunteiden tarkkailutehtävä eli Mood Tracker. Sopivassa hetkessä päivän aikana pysähdy miettimään, mitä tunteita havaitset itselläsi olevan. Mikä tunne tuntuu voimakkaimmin? Väritä yksi karkkipallo tunnetta kuvaavalla värillä. Jos tunnistat jonkin muun tunteen, väritä karkkipallo valitsemallasi värillä ja kirjoita karkkipalloon tunnistamasi tunne. 

Tänään olemme puhuneet tunteista, jotka ovat kehon tärkeitä viestejä meille. Tunteet kertovat, mitä meille kuuluu ja mitä me tarvitsemme sillä hetkellä voidaksemme hyvin. Osa tunteista tuntuu kevyiltä ja helpoilta, osa raskailta ja vähän hankaliltakin. Kaikilla tunteilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä. Nyt pääsette tarkkailemaan omia tunteitanne Tunneseuranta-tehtävässä. 

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen (esim. Olitte innokkaita esittämään leikissä. Pohditte hienosti, missä tunteet tuntuvat kehossa.) 

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhdessä rauhoittuen. 

Tänään tehdään kehoskannaus-harjoitus, jossa pääset kehonosa kerrallaan havainnoimaan, mitä tuntemuksia sinulla on.  

Mukaillen Jemmasen Kehoskannaus mielikuvamatka lapsille: 

https://bin.yhdistysavain.fi/1600560/auT9ImVGuW5zDB2zkF3a0Y5nPx/Kehoskannaus%20lapsille.pdf

Kun pidämme silmiä auki, näemme mitä ympärillämme tapahtuu. Jos tahdomme nähdä, mitä sisällämme tapahtuu, meidän täytyy sulkea silmämme ja rauhoittua. Tutkimme millaisia tuntemuksia ja tunteita kehostamme löytyy. Kaikki tuntemukset saavat olla juuri sellaisia kuin ne ovat, mitään ei tarvitse muuttaa. Silmät ovat kiinni ja pystyt paremmin havainnoimaan, mitä sisälläsi tapahtuu.  

Ensimmäisenä keskitymme jalkoihisi. Mitä tunnet jaloissasi? Tuntuvatko ne ehkä levottomilta? Painavilta tai kevyiltä? Kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko jaloissasi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta?  

Vie seuraavaksi sisäinen katseesi ja hengityksesi keskivartalon alueelle. Minkälaisia tuntemuksia vatsassasi on? Entä rinnassa? Onko se rentoutunut vai jännittynyt? Huomaatko vatsassa tai rinnassa jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta? 

Liikuta sisäinen katseesi ja hengityksesi seuraavaksi käsiin, aina sormenpäihin asti. Miltä ne tuntuvat? Ovatko ne kylmät vai lämpimät? Tuntuuko käsissä jännitystä tai ovatko ne rentoutuneet? Tuntuvatko sormet kylmiltä tai lämpimiltä? Huomaatko käsissäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta? 

Vie sitten sisäinen katseesi ja hengityksesi pään alueelle. Miltä päässä tuntuu?  Huomaatko päässäsi jotakin, joka kertoo jostakin tunteesta? 

Nyt olemme käyneet läpi koko kehon varpaista päähän. Hengitä vielä muutaman kerta omaan tahtiin. Tuo sitten huomiosi takaisin tähän paikkaan, jossa olet ja tuo sormiisi ja varpaisiisi pientä liikettä. Kun sinusta tuntuu hyvältä voit avata silmät. 

• Luokka loistamaan –sopimus  

• Tuntirakennetta kuvaavat kortit 

• Alkuasettumiseen rauhallinen musiikki tai soitin 

• Säätilakortit 

• Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään – leikin kortit 

• Oma aurinko –moniste + tyhjä vihko 

• Miten saan luokan loistamaan –juliste 

• Seurantatehtävää varten aurinko ja sädesuikaleet 

Luokka loistamaan –sopimus on hyvä käydä läpi jo ennen ensimmäistä oppituntia. Sopimus on hyvä olla esillä jokaisella oppitunnilla.  

Tuntirakenne voidaan käydä läpi ja laittaa näkyviin kuvien avulla. 

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin 

Kerrotaan, että tunnit alkavat aina yhteisellä asettumisella. Selitetään myös, miksi näin tehdään. 

Mielessä pyörii paljon ajatuksia ja tunnelmia, varsinkin kun tullaan välkältä tai toiselta tunnilta aloittamaan uutta tuntia. Joskus mieli on tyynempi, mutta usein siellä voi olla jopa melkoinen pyörremyrsky kaikista asioista. On tärkeä rauhoittaa itsensä uuden asian äärelle. Asettuminen on taito, jota voi harjoitella ja on keinoja, joita voi oppia käyttämään rauhoittaakseen itsensä.  

Kokeillaan yhdessä. 

Ota tuolillasi hyvä asento siten, että jalkasi rauhoittuvat paikoilleen lattiaa (tai jalkatukea) vasten. Laske kätesi paikoilleen syliin tai pulpetin päälle. Jos koet turvalliseksi, voit hetkeksi sulkea silmäsi tai katsoa pulpettisi kantta, jotta saat oman rauhan. Rauhoitetaan hengitys ja sitä kautta koko keho. Hengitetään sisään ja pitkästi ulos. Toistetaan pari kertaa. Pian kuulet rauhallista musiikkia/äänen, voit edelleen pitää silmäsi suljettuna tai katseesi pulpetissa. 

Tehdään pieni mielikuvamatka.  

Palauta mieleesi aurinkoinen kesäpäivä. Mitä näet? Mieti mielessäsi musiikin/soiton ajan, miltä aurinko tuntuu kasvoillasi? Tunnetko lämmön poskillasi? Kutittavatko säteet nenälläsi? Ota vielä pari hengitystä aurinkoisesta hetkestä nauttien. 

Kun musiikki/ääni päättyy, voit nostaa katseesi ja olemme valmiita aloittamaan yhdessä. 

Asettumisen jälkeen voidaan lyhyesti jutella. Miltä se tuntui? Millainen olo on nyt? Muuttuiko olo jotenkin? Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, jokaisen kokemus on omanlainen. Asettuminen ei välttämättä ole helppoa, jos sitä ei vielä ole harjoitellut. 

Tarvitaan: Säätilakortit  

Säätilakortteja on näkyvillä taululla tai muuten yhteisesti nähtävillä. 

Osalle voikin olla jo tuttua ulkona olevan säätilan havainnoiminen ja siitä kertominen säämerkkien avulla. Säämerkkien avulla voi myös kertoa, millainen olo tai mieli itsellä on. Mieti, millainen säätila sinun mielessäsi on juuri nyt. 

Voidaan siirtyä työskentelemään piiriin koko ryhmän kesken tai pienemmissä ryhmissä. 

Säätilakortteja on esillä runsaasti. Jokainen oppilas valitsee itselleen sopivan säätilakortin. Oppilas esittelee vuorollaan valitsemansa kortin joko näyttämällä tai lyhyesti kertomalla, miksi valitsi kyseisen säätilan ja millaista oloa se kuvaa. Muistutetaan arvostavasta kuuntelusta. 

Kun esittelykierros on tehty, oppilaat tuovat säätilakorttinsa lattialle tai taululle ja palaavat omalle paikalleen. Ryhmitellään samat säätilakortit lähekkäin. Tutkitaan yhdessä, millainen luokan säätila on tänään.

Ryhmille, kuten koululuokille muodostuu aina yhteinen säätila eli ilmasto. Jokaisen oman mielen sää vaikuttaa luokan tunneilmastoon. Toisaalta luokan tunneilmasto vaikuttaa jokaisen omaan säätilaan eli mieleen.  

Esimerkki: Jos joku tulee hymyillen ja muita tervehtien luokkaan, muut ilahtuvat ja vastaavat tervehdykseen. Jos luokassa ollaan innostuneita yhteisestä välkkäleikistä, muiden innostus tarttuu helposti itseenkin. 

Oppilaat voivat kertoa omia esimerkkejään. Muistutetaan, että kerrotaan vain omia kokemuksia eikä mainita toisia nimeltä (Luokka loistamaan –sopimus). 

Erilaiset mielen säätilat ovat luonnollisia ja ihmiselämään kuuluvia, sadesäätkin ovat tarpeellisia. Mutta meidän on hyvä tietää tämä ja ymmärtää, että me jokainen voimme myös vaikuttaa omaan, toisten ja yhteiseen säätilaan. Voimme myös oppia keinoja suojautua toisten säätilojen epätoivotuilta vaikutuksilta. 

Luokka loistamaan –tunneilla on tarkoitus oppia keinoja tähän. Keinojen kasvaessa luokan aurinko saadaan loistamaan eli luokan ilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi. Vaikka kaikki säätilat ovat tärkeitä ja niillä on merkityksensä, voimme ja opimme paremmin, kun voimme itse säädellä oloa ja saamme omaan oloomme ja luokan ilmastoon aurinkoa

Tarvitaan: Mitä tuot luokkaan, kun astut sisään – leikin kortit 

Oppilaat jaetaan ryhmiin ja heille annetaan kortti. Kortissa lukee ilmapiiriä parantava tapa, jonka mukaisesti toimimalla, voi lisätä auringonsäteitä luokkaan. Ryhmä vuorollaan tulee luokan ovesta sisään ja esittää kortissaan olevaa asiaa (esim. hymy, kehu). Muut arvaavat, mikä tapa ryhmän kortissa luki.

Tarvitaan: Oma aurinko –moniste + vihko 

Oppilaat tekevät Oma aurinko- monisteen, johon kirjaavat itselle sopivia keinoja parantaa ryhmän ilmapiiriä (joita on itse käyttänyt tai joita voisi käyttää). Lopuksi halukkaat tai jokainen oppilas voi kertoa jonkin kirjaamansa keinon koko luokalle/pienryhmälle/parille. Monisteita varten voidaan ottaa käyttöön vihko Luokka loistamaan –materiaaleja varten. 

Tarvitaan: Leikattu aurinko, Auringonsäde –suikaleet, Miten saan luokan loistamaan –juliste 

Luokan oveen tai seinälle kiinnitetään valmiiksi leikattu iso aurinko. Luokassa on sädesuikaleita, joihin on kirjoitettu ryhmän ilmapiiriä parantavia toimintatapoja. Kun oppilas tulevien päivien aikana huomaa jonkun luokassa toimivan tällaisella tavalla, hän saa kiinnittää aurinkoon ko. sädesuikaleen. Osa suikaleista on tyhjiä, joten niihin voi kirjoittaa muita havaittuja ilmapiiriä parantavia toimintatapoja.

Tarvitaan: rauhallinen musiikki tai soitin, huivi tai sivellin 

Tänään olemme puhuneet luokan ilmapiiristä ja siitä, miten jokainen meistä voi vaikuttaa siihen ja miten luokan ilmapiiri vaikuttaa meihin. Olemme myös miettineet keinoja, joilla luokan ilmapiiriä voi parantaa. Nyt teillä on myös tehtävä, jonka avulla voitte saada luokkaanne lisää auringonsäteitä. 

Kiitetään luokkaa yhteisestä tunnista ja nostetaan esiin joku yhteinen onnistuminen (esim. Olitte innokkaita esittämään leikissä. Esittelitte rohkeasti omat säätilanne.) 

Kerrotaan, että tunnit lopetetaan aina yhteiseen asettumisharjoitukseen. 

Ota rauhallinen asento ja paina pääsi pulpetille. Voit halutessasi laittaa silmät kiinni tai kiinnittää katseesi yhteen kohtaan. Kuuntele musiikkia/soittimen ääntä. Kun tunnet auringonsäteen eli huivin/siveltimen keveän kosketuksen hartialla, saat lähteä hiljaa ulos/avata silmät ja istua hiljaa paikallasi.  

Aikuinen kiertää koskettamassa lasten hartioita huivilla, siveltimellä tms.